JOKAINEN IHMINEN TARVITSEE YSTÄVÄN

JOKAINEN IHMINEN TARVITSEE YSTÄVÄN

Käyttäjä miamar aloittanut aikaan 11.10.2008 klo 15:25 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä miamar kirjoittanut 11.10.2008 klo 15:25

Heipähei ihmiset!

Olen saapunut elämäni matkalla tienhaaraan, jossa seison vain paikallani, kuin elävä kuollut, noin jos yritän tunnetta jotenkin kuvata. Etsisin ihmistä jakamaan ajatuksiani, olen sairaslomalta työttömäksi siirtynyt nainen.

Aiheita omassa elämässäni,joihin kaipaisin ns.vertaistukea on mm.etä-äitiys, masennuksen sairastaminen ja siitä toipuminen, läheisten reaktiot, kun he huomaavat, että kato, se oli tosissaan: Se ei OIKEESTI jaksa. Oho. Käräjöinti oman lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta ja kuinka olette saaneet sen toimimaan käräjien jälkeen…me ei saatu silti. Mies-suhteista on aina asiaa. Kun oma äiti ei ymmärrä, minun äitini onkin alkkis,että sieltäpäin on tuki loppunut ja jokunen tovi sitten.Ja jos jollakulla olisi kokemuksia ns.uudesta avo/aviopuolisosta siellä exänne elämässä, olisi kiva kuulla kokemuksia. Minä olen läpikäynyt suorastaan hulluuden rajoille menevän ryöpytyksen tältä uudelta emännältä.Lisäksi kaikki läheiseni, eli siskot ja äiti ovat alkoholisteja, jos tunnet että sinulla olisi jotain samankaltaista kokemusta tässä elämässä, olisin nii-in iloinen, kun löytäisin ajatusten vaihtajan.

Käyttäjä Puolukka kirjoittanut 15.10.2008 klo 19:28

Toivon todella että sinä saat tämän palvelun kautta viisaita lohduttavia vastauksia.

Olet syystäkin ihan hajalla, oman lapsen osittainenkin menetys on mieletön suru, saati sitten jos hänen tapaamisiaan vaikeutetaan. En ole sitä kokenut, mutta jokainen äiti voi sen ymmärtää.

Olet ilmeisesti aika nuori ihminen, voisitko mennä johonkin vertaisryhmään, älä jää yksin vatvomaan. Olen itse joskus aikonut mennä al-anoniin (tarkoitettu alkoholisti perheiden lapsille/omaisille) niin, mutta se jäi tekemättä, koetin itse etsiä keinoja, nyt elämäni on muuttunut (iän-vuosien myötä olen itse muuttunut, olen tyytyväinen ja henkisesti vahvistunut). Minullakin on alkoholistiperheen lapsen tausta, se rikkoo syvältä, ja sitä sitten paikkaa, lukemalla asioista, puhumalla, lenkkeilemällä ja meditoimalla... mutta hyvin paikattu on vahvempi kuin aivan ehjä. Etsi itsellesi keinoja - jos vain jaksat.

Jaksamista sinulle, tee itsellesi hyviä hetkiä.
ps. vieläkin joskus ajattelen että se al-anon olisi ollut hyvä vaihtoehto. Soita heille, siellä on tukipuhelin.