Joka kerta käy se sama homma. Tapaan miehen, aletaan tutustumaan, ehkä jopa seurustelemaan, mutta kuukauden päästä juttu onkin ohi kun mies yhtäkkiä lakkaa puhumasta/pitämästä minkään näköistä yhteyttä. Alkaa musertamaan tämmönen aika kovasti ja ehkä siksi, että olen niin helposti ihastuva sekä herkkä persoona. Kerkeän ihastumaan tähän toiseen niin lujasti, että…

Minulla on alle 2-vuotias tytär ja toinen vauva tulossa ensi vuoden puolella. Mieheni, siis lasteni isä on kärsinyt alkoholiongelmasta jo vuosia ja nyt en vain enää jaksa. Olen ihan täynnä kaikkea mitä se tuo tullessaan ja kadun sitä hetkeä, kun päätin jäädä vaikka arvasin että tässä käy näin. Olen pyytänyt…

Olen myöskin koulukiusattu aikoinani ja saanut myös elämäni varrella ”takkiin” monilta vääriltä ihmisiltä. On pitänyt opetella olemaan vähemmän arka, ottamaan yhteyttä helpommin, puhelimitse, sähköpostilla, pitämään vähänkin tärkeiltä vaikuttaviin ihmisiin. Niistä on löytynyt ajan myötä yksi ainoa helmi, jolle voin kertoa kaikki asiat mitkä mieltä painavat. Muista että jos jonkun kanssa…

Olen juuri siinä tilassa, että olen tajunnut lähtemisen olevan ainoa vaihtoehto itseni, kaksivuotiaan ja vielä syntymättömän lapsen pelastamiseksi. Olen rahaton, minulla ei ole ketään, koska tunnetusti alkoholistin vaimo polttaa sillat takanaan lähtemällä sille tielle, että peitellään ja puolustellaan kaikille miehen juomista, ja sitten ei ole ketään enää, joka oikeasti tukisi…

tämä on ihan oikea osoite, kun ei välttämättä mistään muualta saa minkäänlaista tukea. Joskus se helpottaa kun saa purkaa tuntojaan kirjoittamalla, jotkut henk. koht. terapiat perustuu myös siihen, että kun ”asiakas” purkaa tuntojaan ääneen, niin hän itse lopulta löytää parhaan ratkaisun lukkoihinsa. Joskus oma paha olo on niin paha, ettei…

Minulla on valitettavasti ikävää kerrottavaa, että pahimmillaan tuo rakkaasi tilanne johtaa siihen mitä minun aviomieheksi asti päässyt rakkaani käy parhaillaan läpi. Kun alettiin seurustelemaan, ei me juurikaan tavattu kuin baarien merkeissä, pikkutunneille asti venähtivät ne tapaamiset. Ja eipä sitä yhdessä tehtykään sitten muuta kuin oltu kotona, tai jossain juomassa. Ja…

Elämä järkkyy… kaikki menettää merkityksensä…kyllä puhun nyt petetyksi tulemisesta. Mieheni oli viikonloppua viettämässä ystäviensä kansssa eräillä festareilla. Pitkin viikonvaihdetta kirjoitteli ja soitteli ikääväänsä ja kertoi mitä pikku juttuja olivat puuhailleet. Kun kotiutui, oli niin rakastunut, ettei tuntunut saavan minusta tarpeekseen ollenkaan. Joku olisi voinut tyytyä siihen, mutta tuo outo käytös…

kiitos nettuesta;ei vastausta oma-tuki puolelta,ei täältä. pitäisiköhän tuohon verkko-osoitteeseen lisätä vielä muutama tukisana lisää..tämän enempää tuskin enää koskaan tulen tarvitsemaan *tukea ihmiseltä ihmiselle* tai *vertaistukea* tai miksi ikinä tätä kutsutaankaan. aloitan oman palstan seuraavaksi aiheesta miten tehdä kun kynsi lohkesi- elämä sirpaleina toivottavasti jaksatte elämänne vastoinkäymisissä.voimia ja enkeleitä teille nettuki…

Niin, pitkästä aikaa tulin tukinetin saitille, ja oikeastaan ihan vaan kertomaan missä nykyisin menen… Eli: rivakka pari vuotta sitten silloinen avopuolisoni avasi aamupöytäkeskustelun toteamalla, ettei ole onnellinen suhteessamme, ja sitäpaitsi hänellä on toinen. Kevään ja alkukesän koetimme selvitellä tilannetta. Tai koetimme ja koetimme, näin jälkikäteen ajatellen avokkaani taisi olla alunpitäen…

puolisoni kuoli äkillisesti,yllättäen muutamia viikkoja sitten. Olimme hyvin rakastuneita edelleen,elimme vain toisillemme ja lapsille. samalla kuolin itsekin.vain tämä kipu todistaa,että olen elossa.suljen silmäni,ja rukoilen, että tämä olisi vain painajaista,josta herään kohta. mutta en herää.yritän uudelleen,pinnistän että heräisin ja kaikki olisi taas hyvin. pahinta on,kun oikeasti nukahtaa hetkeksi,ja herää. se hetki…