Mistä tietää koska on aika luovuttaa?
Minusta tuntuu että en osaa tätä avioliittohommaa. Kaikilla on riitansa ja ongelmansa, mutta mitä täytyy kestää? Kuinka paljon pitäisi kuunnella itseään? Jos tosissaan tuntuu että parempi olisi yksin? 6v yhdessä, 5v naimisissa. Kaikki tapahtunut äkkiä. Pienet lapset. Lasten takia olen tässä sitkutellut viimeiset pari vuotta. Onko se oikein ketään kohtaan? Inhoan katsella miehen joka viikonloppuista kaljan juomista. Olen puhunut hänen kanssa, suuttuu tietysti eikä näe ongelmaa. Hänen ystävän kanssa puhuin, hän näkee ongleman niinkun minäkin. Hänen vanhemmat huomautteli asiasta jo viime kesänä. En halua juhannuksena mökille hänen kanssa–>kalja, ei lastan ja minun tarvitse katsella sitä! En halua yhteisiä kesäreissuja, en halua katsella kesälomalla kotona sitä touhua! En jaksa kun riidellessä hän sanoo kaikenlaista ja seuraavana päivänä väittää ettei ole sanonut ja että minä kuvittelen kaiken. Tekee minusta hullun. Arvostusta ei ole. Aloitin opiskelemaan uutta ammattia. Eilen sanoi että on väärin kun opiskelen enkä tienaa tarpeeksi juuri nyt. Tänään väittää ettei todellakaan sanonut noin. Olen niin raivoissani. Ikinä, koskaan se ei pyydä anteeksi. Vihaan sitä, että kerta toisensa jälkeen minä myönnyn. Sanon olleeni tyhmä. Kaikki minun syytä. En jaksa taipua tähän enää. Nyt, kiristää minua lapsilla. Jos lähden, sanoo etten näe lapsiani enää sen jälkeen. Mitä tässä voi enää tehdä???
Hei!
Tiedän tunteen kun aviomies juo viikonloput ja elämä tuntuu olevan umpikujassa. Ja itsestäsi varmaan tuntuu että olet ansassa, opiskelut kesken ja rahat vähissä. Tee pitemmän ajan suunnitelma, opiskele opiskelut loppuun ja hanki työpaikka. Jos asiat on vielä samalla mallilla, ota ero ja lähde. Jos et jaksa niin kauaa, ota selvää mitä tukia saisit jos muuttaisit lasten kanssa. Mitä aviomiehesi tarkoittaa sillä että lapsia et enää näkisi jos ero tulisi? Että hän saisi huoltajuuden vai jotain muuta? Vai kiristääkö hän sillä että opiskelet ja sinulla ei ole nyt tuloja. Se ei ole mikään syy että aviomies saisi yksin lasten huoltajuuden. Hanki jutteluapua ja voimia!
Viestistäsi voi lukea, että et todellakaan ole luovuttamassa. Haluat itsellesi ja lapsillesi parempaa elämää ja siihen sinulla on oikeus. 🙂 Juopottelevaa miestä ei tarvitse sietää.
Elin lapsuuteni kodissa, jossa isä joi lähes jatkuvasti. Sellainen kodin ilmapiiri on jättänyt jälkensä minuun. Itsekin sitten otin miehen, joka ryyppäsi aina viikonloppuisin. Lähteminen siitä suhteesta oli muutaman vuoden kestävä prosessi. Halusin lähteä, mutta en osannut. Aina löytyi syitä miksi en sitten kuitenkaan lähtenyt. Sitten tulin yllättäen raskaaksi ja se oli käännekohta. Hankin asunnon ystäväni avustuksella ja muutin pois. Odotin lastani yksin, mutta se oli elämäni paras ratkaisu.
Jaksaisitko hakea apua tilanteeseen? Selvitä mistä saisit keskustelutukea. Yksin tilanteeseen jääminen ei vie asioita eteenpäin. Älä jää yksin.🙂👍 Miehesi tietenkin yrittää uhkailla ja kiristää sinua lasten kautta. Sehän kuuluu kuvioon. Älä säikähdä sitä, koska hän on heikoilla jäillä.
Ole itsellesi lempeä ja armollinen. Rakasta itseäsi ja muista että olet hyvä. 🙂