Pyydän kokomuksia, neuvoja, kommentteja, ajatuksia. En halua syytöksiä yms…niitä saan itseltänikin. Olemme rakkaani kanssa seurustelleet nyt noin kuusi vuotta. Olemme nuoria, minä 23 ja miesystäväni 24. Olemme asuneet noin kolme vuotta yhdessä. Olemme kasvaneet yhdessä. Noin vuosi sitten suhteestamme alkoi kadota läheisyys ja lopulta huomion osoitukset puolin ja toisin loppuivat…

Olen pian 25-vuotias nuori nainen. Päällepäin kaikki on hyvin: opiskelen yliopistossa, josta valmistun pian, käyn osa-aikatyössä ja asun yksiössä, olen sosiaalinen ja minulla on kavereita ja kaksi ystävääkin. Silti, elämä on helvettiä. Ei pitäisi narista tyhjästä, enkä narisekaan. Haluaisin vain tästä omasta pahasta olostani pois. Haluan kuolla.Tiedän sen joka aamu…

Minä olen parin kuukauden ajan tapaillut vallan hurmaavaa, vaikkakin varsin hankalasti ”kesytettävää” miestä. Pidän hänestä suunnattomasti, hänkin tuntee vetoa minuun, mutta ongelmia alkaa keräytyä… Syynä vaikeuksiin tässä vielä alkumetreillä olevassa seurustelusuhteessa ovat meidän kovasti toisistaan poikkeavat käsitykset suhteen etenemisen vauhdista. Mies haluaa edetä hitaasti eli on kovin, kovin varovainen.Hänellä on…

tässä on nyt tullut vähän kylmää vettä niskaan viime aikoina ihmissuhteissa.Olen tehnyt vääriä valintoja ja kärsinyt sitten niistä. Suurin syy ehkä on itsessäni se,että olen erittäin huomionkipeä ja hellyydenkipeä, joka ajaa sitten helposti siihen että olen hypännyt liian nopeaa seuraavaan suhteeseen edellisen päätyttyä. miehiä on ollut seuraavanlaisia ensimmäinen joka joi…

En tiedä miten edes selittäisin tämän, mutta minä olen hidas ja aikaansaamaton. Olen melkein neljäkymmentä vuotta kuvitellut olevani normaali, kunnes eräänä päivänä kuulin pomoltani, aviomieheltäni ja äidiltäni olevani hidas. Siis minun tekemisistäni ei tule mitään. En tiedä onko tämä ihan tyhmä selitys, mutta mun koko elämältäni putos pohja sinä päivänä.…

Olemme avomieheni kanssa olleet yhdessä pari vuotta, ostimme suhteeseemme luottaen yhteisen asunnon viime kesänä. Ongelmia on ollut alusta asti, se täytyy myöntää.. Mieheni on erittäin etäinen, tunteettoman oloinen eikä pysty puhumaan mistään eikä koskaan. Yritetty on, pariterapiassakin. Hän tuntuu pelkäävän minua monellakin tavalla. Pelkää väkivaltaa ja sanallistakin sotaa niin paljon,…

Olen päälle parikymppinen nainen ja ensimmäistä kertaa elämässäni olen joutunut pahaan tunne-elämän krisiin. Ajattelin kirjoitella tänne kun minulla ei ole juurikaan läheisiä, joille voisin purkaa sydäntäni. Itken kaikki päivät (työt saan hoidettua, mutta siihenpä se sitten jääkin) ja olo on muutenkin niin rikkinäinen ja epätoivoinen. Syynä mielenjärkytykseeni on avomieheni tekemä…

sain kuulla lisää tietoa tästä hemmetin kolmiodraamasta! eräs miespuolinen kaverimme oli tässä muuoin kovasti ihmetellyt,miksi tämä naispuolinen ystävämme (kehen mieheni on /oli ihastunut) käyttäytyi baarissa erityisen oudosti,hän oli kyhjännyt mieheni kyljessä juuri jatkuvasti ja tämä miespuolinen kaverini oli pitänyt sitä jo sopimattomana,hän oli jopa tokaissut:aikooko toi nainen iskeä täältä miehen,ku…

lähdettiin miehen kanssa sinne piknik-risteilylle,oli todella mukavaa olla yhdessä juteltiin,olotilani kohentui taas hiukan…mutta nyt kun olen taas kotona,tuntuu,että kaikki seinät kaatuu niskaan,vaikeinta on se,etten tiedä mikä niissä mieheni jutuissa on täyttä totta,koska hän osasi esittää osansa ennen paljastumista erittäin vakuuttavasti,eilen tiesin että haluan jatkaa avioliittoamme,tänään pelkään jäädä..kerroin sen suoraan hänelle,mitä…

Erosin avomiehestäni joulukuun tiennoilla, eroon vaikuttu väkivalta ja alkoholi. Pystyimme sopimaan että juttelisimme perheneuvolassa, kaikesta tästä tapahtuneesta. Olimme päivittäin yhteydessä puhelimitse tai nähtiin joskus kahvin äärellä. terapiassa tuli esille ttä hän toivoisi meidän palaavan vielä yhteen, mutta en nähnyt sitä mielestäni hyvänä vaihtoehtona…sovimme että jos voistaisin olla kavereita. Minua ahdisti…