sanokaa te, että onko kyseessä jokin torjuntareaktio liian kipeisiin asioihin?

eräs nuori aikuinen, noin 25v, ammattiin valmistunut ja itsenäistä elämää aloitteleva, jolla takana vaikea lapsuus, mm köyhyyttä, perheväkivaltaa, ruumillista kuritusta, koulukiusaamista, vammainen sisarus jne ja huono itsetunto ja myöhemmin henkilö sairastui ja joutui pariin ottaaseen osastohoitoon. käynyt terapian ja ollut mtt:n asiakas ja lääkkeetkin sai lopetettua. menestyi myöhemmin elämässään ja on saanut korkean koulutuksen ja etsii töitä joihin ko. nopealla ja tehokkaalla, älykkäällä henkilöllä hyvät mahdollisuudet.

Mutta sellaista on ilmennyt, että tuntuu kovasti puolustelevan ja ihannoivan sitä väärää tapaa miten kotona elettiin ja kovasti huutaa vastalauseita kun tulee puhettakaan siitä että jokin asia mm lastenkasvatuksessa, ruokavaliossa jne tehdään eri tavoin kuin miten kotona tehtiin kun hän oli aivan pieni. ja yleensä nuori kapinoi sitä vastaan millaista on kotona ollut, mutta tämä nuori ihminen kapinoi kaikkea sitä vastaan mitä kotona ei ollut. sanoo mm että pelkkä makaroni, puuro ja maksalaatikko(jota sai lapsena) on esim pikkulapselle oikea ravinto ja että muuta ei tartte syöttää(syy on se kun itekään ei lapsena muuta saanut). ja kaikessa haluaa olla kuin isänsä tai ukkinsa, muita tapoja ei ole eikä muita ihanteita ole ollut ikinä. ja jos joku toimii eri tavoin kuin mitä hänen lapsuuskodissa on toimittu, niin kovasti vastustaa ja sanoo että kaikki mitä siellä kotona oli, on ollu oikein ja muualla on oltu ”hättäilijöitä” ja ”hössöttäjiä” ja muuta sellaista. on puheessaan ja käytöksessään, asenteissaan kuin kopio isästään.

nuorempana hän sairasti psykooseja ja ei suostunut puhumaan mitään kodin ulkopuolisille ihmisille eikä syönyt mitään. nyt hän näyttäs pärjäävän hyvin elämässään mutta onko tuo asenne että ei hyväksy muuta kuin sitä mitä kotona on ollut(olipa se oikeaa tai väärää mitä on ollu siellä kotona) jonkinlaista suojautumisyritystä sitä liian kipeää todellisuutta vastaan, jonka hän haluaa torjua ja siksi toistaa kaiken juuri niinkuin miten vanhemmatkin tekivät?