Aikuisen elämää
Ryhmässä keskustellaan aikuisen arkea koskettavista kysymyksistä mm. työelämän paineista, yksinäisyydestä, syrjäytymisen uhasta ja taloudellisista ongelmista.
Sopii Aikuiset, Seniorit
Aikuisen elämää
Aikuisen elämää aiheet
Kaikki aihealueet
Olen kyllästynyt elämään. Olen kyllästynyt olemaan loinen yhteiskunnalle sekä vanhemmilleni. En pärjää yksin, koska en koe itseäni työkykyiseksi. Mikään ei kiinnosta, eikä masennukselleni näytä olevan loppua. Olen kokeillut viisi eri mielialalääkettä, eikä niistäkään ole ollut mitään apua. Minulla on kavereita, mutta koen itseni silti todella yksinäiseksi joka päivä. Häpeän itseäni,…
mulla on kaikkee mahollista , niinku , ite en luokittele harhoiksi muut ku haittaa tuottavat , kaiken muun sisäistän mielikuvitukseksi , niinku euforian tuotoksiksi , ja loogisiksi muodoiksi , tiedän erittäin paljon asioita , ku oon ite oppinu , juttelemaan sekä ajattelemaan , jopa visualisoimaan , niinku ääneen ja näkyvästi…
Nyt on ahdistanut jo eilisillasta lähtien. Avopuolisoni lähtee ”omien kavereidensa” kanssa mökille, jonne ei voi ottaa koiraa, joten joudun jäämään kotiin koiran kanssa. Suututtaa…-Minne mökille ei vois muka koiraa ottaa!! Olen kaiket päivät kotona yksin koiran kanssa ja toisella alkaa loma tänään ja heti pitää olla menemässä ympäriinsä. Yhen kanssa…
Katkeraa elämää.
148Tunnen itseni tyhmäksi. Tänään taas istuin äiti tukena kun hän oli keskustelemassa mielenterveys ongelmistaan. Minulta kysyttiin mielipidettä ja annoin taas vakio vastauksen. Sen saman jonka jo opin antamaan lapsesta pitäen. Vuodet ovat kuluneet mutta asiat eivät ole muuttuneet. Vain minä olen tunnen sen. Minusta on tullut katkera, väsynyt ja vihainen.…
Tahtoisin kuulla muidenkin ääniä kuulevien tarinoita ja ennenkaikkea tapoja, joilla kestää äänet ja miten tulla toimeen niiden kanssa. Olisi mukava kuulla myös ääniä kuulevien läheisiltä, miten he asian kokevat. Itse aloin kuulla ääniä reilu vuosi sitten. Äänet ovat suurimmaksi osaksi naisen puhetta, joka yllyttää itsetuhoon. Aluksi en ymmärtänyt, että puhe…
Terapiassa ja toki muutenkin on tullut esiin omaan itseeni kohdistamat vaatimukset, jotka ovat huikeita joka suhteessa. Olen ajautunut burn outiinkin ihan vain siksi, etten ole osannut sanoa ei kenellekään, joka on jotain minulta pyytänyt. Olen myös ollut tyytyväinen itseeni vain lopen uupuneena. Nyt jokunen vuosi äitini kuoleman jälkeen olen itsetutkiskeluissani…
Heippa! Olen uusi täällä ja lueskellut päivän teidän tarinoitanne. Onko kenelläkään tietoa tai kokemusta Kelan kuntoutustuesta masennuksen ja paniikkihäiriöiden takia? /AD
Ja kenelle sen sallisit? Minä en hyväksy ja minusta eutanasia on yhtä itsekäs teko kuin itsemurha. Paruntamattomaan syöpään sairastavalle voisin ehkä hyväksyä eutanasian, jos hänellä on kovia kipuja eikä niitä saada kuriin. Mutta en läheiselleni, kun ajattelisin että kyllä tästä vielä jollain keinoin selvitään. Enkä missään nimessä hyväksy vanhusten eutanasiaa.…
Sain uudet otsikon mukaiset diagnoosit. En tiedä, että miten suhtautuisin niihin. B-lausunto on nyt 31.3.2013 saakka, edellinen oli toistaiseksi voimassa. Kumoaako tämä psykiatrin lausunto oman lääkärin lausunnon? Viimeinen viikko päiväosastolla menossa ja tuntuu hieman haikealta jättää se taakse. Olen saanut sieltä paljon uusia ystäviä, joiden kanssa pidämme yhteyttä tulevaisuudessakin.
Minä jäin vasta tässä kuussa työttömäksi mutta en kykene mitään tekemään. Olen kai shokissa. Miten tästä eteenpäin pääsee?