Törmäsin netissä erääseen sivustoon, jossa pohdittiin eräässä kirjoituksessa, että ovatko jotkut herkempiä ja yleisesti kyllästyneitä nyky-yhteiskunnan elämään? Koetaanko asioita toisin kuin itse haluttaisiin oikeasti elää? Eikö aitoa rauhaa löydy? Ristiriidatko saavat meidän mielenterveyden järkkymään. Viime aikoina olen tullut siihen tulokseen, että ihminen (aikuinen) on kuitenkin omaa etua tavoitteleva ja sitä…

Eilen loppui Ketipinorit ja tänään yritin käydä Tampereen Acutassa hakemassa uusintaa resepteille. Käännyttivät pois, kun sanoin, että tarvitsin reseptien uusintaa ja kehottivat odottamaan maanantaihin ja varaamaan ajan omalääkärille. Koko ajattelu oli niin sekaisin, että en ymmärtänyt selittää, että mieli alkaa hajoamaan, jos en saa lääkettä, vaan lähdin sanattomana pois. Eivät…

hei, aikuinen sisareni ei pysty nykyään puhumaan minulle tavallisesti, vaan puhuu vain vihapuhetta, haukkuu, solvaa koko elämän ajalta suhteemme. Viha nousee aina ja kestää pari tunnin tekstiviestittelyn tai pitkien monologien verran ja lehahtaa taas eli henkilö palaa toistuvasti samoihin asioihin, jos pienikin yhteinen asia, ei mene niinkuin aikuinen sisareni haluaisi…

Joskus olen niin väsynyt tähän elämään, tähän elämään joka minulle on annettu… Luovuttaa en kuitenkaan voi ja yleensä en edes halua! Mutta onko tässä mitään järkeä? Ehkä, ehkä ei… Mutta loppuun aion katsoa ja kääntää viimeisenkin kortin, kunnes Game Over. Silti joskus toivon, että voisi aloittaa elämän alusta tai mieluummin…

Olen 23 vuotias nuori nainen. Olen tällä hetkellä työtön ja olen 4 vuoden ajan ollut väylän asiakkaana mutta tuntuu etten mene eteenpäin millään. Haluaisin töitä. mutta Olen ujo ja pelokas ja pelkään esim. Asiakaspalvelua. En tykkäisi tehdä töitä esim. Kassoilla tai puhelimen ääressä.. olen myös todella hiljainen ja vähäsanainen. ääneni…

Moikka, en tiedä mistä lähtisin purkaa huonoa oloani. Olen 31-vuotias nainen ja olen ollut suurimmaksi osaksi se vahva taistelija joka jaksaa pitää itsestään huolta ja niin edespäin. Vuoden vaihteessa huomasin olevani todella väsynyt, jäi korkeakoulun päättötyö vaiheeseen ja laitoin opiskelut hetkeksi jäähylle. Jäin tekemään ajatuksetonta työtä, ajatellen että vain hetkeksi…

Isäni puolen perhe on pieni eikä sukulaiset ovat juuri koskaan olleet tekemisissä keskenään. Minulla ei ole sisaruksia eikä isällänikään ollut sisaruksia. Isäni muutti puoli vuotta sitten 250km päähän minusta, vanhempiensä luokse meidän isolle perhetilalle, jotta hän voisi auttaa vanhuksia siellä. Viikko sitten isäni kuoli yllättäen. Minä olen ainoa perillinen ja…

Miten olette itse kokeneet selviytymisen vaikeaksi luokitellusta masennuksesta ilman lääkitystä? Tiedättekö ketään, joka olisi selvinnyt työelämään ja arkeen sairausloman jälkeen ilman lääkitystä? Miten suhtautua, kun psykiatri käsittelee päätöstäsi epäillen? Kun ei ole vielä koskaan yrittänyt puhuakaan, tuntuu nyt ensimmäistä kertaa pohjalukemissa kulkiessa, ettei haluaisi lääkitystä. Se vaan tuntuu väärältä tavalta…

Olen pienestä asti ollut tosi herkkä. Taaperona minulla oli eroahdistusta äidistäni, koulun aloitus vaikeaa, mutta sopeuduin. Sain kavereita, mutta minua alettiin kiusata, ja aloin saada psykosomaattisia oireita, päivittäistä fyysistä pahoinvointia. Aloin myös kuollakseni pelätä oksentamista. Muistan että en koskaan halunnut kouluretkille, vaikken enää tuntenutkaan eroahdistusta, niin tuntui erittäin pelottavalta olla…

Olen opiskelijana 2. asteen tutkinnossa, ammattiin johtavassa toista kertaa. Jälkimmäinen on lyhyempi, kun sain hyväksiluettuna itseni yo-pohjaiselle. Vaihdoin tai niin sanoen otin vähän samantapaisen toisen koulutuksen, koska en saanut ensimmäiseltä töitä. Ehkä en vain hakenut tarpeeksi kovasti. Minulla on todettu keskivaikea masennus. Se on kestänyt nyt reilu 6 vuotta. Olen…