Onko täällä ketään muita skitsoaffektiiveja? Kuinka teillä ilmenee tuo sairaus? Minulla todettiin pelkkien lausuntojen perusteella yhdellä lääkärikäynnillä tuo skitsoaffektiivinen häiriö. Jotain skitsopuolen läpilyöntejä löytyy mulle kolmessa psykologisessa testissä, mutta ei mitään selkeää. Itse olen ollut masentunut reilun 2,5 vuotta, viisi vuotta oli sairaita seksuaalisia kysymyksiä vaimoa kohtaan ja aivan epätodellista…

🙂🌻Olin päiväosastolla kuukauden jakson ja teki kyllä hyvää. Sai jutella ihmisille jotka oli samassa tilanteessa. Hiukan tuntui auttavan ja jotain ratkaisuja sain aikaan. Lääkkeitä olen käyttänyt 4 vuotta ja nyt juuri nostettiin lääkitys 225 mg. Ammatinvalinnan ohjaajalla käyn ensimmäistä kertaa 8 vuoden jälkeen vaikka en usko sen mitään auttavan, mutta…

hei vaan! tämä kirjoitus on tarkoitettu (tietenkin ) kaikille mutta erityisesti sinulle ”mies75” ja muillekin pakkoneurooseista kärsiville. Olen reilu puolivuotiaan tytön onnellinen suht nuori äiti. Asun keskisuomessa pienellä paikkakunnalla,muita tietoja (ammatti,ikä ym) en halua itsestäni antaa koska pelkään että minut tunnistetaan tästä. olen murrosikäisestä asti kärsinyt erillaisista pakko-ajatuksista ja pakkoteoista,…

Samastuin moneen asiaan tuossa. Aamulla ei meinaa pystyä edes heräämään/nousemaan sängystä välillä. Sinun kannattaa koittaa pyytää eri lääkäri/terapeutti jos menee sukset ristiin tai muuten tuntuu, että tämä henkilö ei ota asiakseen saada sinua hoidon piiriin. Itse olen törmännyt myös sellaisiin yleislääkäreihin jotka ovat todella välinpitämättömiä eikä heitä kiinnosta kuunnella vain…

6 vuotta masennusta ja fyysisiä terveysongelmia. Päiväosastolla tällä hetkellä, mutta sielläkin vaikea käydä kun ei vaan jaksa, ei pysty. En ole ollut siellä joka päivä ja kun joku hoitajista tulee kysymään missä olin(ei ilkeästi tai kuulustelemalla) niin olen vain valehdellut että olen ollut kuumeessa jne. Ehkä pitäisi pystyä kertomaan totuus…

HEI! Minua on viime aikoina mietityttänyt paljon oma ja myös muiden suhtautuminen masennukseeni. Kerron aluksi vähän taustaa… Olen 27-vuotias nainen ja kärsinyt masennuksesta monta vuotta. Ekan kerran kävin joskus 14-vuotiaana koulupsykologilla. Peruskoulun jälkeen olen välillä opiskellut ja välillä ollut töissä ja välillä ollut eripituisia sairaslomia masennuksen vuoksi. Vähän yli vuosi…

Itsellä tilanne kärjistynyt niin pahaksi, että tällä hetkellä asiotten hoitaminen on mahdotonta. Onneksi on tyttöystävä mikä auttaa, ja apua olen hakenut jotta oikeaa lääkitystä ja hoitoa saataisiin aloitettua. Masennus on ehkä se minkä takia sosiaaliset tilanteet ovat tällä hetkellä todella ahdistavia.. Kuten moni muukin sanoi itseluottamuksesta, niin sama homma täälläkin…

Olen lukenut monia tämänkin sivuston koskettavia viestejä. Ihmiset kamppailevat vaikeissa elämäntilanteissa. Oma elämäni on ajautunut tietynlaiseen umpikujaan. Perusvaikeutena on krooninen kipusairaus (vaikea-asteinen nivelrikko), joka rajoittaa pahasti liikuntakykyä ja mm. väsymyksen vuoksi myös kaikkea arkista toimintakykyä. Olen kuitenkin tottunut elämään sen kanssa ja hyväksymään jaksamisen rajoitukset ja elämän kapeutumisen. Tilanne kävi…

Olen tässä jo useamman kuukauden ollut sairaslomalla mm. masennuksen takia ja nyt olisi edessä töihinpaluu. Ongelmana on se, että töihin palaaminen aiheuttaa todella ristiriitaisia tunteita. Olen toki huomattavasti paremmassa kunnossa, kuin vielä jokin aikaa sitten, mutta jotenkin en koe olevani vielä valmis palaamaan töihin. Ahdistaa työympäristö ja kaikki paineet mitä…

Olen vasta parikymppinen naisenalku, mutta iästäni huolimatta olen kokenut jo jos joskinlaista. Elämäni ei todellakaan ole ollut helppoa – päinvastoin. Pystyn antamaan anteeksi ajan siellä pienessä tuppukylässä, jonne muutettiin murrosikäni porteilla. Rakkaat ystävät jäivät, kuten myös rakas harrastukseni urheilun parissa, jossa huippukin olisi kenties ollut tavoitettavissa. Voin antaa anteeksi sen,…