Hei.. Ajattelin kokeilla miltä tuntuisi kirjoittaa tänne oma tarinani ja auttaisiko se oloa.. Tosin tuntuu ettei minun tarinani ole mitään muiden ongelmiin verrattuna.. Olen erittäin kiitollinen sille joka tämän jaksaa lukea. Olen ollut jo pienestä lähtien kiltti tyttö, kuuliainen ja vanhempia totteleva ja kunnioittava. Murrosikäkin oli helppo, muutaman kerran ehkä…

aloitin työt äippäloman jälkeen.meillä kaksi pientä lasta. olen huomannut että kotona hikeennyn,monesta asiasta. eikä se minustakaan kovin kivaa ole. vaikkakin olen töissä,jotenkin kaikki kasautuu mun niskaan. kotityöt,olen yrittäny sanoa ,että en jaksa koko ajan,tehdä kaikkea. mä kyllä semmosessa työssä,et pois kotoa päiväkausia.jolloin,mun mies hoitaa lapset ja hutaisten kotityöt.ei paljoa naurata…

Lääkäri totesi alkuviikosta että masennukseni on uusinut ja on vakavaa sellaista. Edellinen episodi oli kolme vuotta sitten enkä ilmeisesti ole koskaan siitä kunnolla toipunut. Sain siis lääkkeet ja juttelemassa pitäisi käydä. Töissä käyn, koska se on ainoa mikä saa ajatukset liikkeelle ja rytmittää päivää. Olen aina ollut se joka hoitaa…

Haluaisin kuulla muiden mielipiteitä, mistä tietää ettei kannata enää yrittää korjata parisuhdettaan? Omassa suhteessani ei ole mitään syrjähyppyjä, alko-ongelmaa tai muuta varmaa syytä lopettaa. Kuitenkin riitelemme paljon. Minusta tuntuu, kuin suhteemme olisi repeillyt jo niin monesta kohtaa, ettei sitä saa enää kasaan. Toisaalta mietin, että pitäisikö kuitenkin, taas, vielä kerran…

Hei, olen seurannut keskustelua pettämisestä ja petetyksi tulemisesta pitkin kevättä. Ajattelin nyt kirjoittaa oman ”tarinani” asiasta. Itse olin vuosikausia onnellisesti naimisissa, ihanan miehen kanssa. Saimme kaksi lasta ja kaikkien mielestä olimme juuri se pari, joka ei koskaan eroa. Noin viisi vuotta sitten aloin pikku hiljaa tajuta, että en rakasta miestäni.…

Luin ton viestiketjun ja kuullosti ihan omalta elämältä..Olin mieheni kanssa 10 vuotta. Hän jäi 5 vuotta sitten ensi kertaa pettämisestä kiinni. laittoi kännin piikkiin. Lupasi ettei enää ikinä tee vastaavaa. Rakastaa mua,eikä halua ketään muuta! Viisi vuotta kului luottamusta rakentaessa uudelleen. Epäilin kaikkia hänen reissujaan ja selailin hänen puhelimensa..ym.. miestäni…

Olen aiemmin kirjoitellut avierostani ja siihen liittyvästä olotilasta ja surusta. Lyhyt kertaus mieheni löysi uuden ystävän heinäkuussa ja on siitä lähtien ollut hänen luona, käynyt välillä kotona kattomassa lapsia ja tekemässä hieman töitä. Välillä tuntui että hän on palaamassa takaisin kotiin minun ja lasten luo mutta ei jouluaaton oli kotona…

Olen eronnut kaksi vuotta sitten. Ero oli riitaisa kaikin tavoin. Eron syy oli se tavallinen, kolmas osakas avioliitossa. Eroa tehtiin pari vuotta. Ja kun sitten se oli virallista, hakeuduin ’vapaille markkinoille’. löysinkin uuden suhteen ja aloin seurustella. Alku tuossa uudessa suhteessa oli outo. Mies tapaili muita ihmisiä, kuten minulle asia…

Anteeksi jo etukäteen siitä, että mä en osaa vieläkään purkaa selvästi ajatuksiani. Mulla on takana kymmenvuotinen avioliitto josta tuloksena kaksi ihanaa lasta. Miehen kanssa arki on taivaallista. Ei mene päivää ilman molemminpuolista hellyyden osoitusta. Mä tiedän mieheni rakastavan minua ja minä sitä enemmän kuin ikinä oisin uskonut ketään rakastavani. Mutta……

Hei! Pian on noin vuosi kulunut siitä kun viimeksi tänne kirjoittelin. Viimeisin viestini oli tännne että elämä näyttääkin hymyilevän minulle, mutta kuinkas olikaan… Sain tietää mieheni suhteesta toiseen naiseen ja tätä suhdetta oli ehtinyt kestää kuukauden verran. Heitin mieheni pihalle ja itse jäin lapsieni kanssa kotiin. Rakastin tätä miestäni todella…