Olen 29 vuotias ja menetin äitini nopeasti lokakuussa 2007. Hän menehtyi keuhkosyöpään neljässä päivässä sairaalassa.. Tieto syövästä saimme vasta 1 viikko ennen kuolemaa.. olen ollut ahdistunut ja vasta nyt 5 kk kuolemasta joudun todella taistelemaan jokaisesta päivästä aivan uudella tavalla. Olemme olleet äidin kanssa kahden aina siitä asti kun täytin…

Minulla sanoi vasta yksi ihminen ettei voi ymmärtää mikä minua myötäänsä ottaa päähän Kun minulla kuulemma on asiat paljon paremmin kuin monella muulla nuorella ihmisellä. Kun kysyin miten niin on asiani. Niin hän sanoi, että minulla on hyvä koti ja hyvät vanhemmat. Eli asia on kai monen mielestä niin, että…

Minä – mies – opiskelija – 25v Viimeinen 3.5kk on ollut elämäni rankinta aikaa. Alkoholin ja tyhmyyteni takia päädyin suojaamattomaan kanssakäymiseen tuntemattoman naisen kanssa. Tästä lähti pyörimään sellainen pelon lumipalloefekti, että luulen joutuvani turvautumaan vielä jossain vaiheessa ammattiapuun. Ensin kävin läpi HIV pelon ja lopulta sain nega tuloksen. Olin tämän…

Löysin tämän foorumin ja onneksi edes pystyn kirjoittamaan johonkin. En siis ole ns. ”ihan täysillä matkassa” vaan surun ja shokin keskellä joten tekstimuoto ei varmaankaan ole suoraanäidinkielenkirjasta. Ajatus kun vaan pomppii edes takaisin… Minut jätettiin eilen ja ihmissuhde meni poikki ja jäin yksin velkojeni ja kahden pikkuisen lapsen kanssa. Jotenkin…

Olen vuoden verran ollut pois työelämästä masennuksen vuoksi. Olen tehnyt enimmäkseen määräaikaista työtä,kunnes 2006 kun ex-avomies pahoinpiteli minut en ole pystynyt sen jälkeen tekeen töitä, eikä työsopimusta jatkettukkaan vaikka työntekijöistä oli puute. Asun kahden murkkuikäisten lasten kans omakotitalossa ja saan liitonpäivä rahaa. Välillä tuntuu ettei tiedä itkeäkkö vai nauraa, kun…

Miten tällainen kirjoitus pitäisi aloittaa? Hävettää jo vietävästi pelkkä ajatuskin omilla murheilla mässäilystä, tulee itserakas olo. Onneksi tuo nimimerkki on jonkinlainen suoja. Tekisi mieli käyttää voimasanoja, mutta yritän olla korrekti ja kertoa analyyttisesti omasta mielentilastani. En voi olla muuta kuin masentunut, mihinkään muuhun oireeni eivät sovi. Se taitaakin olla ainoa…

Olen saanut uuden ystävän. Hän on yrittänyt ”pariutumista” toisen ystäväni kanssa puolisen vuotta, huonolla menestyksellä, koska tämä ystävä on varattu toiselle miehelle. Molemmin puolista ihastumista heillä kuitenkin on, ja ovat tapailleet toisiaan, käyneet kahvilla ja yöpyneetkin samassa osoitteessa (ilman seksiä). No kuitenkin, tässä sivussa olen tullut ystävystyneeksi tämän miehen kanssa.…

Hyvin mennyt talvi näyttää painuvan kevään koittaessa miinukselle…vanhat huolenaiheet palaavat kummittelemaan ja elämäntilanne rassaa jotenkin, vaikka periaatteessa kaiken kai pitäisi olla hyvin; Kutakuinkin normaali perhe, isä, äiti, pari ala-asteikäistä lasta, leipää ja lämmintä on vielä riittänyt. Parina menneenä keväänä olen joutunut nöyrtymään ja puhumaan omalle lääkärille masentuneisuudestani, johon ssri puolivuotiset…

minä olen aina ajatellut että selviän kaikesta. olen aina ollut toisten tukena ja lohduttamassa, tsemppaamassa, mutta itseäni en nykyisin saa enää kasaan. Olen todella yksinäinen,vaikka ympärilläni on ihmisiä. Yksin vatvoessa asiat tuntuvat vain pahenevan. Nykyään olen ajatellut, että kukaan ei edes huomaisi, jos minua ei enää olisi. Tiedän kuitenkin, etten…

Hei! Sanokaapa mitä tehdä kun olen masentunut ja minulla on pelkotiloja ettei uskalla yksin liikkua missään paitsi kotona…… Mikä neuvoksi? Milla67