Olen antanut oman esikoiseni pois. Tein mielestäni oikean valinnan ja tiedän että pojalla on todella hyvät ja rakastavat vanhemmat ja kasvupuitteet joihin itselläni tuskin koskaan olisi varaa. Ainut asia mitä kukaan ei muistanut kertoa oli se että minkälaisen revityn aukon se sydämeen jättää!!! 😭

Hei. Onko kellään kokemusta viimevuosilta, minkälaista Vantaan Peijaksesssa oikeasti on? Vilkaisin jotain netin ketjua, ja kuulosti kauhealta. Eli kuinka masentunut potilas otetaan vastaan? Ja jos vielä sattuu olemaan itsetuhoinen tai ainakin itseä mahdollisesti vahingoittava?

En tiedä alkoiko kaikki jo vuosia sitten vai onko tilanteeseen vain ajauduttu. Vuosia sitten seurustelimme puolisen vuotta, tulin raskaaksi, mies kosi, vastasin ”ei” kun en halunnut lapsen takia vain mennä yhteen. Mies katkeroitui tästä. Lapsi syntyi, tapaamiset yms sujuivat hyvin. Hän muutti toisen naisen kanssa avoliittoon, minä jatkoin sinkkuna välillä…

Hei, Olen koko elämäni yrittänyt saada vanhemmiltani huomiota, hyvää tai pahaa. Olin 11-vuotias kun he erosivat riitaisasti ja eron jälkeen olin 3 viikkoa yksin kotona äidin ollessa töissä. Sitten äiti tuli kotiin ja oli viikon humalassa. Tuolloin menin iltaisin istumaan laiturille ja vannoin jonakin päivänä vielä näyttäväni kaikille ja että…

Lapsuus oli minulle vankila, josta en päässyt pois, vaikka kuinka olisin halunnut. Perheeseemme kuuluu minun lisäkseni viisi ihmistä: isäni, äitini ja kaksi isoveljeä. Minä olen perheen kuopus. Isäni oli masentunut. Toisinaan hänen juomisensa riistäytyi käsistä niin, että koko perhe joutui pelkäämään. Kerran tilanne meni niin pahaksi, että jouduimme soittamaan poliisit…

En tiä olenko harhainen tai jotain, mut onko muilla samoja ongelmia mitä mulla. Jos tilaan terveyskeskuksesta ajan itelleni, kaikki sujuu ihan hyvin siihen asti kun annan henkilötunnuksen. Sitten ihe kumma ei löydy ajan aikaa ja jne. Olen alkanut epäillä että mulla tiedoissa hälyttää joku punainen valo ja mut on leimattu…

Aloitin nyt tällaisen viestiketjun, koska olen miettinyt seksuaalisuuteen liittyviä asioita tässä lähipäivinä. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä te muut ajattelette aiheesta. Sanotaan nyt suoraan. Mulle tuli mieleen, että en ehkä olisi vielä menettänyt neitsyyttäni, ellei seksuaalisuus olisi aina ollut minulle täynnä paineita oleva asia. Kavereiden ja minua hoitaneitten psykiatrian ammattilaisten puheet…

Uutena tulokkaana en tiedä onko tätä aihetta käsitelty aikaisemmin siltä kannalta että missä vaiheessa ”harmiton” harhaluuloisuus ei enää olekkaan harmitonta vaan alkaa rasittaa henkilöä itseään ja läheisiään tarpeeksi paljon. Leskeksi jäätyään nämä jatkuvat tietokone ja puhelin ongelmat hakkereiden aiheuttamat kantautuvat nyt lastemme korviin ja muille lähitutuille kun aikaisemmin isämme kai…

Mistähän sitä alottaisi? Siitä, että on niin tyhjä ja paha olo. Henkisesti sekä fyysisesti. Kolmen vuoden seurustelun jälkeen, kaikki päättyi viikko sitten. Ihan oikeasti kaikki. Jokainen unelma rysähti seinään, tulevaisuus rikkoutui niin pieniksi palasiksi, etten ole varma, voiko sitä kerätä kasaan. Syytän itseäni kaikesta, ihan jokaisesta asiasta. Olen uskomaton stressaaja,…

Hei, Olen 25- vuotias nuori nainen. Isäni kuoli keväällä monta vuotta syöpää sairastettuaan. Jo sairausaika oli todella raskasta aikaa. Se vei kaikki voimani. Varsinkin viimeinen syksy ja kevät. Isän tila huononi koko ajan. Se oli todella raskasta, kun syksyllä hoidot lopetettiin ja sanottiin,että ei ole mitään tehtävissä. Kokeilimme vielä vaihtoehtohoitoja,…