Tiedän että joudun tämän päätöksen lopulta yksin… Oon vaan niin sekaisin enkä ees tiedä mistä aloittaisin. Ollaan oltu yhdessä yli 6 vuotta, meillä on kaksi lasta. Suhde alkoi oikeestaan hiipua jo ekan muksun synnyttyä, mutta jaksettiin yrittää ja sitten syntyi toinen muksu, siitä on nyt kaks vuotta. Koko ajan riidat…

Hei kaikki, Olen uusi käyttäjä ja nyt on eka kerta kun kirjoitan avoimesti…minua vähän jännitää koska minun äidikieli ei ole suomi, joten kirjoitusvirheita on varmasti runsasti. Pää asia on että saatte selvä, niin minä toivon… Olen ollut onneton avioliitossani ja täällä viikolla pyysin mieheltäni että lähtisin antaisit meille aikaa….niin meillä…

Ekaksi häntä pystyy vaikka asiaa on vaikea sulattaa elämä jatkuu……. Vanhempani on olut kans varmaan lähemmäks kolkyt vuotta naimissa ny äiti suunnite eroa …. Tiedän ettei iskä kestä sitä vaikka jäisin asumaan sen luo…. Äti ja sisko muutais kaupungiin…. noi 20 kilsan päähän mut ei se ole sama asia kun…

Hei Tänään tunnuin heräävän taas todellisuuteen. Mieheni ei rakasta eikä välitä minusta. Hän näyttää välittävän vain omasta hyvästään. Kaikki alkoi siitä, kun hankimme kissan.. Eikä mikään tavallinen kissa, vaan kallis rotukissa. Minulla ei olisi ollut siihen varaa, mutta jotenkin.. minä vain suostuin.. Olen työtön… ja silti mieheni jankutti jankuttamistaan, kunnes…

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE TUKINETISSÄ KÄVIJÖILLE 🙂🙂🌻

En oikein tiedä miten lähtis purkamaan kaikkea tuskaa ja vihaa mikä sisällä myllertää. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 20v kaikkine iloine suruineen ja lapsineen. Isäni on ollut vuositolkulla huonossa kunnossa joka on tavallaan jo rankkaa ja olen äitiäni joutunut tukemaan ja auttamaan arjen elämässä jonka teen mielelläni koska hän on…

Hei kaikille! olen puolen vuoden ajan lukenut näitä viestejä ja vasta nyt sain itsestäni irti sen verran, että kirjauduin mukaan. Kuusitoista vuotta kestänyt parisuhteeni katkesi yllättäen ennen joulua kun avomieheni ilmoitti rakastuneensa työkaveriinsa ja ilmoitti haluavansa aloittaa elämän tämän itseään 14 vuotta nuoremman lapsen kanssa (mieheni on 38v). Ilmoitus tuli…

Olen vasta tänään tutustunut tähän hienoon palstaan. Olin tänä aamuna valmis narun jatkoksi mutta jouduin vahingossa tänne ja nyt minulla oli myös kirjoitus mahdolisuus. En laske paljoakaan tämän varaan mutta tuli lukiessani muiden kirjoituksia tunne että jouku voisi auttaa/lohduttaa niin että tuntuisi vähän helpommalle. Minulla on takana 8,5 vuotta vaihtelevaa…

Oman elämän saaminen viestin mittaiseksi tiivistelmäksi on yllättävän vaikeaa; pitkään olen istunut tyhjän ruudun edessä.. Olen perheeni ainoa lapsi. Synnyin 70-luvun alkupuolella. En ole mistään kotoisin. Muutimme jatkuvasti; aina, kun löysin paikkani yhteisöstä, muutimme muualle. Äiti oli alkoholisti; lapsuus värittyi yksinäisyydellä, häpeällä, leimaamisella, pelolla ja ikävällä. Äiti joi työpaikkansa, mukaan…

Riittääkö onnelliseen parisuhteeseen vain yksi seksiasento eli se ihan perinteinen lähetyssaarnaaja? Entäs kuinka moninaista pitää esileikin olla, voiko sen illasta toiseen, vuodesta toiseen käydä läpi saman kaavion mukaan.