Olemme eronnut pariskunta, erosta muutama vuosi, välit eivät koskaan katkenneet täysin, syitä on monia. Halusimme että lapset ja lastenlapset voivat tavata meitä kumpaakin vapaasti ilman kireää tunnelmaa. Olimme naimisissa yli30 vuotta. Nyt tilanne se, että entinen puoliso on sairastunut levinneeseen syöpään. Kunto ei ihan hyvä, meillä ikäeroa yli 15 vuotta,…

Ei jaksa.. taas se tulee ☹️ Vaikka sitä on yksin aina muutenkin, niin kesä on pahin. Eikö edes kesästä kuuluisi nauttia? Vihaan kesää ja tätä hemmetin elämää.

Mulla on jo tosi pitkään ollut terapiantarvetta, mutta en ole juurikaan pystynyt käymään, koska olen eläkeläinen eikä Kela näin ollen myönnä terapiakorvauksia. Mikä on kylläkin aika perseestä, ja antaa vahvan viestin siitä, että eläkeläisellä ja hänen jaksamisella ei ole mitään väliä. No, kuitenkin olen nyt alkanut käydä omalla kustannuksella terapiassa,…

hei, kandidaatintutkintoni oli hyväksytty. Oli aika kamppailua kun kirjoitin sitä kevään ajan. Oli yhden lämpimän ruoan lisäksi varaa kahtena- kolmena päivänä viikossa juoda myös iltapäiväkahvi opiskelupaikassa kahviossa. Enem pään ei ollut budjetissa varaa, eli ostaa sitä kahvikupillista, että jaksaisi iltapäivälläkin. Sillä tavoin menin koko kevään, enkä siitä hiiskunut kenellekään. Kerran…

Olen kärsinyt koko elämäni sosiaalisista peloista. Siihen liittyen itsetuntoni on aina ollut heikko; koen itseni surkeaksi, huonoksi, rumaksi, epätoivoiseksi ja vihatuksi. Pyrin korjaamaan jokaista virhettä jonka itsessäni näen. En enää ole kiinnostunut kunnolla mistään muusta kuin itseeni liittyvistä asioista, tavoitteeni ovat vain olla parempi, olla hyvä ja kelvata itselleni ja…

Olen kuukauden vakaan mietinnän ja tasapainottelun jälkeen tullut vain vahvemmin siihen tulokseen että tämä kesä on viimeinen elinaikanani ja vaikka pelkään niin muutakaan vaihtoehtoa ei enää ole. Haluaisinkin kysyä että miten tehdä selväksi ettei poismenoni johdu kenestäkään tai että kukaan ei ole minua ajanut tähän tilanteeseen? Kirjoitanko kirjeen jokaiselle läheiselleni,…

Onko kellään muulla niin, että joutuu vähän väliä säätelemään itse ssri- lääkitystä, jotta se auttaisi? Minulla on välillä annos 50mg, auttaa muutaman kuukauden ja taas alkaa mahdoton ahdistus. Sitten kun syön vähän aikaa 25mg, ahdistus helpottaa. Kunnes taas menee muutama kk ja joudun nostamaan 50mg ja helpottaa. Mistä tämä johtuu…

Minusta tuntuu että en osaa tätä avioliittohommaa. Kaikilla on riitansa ja ongelmansa, mutta mitä täytyy kestää? Kuinka paljon pitäisi kuunnella itseään? Jos tosissaan tuntuu että parempi olisi yksin? 6v yhdessä, 5v naimisissa. Kaikki tapahtunut äkkiä. Pienet lapset. Lasten takia olen tässä sitkutellut viimeiset pari vuotta. Onko se oikein ketään kohtaan?…

Oletteko muut kokeneet ahdistavaa kuolemanpelkoa? Musta tuntuu, että tällä hetkellä koen jatkuvaa kuolemanpelkoa, niin itseni kun muidenkin osalta. Olen aina valtavan huolissani läheisistä, että heille tapahtuu jotain tai että he kuolevat. Myös oma kuolema on ahdistava ajatus kun ei tiedä minne sitten joutuu. Loppuuko kaikki vaan? Se on erittäin ahdistava…

Onko kellään muulla tällaista ongelmaa… Pelkään kuolemaa ihan kauheasti. Koomista on se että kun sairastin keskivaikean masennuksen toivoin sitä. Viiltelin tuskan vuoksi itseäni. Kävin terapian ja söin lääkkeitä. Kun olo helpottui lopetin molemmat. Nyt sitten hyvin usein kun laitan nukkumaan tulee se kauhea pelko. Voin kuvitella itseni ahtaassa arkussa, mullan…