😞 olen naimisissa olen siis 43 mieheni 39 ,joudun elättämään miestäni …hänellä ei ole ollut mitään kolutusta meni seitsämän vuotta kun pääsi laitoshuoltaja koulutukseen itse laitoin hänelle hakemuksen netissä ,kun ei osaa käyttää tietokonetta…mulla on lähes aikuisia lapsia paitsi nuorimmainen jokaon 15v yhteisiä meill ei ole .olen työkyvyyttömyyseläkkeellä mulla paljon…

Näin alkajaisiksi tekisi mieli sanoa, että maailman rasittavin eksä, mutta kun eksä ei asu kuin toisessa EU-maassa, niin olkoon sitten Euroopan rasittavin eksä. Tai sitä se on ainakin minulle. Alan olla kurkkuani myöten täynnä eksääni ja sen käytöstä. Erosin pitkällisen pohdinnan jälkeen lopullisesti eksästäni elokuussa 2010. Henkisesti olin eronnut jo…

Olen elämäni toista kertaa eronneena. Ensimmäinen suhde oli pitkä, toinen lyhyempi. Ensimmäisesta suhteesta erottuani tunsin suurta helpotusta, mutta masennuin silti. Aika eron jälkeen oli pitkään tuskaisaa. Paljon asioita läpielettävänä, kun oli yhteiset lapsetkin. Toisen suhteen jälkeen on ollut tietyllä tavalla helpompaa, mutta kuitenkin vaikeampaa, koska ero oli järkiratkaisu, eli vain…

Olimme lähdössä kouluikäisen lapseni kanssa ystäväni luota kun hänen laumanvartijakoira hyökkäsi varoittamatta lapseni kimppuun. Tämän jälkeen hyökkäykseen osallistui myös toinen saman rotuinen koira. Ystäväni ei pystynyt auttamaan sillä hän piteli kolmatta koiraa ja hänen kouluikäinen lapsensa ei ollut tarpeeksi vahva pitelemään koiraa. Sain hyökkääjä koiran kiinni mutta se oli liian…

Hei, Olen vajaa kolmekymppinen mies pk-seudulta ja asun yhdessä avopuolisoni kanssa. Tyttöystäväni on ollut enemmän tai vähemmän koko 2,5 vuotisen suhteemme ajan masentunut, eikä hänen olo tunnu paranevan millään. Masennuksen taustalla ovat hänen avioeronsa (rakastuimme toisiimme pian hänen mentyä ns. ”väärin perustein” naimisiin) sekä hänen isänsä toissavuotinen kuolema. Avioero on…

Olen seurustellut kuun alusta miehen kanssa joka pitää minua kuin kukkaa kämmenellä ja on todella ymmärtäväinen. Kuitenkin minua ahdistaa!😟 Olemme olleet hyviä ystäviä jo vuosia ja on aina ollut minulle tuki ja turva. Olen pystynyt kertomaan hänelle kaiken. Pääsin eroon henkisen väkivallan suhteesta kun pääsin muuttamaan kuun alussa nykyiseen asuntooni…

Aloittaisinkohan täällä Parisuhde, koti ja perhe -osastolla monisataviestiseksi muodostuvan kuvailun puutteessaolosta, siitä, kun EI ole parisuhdetta?

Olen ollut naimisissa 1,5-vuotta ja viimeinen puoli vuotta ei ole ollut mitenkään ihanteellinen.Tai en sitten tiedä,että onko se koskaan ollutkaan.Mieheni tekee pitkiä työpäiviä ja kotiin tultuaan lösähtää sohvalle katsellakseensa tv:tä tai ollakseen tietokoneella.Hän ei silloin kuule mitään,eikä tietenkään ole kiinostunut jospa vaikka minulla olisi hänelle kerrottavaa.Vapaapäivinään hän nukkuu aamulla pitkään,herättyään…

En tiedä miten voisin auttaa äitiäni, joka elämässä tuntuu mielikuvitus saaneen liian ison otteen. Hän elää ahdistavien kuvitelmien vallassa, tosin en epäile hetkeäkään etteikö hänen mielessään asiat tuntuisi täydeltä todelta sillä hän kokee että luuloille on vahvat todisteet. Kun mietin lapsuuttani muistan päällimmäisenä vanhempieni riidat. Äiti huusi isälle viikkotolkulla, päivin…

Yritän kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi.. Ongelmanani on siis ahdistus ja mustasukkaisuuteni parisuhteessa. Olen ollut aiemmissa suhteissani mustasukkainen, jopa sairaalloisen, mutta luulin pääseeni siitä eroon koska kahdessa viimeisimmässä suhteessani olen tuntenut olleeni rakastettu ja luottanut mieheeni. Kaksi ensimmäistä miesystävääni petti minua. Kuitenkin nyt luottamukseni on murenemassa. Miehelläni on paljon naispuoleisia…