Aikuisen elämää
Ryhmässä keskustellaan aikuisen arkea koskettavista kysymyksistä mm. työelämän paineista, yksinäisyydestä, syrjäytymisen uhasta ja taloudellisista ongelmista.
Sopii Aikuiset, Seniorit
Aikuisen elämää
Aikuisen elämää aiheet
Kaikki aihealueet
Lopenuupunut
19Pelkään ruoka-aikaa, kun ihmiset tekevät lähtöä lounaalle ja kun puheensorina täyttää käytävät -mietitään ja arvotaan sopivaa ruokapaikkaa, huhuillaan toisiin huoneisiin ja kutsutaan mukaan. Paitsi minun huoneeni -sen ovelle ei ilmesty yhtäkään hymysuuta. Se kierretään kaukaa, vältellen. Kuin sitä ei olisikaan olemassa. Joskus kutsut tavoittivat minutkin ja pyytäjiä riitti. Nyt minut…
Kuolema
51En tiedä, mikä pitää minut hengissä. Voi kai puhua, että minulla on suunnitelmia – ei siis vain yhtä – itsemurhaa varten. Jostain syystä en ole vielä lähtenyt niitä toteuttamaan. Jotenkin tilanne pelottaa minua. Mutta toisaalta haluaisin olla jo kuollut. Tapasin eilen ensimmäistä kertaa uuden hoitajani. Hän ei kysynyt mitään nykyisestä…
Olen pikkuista vaille 30v joka pikkutytön unelma-alalla (eläinala) työskentelijä. Olen tehnyt työtä ”vasta” neljä vuotta, mutta se tuntuu imevän minusta kaiken elämänilon. Työpaikka oli silloin aloittaessani pienempi, vain minä ja pomo. Aloitin osa-aikaisena koska sanoin jo silloin rehellisenä ihmisenä, että kärsin paniikkikohtauksista ja ahdistuksesta ja aloitan mieluummin vähän rauhallisemmin. Toiminta…
Ahdistus
5Taas… Ei kovin montaa päivää kestänyt mielirauha. Asioita on saatu eteenpäin, mutta miksi pitää olla niin monta mutkaa. Talusahdingon vuoksi jouduin hakemaan toimeentulotukea ja kauhealla tuskalla sain jotenkin kerrottua tilanteesta puolisolleni. Eikö ole mitään mistä voisi saada apua ilman, että puolison asioita pitää ilmoitella ja sotkea. Itsehän olen tilanteessa, eikä…
Suru
6En tiedä mihin muualle purkaisin pahaa oloani. Olo on nyt niin surullinen ja epätoivoinen, etten tiedä mitä pitäisi tehdä tai miten päin olla. Mietin, olisi niin vaan helpointa lopettaa tämä kaikki suru tuohon lääkepurkkiin. Itken ja murehdin päivästä toiseen, en ole syönyt mitään neljään vuorokauteen. Ei näy valoa eikä toivonkipinää…
Mukava vointi ja kunnolla saa nukuttua. Pitkästä aikaa kaikki asiat onnistuvat yhdellä kertaa. Pärjään ilman unilääkkeitä. Raha-asiat sujuvat hyvin ja edunvalvojan kanssa ei tarvitse väitellä. Joskus on joutunut edunvalvojalle puhumaan järkeä. Tein perustelisen siivouksen asunnossa. Ei ollut paljoa tehtävää. Olen saanut uusia hyviä ystäviä. Ei edes flunssa masenna. 😉
hei, olen vuoden opiskellut työttömän omaehtoisella opintojen tuella (työkkärin tuki). Vielä on vuosi opintoja jäljellä. Sitten putoan toimeentulotuen piiriin. Opinto-oikeuteni yliopistossa on vaarassa eli tavallaan tulevaisuuteni, jonka varassa on erittäin tärkeä ammatillinen asenteeni, sosiaaliset suhteet, harrastukset, vapaaehtoistyö, vilkkaampi elämä ja arki lähikaupungissa ´kuolleen´ paikkakunnan sijaan, jossa olen asunut 15 vuotta…
Kävin tänään pyskiatrilla hakemassa alkavaan psykoterapiaani kelakorvausta varten lausuntoa. Samalla kävi ilmi, että voisin hyötyä lääkkeenvaihdosta, sillä olen koko ajan ihan järjettömän väsynyt ja painoni on noussut tasaisesti koko ajan lääkkeen käytön ajan. Nyt siis pitäisi vaihtaa essitalopramista voxraan.. Onko kellään kokemuksia tästä lääkkeestä? Tiedän, että vaikutukset ovat yksilöllisiä jne,…
Moi. Kirjoitan asiasta, joka minua on mietittynyt jo kauan. Kirjeiden, etenkin laskujen avaamisen vaikeus. Eikä aina ole kysymys siitä, ettei tilillä ole rahaa, ei vaan jaksa avata kirjeitä. Niitä sitten kerääntyy lehtikoriin, lipaston laatikoihin ja milloin minnekkin. Sitten on kamala paniikki, kun ei muista, että tyyliin… tv-lupamaksulasku on tullut kuukausi…
Ajatukset on niin sekaisin, etten osaa selvittää niitä. En tiedä enää mistään mitään ja tuntuu että maailma vain syvemmin painaa minua veden alle enkä saa henkeä. Missään ei näy valoa eikä mitään muutakaan. Pelkään hakea apua, koska en voi luovuttaa nyt. Koulutkin kesken ja kaikki muutenkin levällään. Kihlattuni tarvitsee minua…