Aikuisen elämää
Ryhmässä keskustellaan aikuisen arkea koskettavista kysymyksistä mm. työelämän paineista, yksinäisyydestä, syrjäytymisen uhasta ja taloudellisista ongelmista.
Sopii Aikuiset, Seniorit
Aikuisen elämää
Aikuisen elämää aiheet
Kaikki aihealueet
Hei 🙂 Olen nuori naisenalku (20v) Ongelmani on masennuksen lisäksi yksinäisyys. Okei, olen parisuhteessa, mutta kaipaisin myös ystävää. Tottakai rakastan avopuolisoani mutta kaipaisin silti muutakin seuraa, ymmärrätte varmaan. Ala-asteella olin lievästi koulukiusattu mutta oli minulla pari ”kaveria” jotka tosin välillä syrjivät minua. Olen aina ollut sellainen jolle viimeiseksi soitetaan kun…
Luin muutaman viestin yksinäisyydestä. Melkein kaikissa mainittiin sana koulukiusaaminen. Se jäi kaivertamaan mieltäni sen verran, että oli pakko kirjoittaa aiheesta oma viesti. Tunnistan tuon saman yksinäisyyden tunteen jo lapsuudestani. En muista tarkkaan milloin kaikki alkoi, mutta yksinäisyys ja kiusaaminen kuuluivat selkeästi yhteen tuon koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan. En tiedä…
Olen juuri sairaalassa, vielä viikkon verran. Tunnen oloni siellä turvallisemmaksi kuin kotona. Se saa mut miettimään, tarvitsenko tosiaan tuettua asumista. Asun nyt jo tuetussa, mutta sen antama tuki ei kanna mua. Jännittää mennä kotiin perjantaina. Luultavasti hoitajat ovat tehneet tuon päätöksen jo sijastani, että joudunko muuttamaan pois kodistani . Pelottaa…
onko muita kellä masentuneena ongelmia paiinon kanssa? olen malliesimerkki jojo-laihduttajasta.Mielialani laskee,painoni alkaa nousta.Herkkujen syöminen auttaa hetkellisesti,kuitenkin vihaan itseäni peiliin katsoessani.Tuomitsen itseni lihavuudesta ja silti *naps* avaan karkki pussin,se tyhjenee hetkessä ja etsin lisää syötävää. Olen aina ollut tunnesyöppö,mutta masentuneena se pahenee.alle puolessa vuodessa,en mahtunut yhtiinkään housuihin kaapista.Erosin kihlatustani,koska hän petti…
Mulla on bulimia/syömishäiriösetti. Mulla ei oo KETÄÄN kenelle voisin purkaa tuskani yms kaikki mitkä hajottaa. Ei ketään. Mä käyn oäivät töissä ja mä oon niin normaali. Ja kukaan ei tiedä eikä välitä eikä kysy. Ja entä jos kertoisin? kuka ymmrätäis ja kuka olis tukena? ja kuka sanoin et mitä vittua,…
Eli onko mahdollista saada vastaus tutuksi tulleelta tukihenkilöltä vaikka olisi kysymyksen sisältäneen viestin koko alkuperäisine aiheineen poistanut? Eli ei ollut tarkoitus päättää keskustelua sopimatta ensin asiasta. Nämä konemaailman syöverit siinä määrin teknisiä taitoja kysyviä, että aika usein jää tekemättä mitä aikoo tai tarvitsisi tehdä ja toisinaan tekee mitä ei ehtinyt…
Veloissa. Ei rahaa. Ei töitä. Oikeasti laskut vaa tulee ikkunoita ja ovista. En uskalla sanoa äidille et olen velkaanutunut. Ihan jo vuokrakin on rästissä. . . ”joo joo minä pärjään” Täl hetkel vaa haluaisin lähtä pois kokonaan. Velathan ku eivät periydy.
Olen jatkuvasti väsynyt. En jaksa innostua normaaleista asioista, kuten ulkoilemisesta. Päivät vain liukuvat ohi, täysin merkitsemättöminä minulle tällä hetkellä. Näen ulkona eläimiä, aurinko paistaa, kesä tulee, mutta missä on mieleni? Ei ainakaan toivossa, paremmasta huomisesta. En jaksa pitää yhteyttä moneenkaan ystävään. Ystäväni soittavat minulle, mistä olen kovin iloinen, vaikka sekään…
Eli onko olemassa mahd. mitään ahdistusta lieventävää/masennus/paniikkikohtaus lääkettä, jossa ei sivuoireena ole pahoinvointia?? Kärsin emetofobiasta (=oksentamisen pelosta) ja pahoista paniikkikohtauksista ja ahdistuneisuudesta ja tuskaisuudesta. Lääkkeitä ollaan suunniteltu, mutta en tiedä miten selviäisin kun uusissa lääkkeissä on sivuoireena tuo kamala pahoinvointi, ja olen monelta kuullut miten on tullu ykäiltyä kaiken maailman…
tämän sairauden edustajilta kaipaisin keskusteluja.