Miehelläni oli parin kuukauden suhde vuosi sitten, yhteiseen tuttuun, harrastuksemme parista. Hän valehteli oppilaitukselle, että oli töissä ja töihin, että oli koulussa ja vietti kaiket päivät tämän naisen luona. (Yh-äiti, sosiaalitapaus/ex-narkkari/alkoholisti, jne, eli aina kotona. Lapsi treenasi meidän ryhmässä. Myös äiti treenasi suhteen aikana. mieheni otti meistä kolmesta ihan yhteiskuvankin…

Hei, Olen nelikymppinen neljän lapsen äiti ja yrittäjän vaimo/työntekijä. Jo useita vuosia olen ollut väsyksissä – lastenhoidosta, kodinhoidosta, vastuusta… nyt viimeisimmäksi työ- ja taloudelliset paineet kävivät sietämättömiksi. (Olen töissä mieheni yrityksessä). En oikein edes muista, mistä saakka olen ollut väsynyt, huonolla tuulella, kärsimätön jne…😑❓ Ehkä lasten syntymästä (syntyivät kaikki neljä…

Mä oon semmoisessa tilanteessa, minulla on aivovamma, ja olen nyt yritän käydä sitä läpi, itse tipuin kaksi vuotiaana järveen, isän mieli järkkyi, ja se on vieläkin järkkynyt, olen saanut kuitenkin nyt puheluita isältäni, se on yleensä semmoinen ettei se soita. Olen hämmentynyt ja mietteliäs 🤔 olen kuitenkin ollut huolissani välillä…

• Muokattu kirjoittajan toimesta 4 vuotta sitten. Syy: Päätin laittaa otsikon

Koetan selittää asian lyhyesti. Olen ollut vajaan vuoden verran parisuhteessa miehen kanssa ja seksi elämä alkoi maistua puulle.. Päätin tehdä asialle jotakin ja järjestin meille kolmen kimpan johon löysin sopivan toisen naisen.. Vaan Kuinkas kävikään mieheni heitti minut nurkkaan kuin lapasen ja harrasti seksiä vain tämän toisen naisen kanssa.. Ja…

Kaipaisin neuvoja ja näkökulmia erittäin vaikeassa tilanteessani. Ajatukset päässä ovat niin sekaisin, toivon että saan ne avattua edes jollakin tavalla ymmärrettäväksi.   Olen parisuhteessa itseäni jonkin verran nuoremman miehen kanssa. Meillä on molemmilla lapsia edellisistä suhteista. Emme asu virallisesti yhdessä, mutta jaamme arkea paljon kuitenkin.  Pääasiassa koen olevani erittäin onnellinen…

Miten jaksaa kun autan perhettäni kriisitilanteessa?

Olen tällä hetkellä aika rikkinäinen henkisesti, vaikka minun pitäisi olla onnellinen ja iloinen niistä asioista mitä mulla on. Olen ollut suurimman osan elämästäni sinkku, mutta noin vuosi sitten päätimme miesystäväni kanssa laittaa hynttyyt yhteen. Tunsin hänet ennestään ja ennen varsinaista suhdetta meillä oli jo pieni kriisi. Ensimmäinen elämäni parisuhde. Ajattelin…

Onko kenelläkään parisuhteessa elävällä todellisia kokemuksia siitä, että on saanut puolisonsa tai seurustelukumppaninsa oikeasti muuttumaan sellaiseksi kuin on itse halunnut? Ja miten? Ennemminkin moni sanoo, että on kuvitellut esimerkiksi yhteen mennessään, että kyllä tuo tuosta vielä ajan kanssa muuttuu, mutta on joutunut pettymään odotuksissaan. Meillä on ollut puolisoni kanssa lähes…

Mulla on ollut koti jonka oon aina tervetullut. Mä oon ollut monenlaisissa onggelmissa, kaikki johtuu kun ei hyväksy itseään, eikä sitten hyväksy muitakaan. Minulla on ollut vaikeaa masennusta ja suurin onggelma on se kun mun isäpuoli ei oo hyväksynyt ikinä minua. En oo saanut kotona olla oma itseni. Yleensä ihmiset…

Menimme kumppanini (olemme kolmikymppisiä) kanssa hiljattain kihloihin, mistä seurasi voimakas ajatusten vuoristorata pitkäksi aikaa. Uskon, että kihlautuminen nosti pintaan paljon pelkoa, epävarmuutta ja jonkinlaisen kehityskriisin. Olemme kuitenkin olleet useita vuosia vain pariskuntana ja ottaneet ”päivä kerrallaan”. Olen ryhtynyt analysoimaan ja pohtimaan suhdetta: onko se minulle riittävä? Arjessamme on naurua, kosketusta…