Kun on tuo positiivista ketju, sopisko tälläinen ketju missä voisi kertoa miksi tänään(kin) pahoitin mieleni. Johdatuksena lainaus Tuomas Kyrön kirjasta Mielensäpahoittaja. ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun aurinko paistoi.”

Anteeksi, että heti aamutuimaan häiritsen pahaa oloanne. Mutta nyt on alkoi Hyvän mielen viikko. http://www.mtkl.fi/hyvan_mielen_viikko/ Positiivisuus on perseestä, tiedetään. Mutta voisikö vaikka ottaa pari ylimääräistä pilleriä ja yrittää nyt yhden päivän tällä viikolla olla hyvällä mielellä. Eilen luin Lapin Kansasta vanhuksista jotka asuvat jossain syrjäkylässä ja eivät ketään näe kahteen…

Olen 30-vuotias mies. Ollut työelämässä ja nykyään opiskelen. Koulukiusattu alaluokilla 5 vuoden ajan syystä mikä ei koskaan ole selvinnyt. Luonteeltani olen puhelias, sosiaalinen muutenkin, pukeudun siististi ja tulen ihmisten kanssa toimeen. En erotu joukosta mitenkään enempää kuin muutkaan. Elämäni on ns. normaalia elämää tavallisine harrastuksiineen jne. Mutta on tämä MUTTA…

Tässä lainauksia Wikipediasta: ”Paul Hewitt ja Gordon Flett valmistivat PSPS-skaalan (Perfectionistic Self-Presentation Scale), joka määrittelee perfektionistisen itsepresentaation kolme aspektia: 1.Oman täydellisyytensä mainostaminen 2.Sellaisten tilanteiden välttely, joissa kyseinen henkilö saattaisi osoittautua epätäydelliseksi 3.Kyvyttömyys päästä yli asioista, joissa on osoittautunut epätäydelliseksi.” ”Patologisessa muodossaan perfektionismi voi olla hyvin vahingoittavaa. Se voi ottaa viivyttelyn…

Olen 30-vuotias mies. Ollut työelämässä ja nykyään opiskelen. Koulukiusattu alaluokilla 5 vuoden ajan syystä mikä ei koskaan ole selvinnyt. Luonteeltani olen puhelias, sosiaalinen muutenkin, pukeudun siististi ja tulen ihmisten kanssa toimeen. En erotu joukosta mitenkään enempää kuin muutkaan. Elämäni on ns. normaalia elämää tavallisine harrastuksiineen jne. Mutta on tämä MUTTA…

Voiko tätä kautta palkata itselleen tukihenkilön? :/ Satakunnan alue.

Ensin vähän taustaa minusta ja elämästäni. Jouduin jäämään 10 vuotta sitten vaikean työuupumuksen ja vaikean masennuksen takia sairaslomalle. Rimpuiltuani 5 vuoden ajan byrokratian rattaissa, päiväosastojaksoilla sekä vuoden kestävässä kuntouksessa, joka osoitti sekä minulle että Kelalle ettei minusta ole enää työelämään pääsin eläkkeelle. Olin mennyt vakituisesti töihin heti täytettyäni 16 vuotta…

Onko kukaan joutunut kokemaan sitä, että aikuistuu henkisesti vasta aikuisiällä? Minusta tuntuu siltä, että kun olen kokenut depression ja ahdistuksen. Olen saanut hoitoa erilaisissa terapioissa ja nyt olen pelkällä lääkityksellä. Musta tuntuu, että mä kasvan henkisesti. Mulla alkaa olla voimavaroja ottaa elämästäni yhä enemmän ja enemmän vastuuta. Mä olen käytökseltäni…

Hei! Aviomieheni on saattohoidossa. Hänellä on aivosyöpä. Tunnen että olen menettänyt kaiken ja tulevaisuuskin pelottaa. Paljon olen miettinyt tulevia jouluja ja muitakin pyhiä. Näen itseni aina yksin kaikkialla mietin sitten mitä tahansa. Meillä on kesämökki joka oli miehelleni rakaspaikka. Sielläkin olen yksin. Itku tulee kun näitä asioita miettii ja pohtii.…

hei, Keski-ikäinen sisareni on nykyään koko ajan kiivas. Miten siihen voi suhtautua? Se aiheuttaa tiettyä hankaluutta. Jos pyytää ottamaan iisisti, se suuttuu ja jos rauhoittelee se suuttuu. Mikä neuvoksi?