Aikuisen elämää

3 tuntia sitten

Ryhmässä keskustellaan aikuisen arkea koskettavista kysymyksistä mm. työelämän paineista, yksinäisyydestä, syrjäytymisen uhasta ja taloudellisista ongelmista.

Sopii Aikuiset, Seniorit

Ryhmäkeskustelut
Pysyvä

Aikuisen elämää

Aikuisen elämää aiheet

Kaikki aihealueet

Tyhjennä haku
Tulokset: 4566
Käyttäjä luca aloittanut aikaan 25.07.2008 klo 16:35 kohteessa Aikuisen elämää

Olen tässä hiljanseen alkanut vähän päästä jaloilleni seitsemän vuotta sitten tapahtuneesta hirvittävästä kriisistä… Kriisin seurauksena sairastuin vakavaan masnnukseen. Hyvän hoidon, lääkkeiden, terapian ja oman selviytymishakuni johdosta olen alkanut uskoa että on hyvä ja antoisaa elää. Vammauduin niin että en koskaan enään pååse kokonaan eroon lääkkeistä, enkä haluakkaan. Masennukseni on kroonistunut,…

Käyttäjä jäähile aloittanut aikaan 09.07.2008 klo 00:15 kohteessa Aikuisen elämää

Auttakaa nyt herranjumala joku….olenkohan tulossa hulluksi! Mä olen rakastunut mun frendiin…miten helvetissä tää nyt voi mennä näin, yli kymmenen vuoden ystävyyden jälkeen, huomaan yht´äkkiä, että mun tunteet sitä kohtaan käy vähän liian ylikierroksilla. Välillä se antaa viitteitä että ei senkään tunteet oo ihan kaverillisia pelkästään, mut mä luulen et se…

Käyttäjä Sanelmax aloittanut aikaan 17.07.2008 klo 15:55 kohteessa Aikuisen elämää

Kertokaa omakohtaisia kokemuksia toimimisesta mielenterveysyhdistyksissä tai jossain mielenterveysjärjestössä. Olen kiinnostunut erityisesti pääkaupunkiseudusta, jossa käyn työssä. Kotisivut eivät oikein kerro sitä, millaista niissä on ja mihin voisi /kannattaisi hakeutua.

Käyttäjä aamuntorkku aloittanut aikaan 23.07.2008 klo 17:14 kohteessa Aikuisen elämää

Ei tuu helvettiäkään. Siltä tuntuu nyt. V. 2006 alussa tajusin pyytää neuvolasta apua masennukseeni; lapseni oli tuolloin 1,5 v. Vauva-aika oli mennyt kuin sumussa, olin koko ajan apea, kaikki tuntui vaikealta, olin kärttyinen… Tuon vuoden 2006 minulla oli Sepramit ja täytyy sanoa, että ihana vuosi. Yksi vuosi lapseni elämässä jolloin…

Käyttäjä Whatever aloittanut aikaan 13.07.2008 klo 09:32 kohteessa Aikuisen elämää

Olen 23-vuotias. En enää nuori, mutta kun en osaa pitää itseäni aikuisenakaan. Nyt vasta heräsin siihen etten voi enää nuorten puolelle kirjoitella. Ongelmani on hyvin monisäikeinen. Päädiagnoosina tällä hetkellä syömishäiriö. Lisäksi löytyy masennusta, persoonallisuushäiriö, skitsofrenia. Tuota skitsoa mä en kylläkään pysty sisäistämään, kuulen ääniä ruokailutilanteissa, ja syöminen siksi vaikeaa.. 😐…

Käyttäjä under_a_soil_and_black_stone aloittanut aikaan 06.03.2008 klo 11:41 kohteessa Aikuisen elämää

Hei vaan kaikki, Olen kolmekymppinen mies ja kärsin ajoittain ihan massiivisesta masennuksesta. Välillä kaikki on hyvin, olen iloinen ja nauran, sitten taas jonain päivänä saatan istua pitkän aikaa vessan lattialla miettimässä miten saisin itseni siirrettyä manan majoille pois toisten huolesta. Tunnen todella suurta syyllisyyttä masennuksesta, ja se tietysti vielä entisestäänkin…

Käyttäjä suru-silmä aloittanut aikaan 15.07.2008 klo 23:55 kohteessa Aikuisen elämää

ei itsemurha ole teidän ratkaisunne.kuolema ei ole se mitä te tarvitsette.ei edes se mitä haette ja kaipaatte.niin se on, varmuudella,että meistä jokaiselle ON varattuna onnea ja epäonnea,naurua ja itkua. Mitä pidempään se paha aika on kestänyt,ja paha olo,sen suuremmalla varmuudella hyvät ja onnelliset ajat ovat edessäpäin. Masentuneena sitä on vaikea…

Käyttäjä -Pikku H- aloittanut aikaan 13.07.2008 klo 11:51 kohteessa Aikuisen elämää

Kaikki alkoi 9-vuotta sitte, kun aloin eka kerran seurustelee. Isä oli sairaan mustasukkanen, se kiukutteli mulle, oli ilkee, varotteli ihan liikaa. Olisipa se ilkeily loppunu siihe, kun suhteeni ensi rakkauteei loppui… Mutta on jatkunut tänäki päivänä, olen nyt 26v. Terapiassa isäni käytös sai nimen joka on passiivisagressiivinen, eli se ei…

Käyttäjä kesätuuli aloittanut aikaan 14.07.2008 klo 12:48 kohteessa Aikuisen elämää

Kirjitin asiallisen ajatukseni sinne miksi ei julkaista?

Käyttäjä aloittanut aikaan 13.06.2008 klo 11:39 kohteessa Aikuisen elämää

Minä olen nyt viime aikoina ikään kuin löytänyt sen sisäisen uskon mikä aina on ollut minussa. Nyt se on tullut sillai esiin, että välillä huomaan keskustelevani Jumalalle aivan rauhallisesti asioista, enkä vaan kysele, että mitä Sinä taas veinaat, kun noin mulle teit. Minä hyräilen virsiä (luterilaisia vaikka olen ortodoksi, koska…

Aikuisen elämää moderoimattomat aiheet

Kaikki moderoimattomat aiheet

Tyhjennä haku
Tulokset:

Aikuisen elämää moderoimattomat vastaukset

Kaikki moderoimattomat vastaukset

Tyhjennä haku
Tulokset: