hei, otin vastaaan työharjoittelun. Kukaan ei tiedä, paitsi se, joka on kokenut, että jos on ollut kauan työtön, miten uskomattomia voi siirtymävaiheet olla: työharjoittelusta työtömyyteen tai työttömyydest työharjoitteluun taloudellisessa mielessä. Ajattelin, tossa yksi päivä kun olin säästänyt etukäteen työhaastattelu-matkaa varten ja jouduin odottamaan säästämiäni rahoja, kún sain ne takaisin jälkikäteen…

Heipähei ihmiset! Olen saapunut elämäni matkalla tienhaaraan, jossa seison vain paikallani, kuin elävä kuollut, noin jos yritän tunnetta jotenkin kuvata. Etsisin ihmistä jakamaan ajatuksiani, olen sairaslomalta työttömäksi siirtynyt nainen. Aiheita omassa elämässäni,joihin kaipaisin ns.vertaistukea on mm.etä-äitiys, masennuksen sairastaminen ja siitä toipuminen, läheisten reaktiot, kun he huomaavat, että kato, se oli…

Sanat katovat johonkin,vaikka pitäisi jotain kirjoittaa,sillä on niin loputtoman yksinäinen olo ja ikävä omia lapsiaankin.Entpä ystäväni,mihin te katositte,en vaivannut teitä,en tupannut kyläilemään,sillä miten olisinkaan voinut,koska rahaa sitä minkä ihmiset luulevat tuovan onnea,ei ole.Tietysti jokainen tarvitsee sitä ruokaan ja kaikkeen välttämättömäänkin,mutta täydellistä onnea se ei elämään tuo,jos edes elämästä voisikaan tulla…

Mistä voi saada tai kysyä jouluavustusta?

En ole aikoihin käynyt täällä kirjoittamassa, mut nyt kun olen taas monta päivää pyöritellyt kaikkea vaan omassa päässäni, niin aattelin tulla tänne purkamaan ne ulos päästäni, jos vaikka jotain ihmistä jaksais kiinnostaa kuulla mitä mulle kuuluu.. Mä olen taas ihan sika väsynyt kaikkeen😯🗯️..mulla on sellanen tunne jälleen kerran että mä…

mistä apua kun työnantaja kiusaa, lähettämällä lausuntoja ilman perusteluja. Työnantaja väittää ettei tiedä minun tämänhetkistä työkykyäni vaikka olen sairaslomalla .Työterveyslääkärin mukaan olen sairaslomalla 28.2. 2009 saakka. Työnantajan lausunnon mukaan hänellä on kuitenki antaa minulle tämänhetkistä työkykyä vastaavaa työtä. Oikea käteni on nyt leikattu kaksi kertaa ranteesta ja viimeksi olkapää on…

Kuinka arki rullaa? Minun mieheni on vammautunut ja arki tosi vaikeaa.

Olen lueskellut ja kommentoinut muiden juttuja; nyt oma olo on niin epätoivoinen, että haen sitä toivoa teiltä… Tiistaina kolahtaa mittariin 29. Kamalaa; mitä olen saanut aikaiseksi? Kauniin ja viisaan tyttären, en mitään muuta. On niin vaikeaa rakentaa kaikkea alusta alkaen nyt, tämän ikäisenä. Syömishäiriö alkoi ekalla luokalla. Muistan kuinka söin…

mulla on tosi usein semmonen olo, et ois parempi olla kuollut. Tai en sillee haluis kuolla, mut haluisin tän tuskan pois. Kaikki muuten hyvin, opiskelut alussa lähihoitajana, perhe, poikaystävä, ystäviä, harrastuksia, baaris käyn viikonloppusin, harrastuksia paljon.. silti joku mättää.. tunneilla ei meinaa saada happea, näen painajaisia, ahdistaa. En halua tehdä…

Jouduin tilanteeseen jossa katsoin itseäni kuvanauhalta. Puhumista ja vain olemista, mutta säikähdin ihan oikeasti sitä. En yhtään tunnistanut itseäni siitä. Päätinkin että se taitaa olla pahin keksintö ihmisellä, videoida itseä ja muita ja sitten joutuu katsomaan totuutta itsestä ja omasta epävarmasta olemuksesta. En olisi taas romahtanut tähän itseäni vähättelevään kuoppaan…