Sitä on vaikeaa ymmärtää muut kun uupuu tai masentuu. Vaikeaa se on pitää pohjalla käydä. Niin syvissä vesissä. Mutta minä ymmärsin sen, kun kävin pohjalla, mutta olen nyt onneksi pääsyt terapiaan ja syön mielenterveys lääkkeitä. Se on pienet masennukset kun kasvaa suuriksi eikä enään pärjää, pistää miettimään. Ja koko ajan…

Musta tuntuu, että en ole niin tärkeä ystävilleni/kavereilleni, kuin ne ovat minulle. Olen itse aina se, joka ottaa yhteyttä tai ehdottaa tekemistä, ja se alkaa tuntumaan pikkuhiljaa siltä, kiinnostaako heitä oikeasti olla ystäväni

Mä, en tiedä mitä tehdä. Oon ollut kaverini kanssa riidoissa, nyt aka paljon. Mun äiti yrittää tulla meidän ystävyyden väliin. Mä en hirveesti oo ollut tekemisissä kaverini kanssa. Onneksi tässä tilanteessa se asuu eripaikkakunnalla kuin minä. Harmittaa jos ystävyys katuu koska hän on paras kaverini. Minulla nyt tän takia on…

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta sitten. Syy: Lisäys

Miten tämän pitäisi teidän mielestä julkaisua. Olen tapaillut erästä meistä. Meillä on jotain mutta ei seurustella virallisesti. Ihastuin mieheen ja hän minuun ja meillä oli kivaa ja juttua riitti joka päivä. Nyt mies sai tietää asian joka vaikuttaa siihen haluaako jatkaa minun kanssa enään. Olin todella hämmentynyt , koska asia…

kaikki on ihan perseestä ja mikään ei auta. vaikka kuinka yritän mikään ei toimi se on vaan diagnoosi ja lääke joka helvetin kerta. lääkkeet ei toimi ja en saa mitään mielenrauhaa koskaan. En saa syötyä terveellisesti joten en syö ollenkaan. oon ehkä ylipainonen ja em kestä katsoa peiliin. ärsytän kaikkia…

Tuntuu niin turhamaiselta. Perusasiat on elämässä hyvin, opiskelupaikka, rakastava perhe, terveys, rahat riittää. Silti joka ilta sängyssä pyöriessä seuraava päivä ahdistaa jo valmiiksi. Aina sitä samaa: ehkä koulujuttuja, käyn lenkillä, syön, ehkä vähän Netflixiä. Eikä mitään tunteita, mutta toisaalta musertava alakuloisuus. Korona-aika varmasti pahentanut asiaa entisestään, mutta tuntuu, että koko…

Minua alkaa ahdistaa tää koko korona touhu. Ja ahdistaa kun elämä ei kanna. Kaikki vähättelee ja on vihaisia mulle että olen masentunut. Ei se minun vika ole, (paitsi se että menin kaksi vuotiaana, laiturille, ilman lupaa, ja molskahdin veteen) siitä aivovamma, ja on jäänyt masennus, sen verran. Mutta nyt mun…

Mulla on juurikin ollut vaikeeta. Nyt toisin pysyn kasassa lääkkeillä. Terapian on on alkanut. Synkkä kausi takana päin. Toisin luulin etten tarvii ottaa masennuslääkkeitä nyt kun aurinkoista on ja lämmintä. Luulin väärin. Miksi tästä kirjoitan yleisesti haluan sanoa älkää lopettako lääkärin määräämiä lääkkeitä yhtäkkiä. Käy samoin kuin mulle. Mutta itse…

Olen 30, enkä tunne itseäni enää niin nuoreksi… Muilla foorumeilla ei kuitenkaan taideta käsitellä itsetuhoisuutta jne. ?

Tästä aiheesta voi olla paljonkin keskusteluja täällä mutta koen nyt suurta tarvetta avutua omista lähtökohdistani. Kaipaisin vastaavassa tilanteessa olevilta tai olleilta vähän vertaistukea ja näkökulmaa. Olen 24-vuotias työssäkäyvän alkoholiongelmaisen isän ja ”tavallisen” äidin ainut lapsi. Olen myös klassinen alkoholistin aikuisen lapsen tuntomerkkeihin menevä tyyppi: erityisherkkä hyväksynnän hakija, muiden miellyttäjä ja…