Aikuisen elämää
Ryhmässä keskustellaan aikuisen arkea koskettavista kysymyksistä mm. työelämän paineista, yksinäisyydestä, syrjäytymisen uhasta ja taloudellisista ongelmista.
Sopii Aikuiset, Seniorit
Aikuisen elämää
Aikuisen elämää aiheet
Kaikki aihealueet
Hei! Olen tämän vuosia kestäneen kuntoutumismatkan aikana kohdassa, jossa pystyin lopettamaan masennuslääkityksen 7,5 vuoden syömisen jälkeen. Olen muutaman kuukauden pienentänyt annosta pikkuhiljaa ja vähän yli viikko sitten lopetin Cipramilin eli Sepramin syönnin lopullisesti. Haluan nyt tässä kertoa, että mitä lopetusoireita minulle on tullut. Viikko meni ennenkuin oireet alkoivat. Palelua, pahoinvointia,…
Elämäni heitti kuperkeikkaa joulukuussa 2009. Mieheni kuoli alle 40v, aivan yllättäen ilman ennakkovaroitusta. Jäin 3 lapsen kanssa yksin. Välillä olen ollut aallon pohjalla ja välillä hieman ylempänä. Ensimmäiset 2 kk menivät hyvin kaiken touhuilun keskellä, nyt kun kaikki paperisota ym. ovat ohitse tulikin seinä vastaan. Olen käynyt psykiatrilla 2 kertaa…
Koska mä tunnustan että en ite pääse täältä mihinkään? Vuonna 2005 sairastuin bulimiaan. Päiväkirjat mitä kirjottelen aina sillon tällön on siitä asti täynnä sitä p*skaa..Ja viimeks eilen oksensin, ja viimeks tänään inhosin itteäni siitä hyvästä et oon niin hiton lihava ja ja ja.. ja kuitenkin. Ja nyt mä yritän hommaa…
lomautus
1Olen ehkä aikaisemminkin kirjoittanut tänne, koska olen ollut monta kertaa lomautettuna. Taas on lomautus edessä, jos tuo lakko alkaa. Lomautus on minulle vaikea asia, koska joudun paniikkiin ja masennun kun saan lomautuslapun käteeni. Olen yrittänyt henkisesti valmistautua etten alkaisi taas itkemään. Toisille lomautus on iloinen asia, että pääsevät vähäksi aikaa…
En oikein tiedä mistä aloittaa. Kai syy miksi kirjoitan on päällisin puolin sietämätön ahdistus ja se etten voi tätä mitenkään muuten purkaa. Mtt:lle olen hakenut mutta se aika peruttiin ilman syytä paria päivää aiemmin. Sanottiin ”otetaan yhteyttä sitten kun otetaan” ja terapeuttia en ole vielä löytänyt, ainakaan sellaista jolla olisi…
Hei. Olen 29-vuotias naimisissa oleva nainen, n. 8 kk:n ikäisen pienen tytön äiti. Elämäni on aikamoisessa myllerrystilassa tällä hetkellä, ja tuntuu että on pakko saada purkaa ajatuksia jonnekkin. 2 viikkoa sitten maanantaina mieheni (33-vuotias aiemmin perusterve, urheilutaustan omaava, ikänsä fyysistä työtä tehnyt) meni lääkäriin, syynä hengenahdistus-/puuskutuskohtaukset (joiden vuoksi kävi lääkärissä…
Heippa! Minulla on todettu n. 3 vuotta sitten paniikkihäiriö, johon olen saannut lääkkeet, joita pitäisi ottaa aina kun paniikkikohtaus iskee. Käytin niitä aikani, mutta sitten totesin, että en halua niitä lääkkeitä, ne alkoivat väsyttää ja olosta tuli todella tökerö.. Nykyään kun paniikkikohtaus iskee, tiedostan että se ei ole vaarallista mutta…
Minä en osaa itkeä. Kyyneltäkään en ole vuodattanut sen jälkeen kun tein abortin kymmeniä vuosia sitten. Kun isäni kuoli itsemurhan tehden niin olin vain kylmä ja ajattelin, että kamalasta elämästämme ei ollut muuta ulospääsyä. Kuolema, vaikka itsemurhalla, oli helpotus perheelle – kärsimys loppui. Enkä muista itkeneeni, vaikka kova tuska kyllä…
Nyt on jo pidempään pyörinyt päässä tämä sama kysymys: miksi ihmeessä jatkaa tätä ainaista selviytymistaistelua elämän kanssa? Mitä järkeä yrittää selvitä päivästä toiseen, kun siitä ei tule mitään eikä se tunnu miltään (paitsi ajoittaisesti surkealta)? Huomasin, että on kulunut 8 vuotta siitä, kun minua ensimmäisen kerran hoidettiin masennuksen takia. Olen…
Mun on nyt pakko puhua Teille, koska ei ole ketään muutakaan, enkä halua kuormittaa läheisiäni. Mun elämä on ollut todella traumaattinen, ja nyt sen uskallan sanoa ensimmäisen kerran ääneen. Tänään. Olen lapsesta saakka kärsinyt ahdistuksesta ja stressannut hirveästi. Ja pelännyt. Lapsuus oli hirveän turvaton. Äitini sai minut nuorena ja kotipaikat…