Hei jos joku voisi ottaa kommentteja tälläiseen asiaan. Olemme olleet todellakin sossun asiakkaana ja ollaan jotakin pientä saaneet apuja, mutta meidän pitäisi kuitenkin tulla toimeen niillä pienillä tuloilla joita meillä on. Olen itse käynyt psykologin juttusilla omasta jaksamisesta ja olen kertoillut mitä meillä tapahtuu ja hän on nyt sanonut, että taidan asua jonkin asteisen narsistisen ihmisen kanssa. Ja ollaan yhden kerran haettu apua seurakunnalta ja saatukin. Ja nyt otin taas yhteyttä seurakuntaan ja työntekijä pyysi mua itse käymään siellä juttelemassa meidän tilanteesta. Voinko mä kertoilla hänellä todellisen meidän tilanteen?. Ja että mitä meidän perheen sisällä tapahtuu. Ja että olen eroakin meinannut hakea, kunhan saan voimia vaan siihen, mutta ei vielä ja sitten, että ukon rahan käyttö ei ole ihan oikeella tolalla. Uskallanko kerto todellakin kaikki, mikä mua painaa. 😐. Kiitokset lukemisesta. VIIKONLOPPUA 🙂🌻

Ei sun oo tarvinnu mitään pahaa tehdä, sä opiskelet vaan elämää melkoisen rankalla kurssilla - joskus asiat kasaantuu ja silloin on hyvä jos jostain saa apua. Tietty ihan konkreettinen apu käytännössä varmaan lämmittäis eniten mutta ehkä tuon henkisen taakan jakaminenkin sentään vähän. Mun mielestä on hyvä että sä purat itseäsi tänne - ajattelen sen niin että keräät rohkeutta tositilanteeseen... jos minä olisin sinä, niin puhuisin kaikki mieltä painavat asiat sille seurakuntaihmiselle. Jo se että sanoo ääneen kaiken sen, mikä mieltä painaa, auttaa itseäkin hahmottamaan tilannetta. Toinen tapa, mitä olen itse harrastanut, on se, että yritän katsoa itseäni toisen ihmisen silmin ikään kuin ulkopuolisena - eli jos minunlaiseni tulisi ongelmineen minua vastaan, mitä minä sille toiselle silloin sanoisin. Siinä voi joskus yllättyä, kuinka ulkopuolelta ne vastaukset löytyy paljon kipakammin. Ratkaisut toisen ongelmiin on helppo luetella, ne on niin ilmeisiä... mutta kun on omasta itsestä kyse niin miettii juuri että mitä on tehnyt väärin ja että on ehkä ansainnut huonon olonsa... ja miksi niin ajattelee, voi johtua jostain ihan vallan muusta, esimerkiksi siitä ettei arvosta itseään lainkaan tai että joku on joskus antanut väheksyvän kommentin kun olisi ollut tuen tarpeessa. Ehdottoman hyvä asia noissa mietteissäsi on se että tiedostat tilanteen ja haluat pois siitä - se voi vaatia rajuja valintoja mutta kukaan ei ole väittänyt elämää helpoksi... toivon sinulle rohkeutta lähteä kohentamaan niin omaa kuin koko perheen oloa parempaan suuntaan 🙂👍