Kaikki tietää tän käsitteen. Yksinäisyys. Mulla on muutamia tosi hyviä ystäviä, mutta ne ei pidä muhun yhteyttä, mun pitää pitää niihin yhteyttä. Mulla ei ole enää isää eikä äitiä, oon omaehtoisesti laittanu välit poikki.. Mulla on 3 sisarusta. Yhden kanssa oon tosi läheinen.. Mää en tiiä mitä mää tekisin. Mää…

Itken koko ajan, en pysty enää mihinkään. Viiltelen, en jaksa enää. Ei mulla ole enää mitään.

Mitä jos käykin niin, että ku yrittää, ja yrittää tosi kovasti, saada olonsa, ja muiden paranemaan, ni mikään ei vaan auta, ja ei, se vaan pahenee.. Sitten alkaa kaikki tuntuu kauheelta, ja alkaa se pienikin elämänhalu lipua tiehensä.. pitäskö sitä vaan kestää, ja oottaa, etttä joku pelastas? yrittää ite uudestaan?…

Eli tuota, oon varmaan tosi tyhmä kun tätä kyselen… Mutta tarvitsisin tietoa, että jos nyt menisin sanomaan terkkarille, että ”miulla on masennus?” Niin mitä sen jälkeen tapahtuu? Missä vaiheessa vanhemmat saa tietää asiasta? Miulla ei oo mitään käsitystä, mitä sitten tapahtuu, kun meen puhumaan terkkarin kanssa.. Pelottaa…. 😭 Laittaako se…

Olen kirjoittanu ennenkin tälle palstalle.. Äitini haluaa kannustaa minua elämään ”positiivisesti”, sillä hän näyttää vahvasti uskovan että minulla on jokin nappi josta saan masennuksen pois vain painamalla. Tai ehkä se vain tuntuu siltä… Jouduin lopettamaan masennuslääkkeen syönnin.. Minulla oli Citapralom pratiopharm 20mg.. ja sain siitä oireita jotka viittaavat seroiniinioireyhtymään… En…

Kaverini kuoli kai noin 3 viikkoa sitten. Usko oli ensin kateissa lähes kolme viikkoa, kunnes poliisit löysivät hänet kuolleena. Kamala ikävä jäi, vaikka kuinka yritin valmistautua siihen että saan tietää kaverini tehneen itsemurhan. Mua itkettää, mua ahdistaa, mulla on niin paljon muistoja. Miten selviän tästä eteenpäin. Oon 23-vuotias ja tähän…

Eli tuommosta kysyisin, miten voisin olla tukena masentuneelle ja itsemurhaa miettivälle? Mitä voisin sanoo tai tehä tai jotaa jotta voisin lohduttaa, tukea, auttaa ja tehä paremman mielen ja olon? Kertokaa, haluisin auttaa erästä edes sanomalla jotakin, en vain tiedä mitä voisin sanoa kuin nämä perus jutut et ”kyllä se siitä”,…

Ongelmani on se, ettei minulla ole varsinaisesti ketään kenelle puhua. ”Kavereita” on, mutta ei ketään kenelle voisin/haluaisin puhua siitä että välillä on vaikeaa. Ongelmana on ollut mm. vanhempien alkoholismia niin kauan kuin jaksan muistaa. Vanhempien silmissä olen aina ollut vahva, en ole koskaan uskaltanut kertoa heille jos joku painaa mieltäni…lähinnä…

Heippa! Yleensä en ole tarvinnut täältä tukea, mutta nyt tämä on se oikea paikka, jonne avautua. Vielä muutama kuukausi sitten en olisi uskonut väsyväni työhöni. Miten sitten olen joutunut tähän tilanteeseen? Seuraavaksi pieni selostus: Loppukesällä aloitin työni eräässä vuokrafirmassa. Sain keikkailla juuri siinä myymäläketjussa, jossa halusinkin. Kolme ensimmäistä kuukautta menivät…

Läheinen ystäväni teki itsemurhan maanantaina. Kuulin siitä eilen. En tiedä miten selviytyä tästä. Miten te muut olette selviytyneet läheisen itsemurhasta?