Aikuisen elämää
Ryhmässä keskustellaan aikuisen arkea koskettavista kysymyksistä mm. työelämän paineista, yksinäisyydestä, syrjäytymisen uhasta ja taloudellisista ongelmista.
Sopii Aikuiset, Seniorit
Aikuisen elämää
Aikuisen elämää aiheet
Kaikki aihealueet
Olen 30+ nainen. Olemme vuosia olleet kihloissa mieheni kanssa. ”Vilkkaan” aikaisemman elämän vuoksi olemme sopineet, ettei pidettäisi yhteyttä exiin ja että rehellisesti kerrotais jos olisi yhteydenottoja, uusi ihastumisia tai vielä pahempaa. Miksi en pysty sanomaan EI kun joku exä ottaa yhteyttä tai joudun tilanteeseen missä tunnen vetovoimaa uuteen henkilöön –…
Olen aina tuntenut itseni joka paikassa ulkopuoliseksi ja nyt tämä tilanne on pahimmillaan nykyisessä työpaikassani. Yritän olla mukana työkavereiden kahvitauko ym keskusteluissa, mutta joka kerta tunnen että olen vain kuin ilmaa heille. Jos istun pöydässä kukaan ei edes katso minuun ja jos aloitan keskustelun jostain asiasta niin siihen en saa…
Löysin itsestäni vähän viittauksia tohon ”maanis-depikseen”.. Viime viikolla kävin sitten omalääkärillä eikä se oikein hirveen vakavasti tainnut ottaa.. No, Haluisin vaan jotain tietoa pikkuhiljaa mikä tätä helvetin pääkoppaa vaivaa! Halusin pari vuotta sitten naimisiin (kesken armeijan) hetken mielijohteesta, sitten piti saada heti perään lapsi. Rakastan vaimoo ja poikaa yli kaiken.…
tarkoituksenani ei ole lannistaa mutta kaikkihan me ihmiset olemme urpoja tavalla tai toisella. Toinen epäonnistuu yhdessä, toinen toisessa. Itse olen sitä mieltä, että yleensä ottaen tuo ”onnistuminen” johtuu vaan siitä, millä lailla toimii kun pettyy. Eli lannistuuko tai pahentaako itse tilannetta. Sinä taidat usein pahentaa itse tilannetta, niin että sellainen…
miten jaksan eteenpäin menetettyäni kaiken irtaimen tulipalossa,eikä ollut vakuutusta. lähdemme nollasta ylöspäin… aineellista puutetta saa toki korjattua ja olemme avustusta saaneetkin, mutta miten selvitä henkisesti tästä eteenpäin?😯🗯️ tulipalosta on nyt 4kk aikaa pahin shokki on ohi ,mutta helppoa ei ole vieläkään… kriisiryhmässä käyty ja kriisityöntekijä soittelee vieläkin ja kysyy jaksamista.käyn…
Kyllä elämä on kummallista. Tapasin viime lauantaina ensimmäistä kertaa 12 vuoteen poikani vanhinta lasta eli lastenlastani. Hän kävi luonani ja nyt minä vain itken. Itken koska minusta tuntui ettei minulla ole minkäänlaisia tunteita lasta kohtaan. 12 vuotta olen kaivannut ja ikävöinyt. Tehnyt surutyötä luopumisesta. Kaksi nuorempaa lasta näin viime kesänä.…
Hei! Olen 23 vuotias nainen ja aloittamassa yaz-ehkäisypillerien käytön. Minua ahdistaa ihan suunnattomasti pillereiden käytön aloittaminen, koska ne voivat kuulemma pahentaa masennusta. Viimeksi kun kokeilin e-pillereitä, se oli yhtä helvettiä. Itkin ja raivosin. Olen miettinyt näin jälkeenpäin, että suurin syy siihen, että se oli niin kamalaa, oli se, että olin…
Kun työssä ei riitä vaikka tekee kuinka parhaansa ja ylikin. Kun ei riitä muille: pitäisi olla iloinen, kaunis, hauska. Kun ei riitä vanhemmille: miksi sinä synnyit? Se oli virhe. Kun ei riitä. Miksi yrittää? Ei miksikään. Antaa olla. Ja lopettaa se kaikki.
Olisikohan täällä kirjaihmisiä jotka haluaisivat puhua kirjoista. Ihan vaan mistä kirjasta tahansa. Minä luin viimeksi Laura Honkasalon Eropaperit. kirja kertoo eri vuosikymmenistä. Mummosta, ukista, heidän lapsistaan, miniöistä ja avioerosta. Kun tulee avioero, 6 vuotiaan Saran on elettävä kahta elämää, toinen isän ja uuden vaimon luona, toinen äidin luona. No en…
Sain tuon diagnoosin ja nauroin,vaikka eihän minun pitäisi osata tunteita näyttää…siis nauroin koska en pitänyt sitä pahana.jos olen niin olen,minkäs sille voin!menenkö hautaan,ei kannata tämmöisen epäihmisen elää,vika kuin vika.?siis sitten monet sairaalassa kyseli:oletko järkyttynyt????oletko hukassa.YM.YM…kertokaahan minulle…PITÄISIKÖ minun olla kuin maani myynyt,siis järkyttynyt???eikö minulla tämän jälkeen ole elämisen mahiksia,eikö minulle ole…