Mulla meni ihan hyvin, uusi koulutus loppumassa ja paljon tekemistä kodin ulkopuolella. Sitten mies alkoi vihaamaan minua.Syksy tuli nopeasti ja muutos näkyi myös mielentilassani.Olin odottanut syksyä kuuman kesän jälkeen.Jotenkin syksy toi masennuksen tänä syksynä.Olin juuri aloittanut uudessa työharjoittelussa, kun melkein heti jouduin saikulle.Oltuani työharjoittelussa, mieheni muuttui.Hän alkoi jatkuvasti haukkumaan minua…

Seurustelin 1.5vuotta erään miehen kanssa. Olin hänelle alusta asti rehellinen menneisyydestäni ja kerroin hänelle että olen menettänyt luottamuksen miehiin ja arvostan rehellisyyttä enemmän kun mitään. Mies sanoi että on ollut puoli vuotta sinkkuna ja pidin sitä todella lyhyenä aikana koska olin jotenkin muutenkin niin epävarma hyppäämään suhteeseen entisten juttujen vuoksi.…

Yritän kirjoittaa lyhyesti olennaiset. Kohta 12v yhdessä, heti alussa 2 lasta, myöhemmin keskenmeno, ei toivottua (tai minun toivomaani) kolmatta, ei juuri tukiverkostoa (vain ilkeä anoppi), avoliitossa, yhteinen talo ja laina (liian iso meidän tuloihin nähden). Vuosia mennyt huonosti. Jo alussa tajusin, että pidämme eri asioista, ei paljoa yhteistä, erilaiset tavat…

Aloitan uuden otsikon, sillä en heti nähnyt tästä aiheesta omaa ketjua. Olen kolmekymppinen nainen ja minulla on psykologisia ongelmia. En kuitenkaan voi vielä hakea apua, sillä olen töissä ulkomailla, enkä halua täällä aloittaa hoitosuhdetta, joka kuitenkin katkeaisi, kun muutan tänä vuonna takaisin Suomeen. Avomieheni asuu Suomessa. Olen kärsivällisesti odottanut sopivaa…

Koskaan en ole millekkään palstoille kirjoittanut mutta nyt en tunnu enää keksivän mitä muuta tekisin.. Mies jätti minut muutama päivä takaperin, enkä tunnu pääsevän tästä yli millään. Todella hirveä olo koko ajan enkä tiedä mitä tekisin. En näe enää missään järkeä. Toivon vaan että hän haluaisi olla vielä kanssani, mutta…

Löytyskö vertaistukea? Itse olen lapseton ja menin rakastumaan mieheen, jolla on lapsia. Nyt sitten olo on aika katkera. Mies on täydellinen. Haluaisin hänen kanssaan perheen, mutta hänellä on jo sellainen. En tässä vaiheessa pysty kuvittelemaankaan, että voisin asua saman katon alla vieraiden lapsien kanssa. Kuitenkin minä nyt jokatapauksessa rakastan tätä…

Tilanne on nyt se että olen eronnut vuosia kestävästä piinasta (siis ”suhteesta”) narsistiseen ihmiseen..kaipaisin vinkkejä/tukea..meillä oli tilanne että olin raskaana,mutta tuli keskenmeno..ja onneksi tuli😭

Onko täällä muita, kenen puolisolla harhaluuloisuus-mielenterveysongelmaa? Puolisollani on vakuuttunut siitä, että kodissamme käy poissaollessamme joku ulkopuolinen, joka ei varasta mitään, mutta käy siirtämässä tavaroita eri paikkoihin ja tuo kotiimme ylimääräistä pikkutavaraa. Lääkitys on päällä, mutta ei tunnu auttavan. Ahdistavaa, olemme olleet avioliitossa 35 v ja nyt elämme kuin kahdessa eri…

Nyt se on sitten lopullisesti ohi eikä yhteenpaluu ole enää mahdollista. Minun jätettiin tänään ja olen jonkinlaisessa shokissa, en oikein vielä pysty tuntemaan mitään! Tiedän, että järkytys, suru, ikävä, ahdistus, itkut, masennus ym. tulevat aikanaan… Kertokaa nyt te, jotka olette kokeneet vaikean eron, miten olette päässet eteenpäin ja miten toipuminen…

Minä en ole koskaan lukenut lääkkeitten mm sivuvaikutuksista jne. Nyt eilen tuli puheeksi yhden ihmisen kanssa pahentuva oloni ja unettomuus. Hän kysyi onko kukaan katsonut sopiiko lääkkeeni yhteen? Ei todellakaan ole. Itseasiassa en edes tiedä miksi minulle määrätty Mirtsabin, ollessani koomassa. Sitä ennen söin vain Ketipinoria ja Tenoxia nukahtamiseen. Nyt…