Tunteiden säätely vaikeeta. Alivirityn tai ylivirityn helposti. Tunteiden hyväksyminen on vaikea asia minulle. Patoan tunteitani sisälle, koska pelkään tunteitani ja epäilen onko minulla oikeutta tuntea niin kuin milloinkin tunnen. Patoan suutumusta ja vihaani sisälleni niin kauan kunnes räjähdän. Joko satutan itseäni tai miestäni (henkisesti tai fyysisesti) siis silloin kun minulla…

Käsittämätön tilanne….. Vaikuttaa todella että Turussa pitää olla alkoholisti tai mamu että saa edes TILAPÄISEN huoneen jostain. Sossu ei tarjoa kun Sillankorvaa mitä ei pääse edes katsomaan kun bussit eivät mene edes lähelle. ☹️ Joo…. olen ulkosuomalainen ja tulin Turkuun leikkaukseen ja sitten on löytynyt yhtä ja toista tutkimuksissa joka…

Onkohan täällä muita pakko-oireisesta häiriöstä kärsiviä? Itselläni ei ole virallista diagnoosia, mutta oireet ovat niin selvät, etten sellaista edes tarvitse 🙂 Itsellä tämä ilmenee bakteerikammona ja tiettyjen sairauksien pelkona (tarttuvat taudit lähinnä, ei niinkään syövät tms). Lisäksi asioiden tarkastelu on melkoista ennen kotoa lähtemistä. Tiedän olevani naurettava näiden pelkojeni kanssa.…

http://yle.fi/uutiset/3-9273353 Koska olen ortodoksi ei tänään meillä ole Pyhäinpäivää vainajien muistoksi. Mutta ei tätä päivää voi olla huomaamatta. ”Voi sanoa ääneen: ”Oli helpotus, että tämä ihminen lähti minun elämästä pois. Tuntuu kipeältä se epäoikeudenmukaisuus, jota koin”. Tällä ketjullani ei ole mitään suurta merkitystä kai. Koska en vie kynttilöitä äitini haudalle…

Ammattiin mielenterveys, mietin alan v aihtoa. Millä perusteilla haitta ammattiin? Kuinka pajon sairaudet vaikuttivat ammatinvalintaan? Mielenterveys ongelmien lisäksi selkävaivat, lonkka vaivoja olen alle 40 vielä. En ole tehnyt ” mt puolen töitä”

Löysin tämän palstan ja kirjoitanpa nyt oman tarinani jos jotain kiinnostaa. Samanlaista ihmistä tuskin toista on. Olen aina ollut erilainen, jotenkin. Nuorempana kuvittelin olevani normaali mutta mielettömän ujo vain. En helposti tutustunut kehenkään ja jos tutustuin niin yleensä jouduin petetyksi. Pidän itseni erittäin luotettavana ja en voi helposti antaa anteeksi…

Kuten olette varmaan lukeneet, mitä USA:SSA päätettiin, mua on alkanut tosi paljon ahdistamaan ja pelottamaan Suomen kohtalo. Hyökkääkö venäjä tänne? Tuleeko uusi etupiiri? Nyt meni yöunet ja alkoi pelottamaan valtavasti 😭 Mitä ajattelette?😭 joudutaanko kohta osa venäjää ☹️ ☹️

Vielä tän vuoden keväällä olin varovaisen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Olin vihdoin saanut opinnot päätökseen ja hain jatko-opiskelupaikkaa (yliopistoon) varmana siitä, että nyt lähtee elämä rullaamaan. Vielä silloinkin, kun sain tietää, että opiskelupaikkaa ei herunut, ajattelin, että ei maailma tähän kaadu. Että tekisin vain vuoden verran töitä ja hakisin sitten uudelleen.…

Menneisyydessä elin äitini kanssa, jolla oli myös mielenterveys ongelmia, hänellä oli tapana puhua ääneen kuin olisi jutellut jonkun kanssa. Itse en paljoa puhunut hänelle, ehkä se oli osa syynä hänen menettelyynsä. Minulla oli tapana kadota mielikuvitus maailmaani päivä tolkulla, näin sieluni silmin edessäni maailmani jossa halusin olla. Me vain elimme…

Mitään ihmeellistä tai erikoista ei ole tapahtunut elämässäni. Uuden lääkkeen takia ( ? ) jonka aloitin n.3-4 viikoa sitten oon ollut enemmän tai vähemmän pohjalla kuin aikoihin. Tuntuu ettei olo tasaannu millään. Äitini ja mun sisko oli vierailulla 4 päivää ja oli kivaa ja kaikki paska unohtu. En vaan tiedä…