Todellisuuden ja epätodellisuuden ero on siinä, mitä tapahtuu oikeasti ja mitä tapahtuu vain mielikuvituksessa. Ja kuinka todellista tuo kaikki on taas merkitsee mielenterveyttä, kuten kaikki mielikuvituksessa tapahtuva, jolla on todellisuuteen vaikutusta, ja merkitystä muiden elämään nähden, joka ei ole todellista, vain mielikuvitusta ei ole aina lasten leikkiä varten.
Jos pelkäisin aina epätodellisuutta, olisin mielikuvitukseni orjuuttama, enkä kovin onnellinen. Aina kun mielikuvitukseni lähtisi lentoon olisin helisemässä sen esiin loihtimien mielikuvien kanssa. Nämä mielikuvat ovat usein hajanaisia, kuitenkin henkilökuvien tapaisia, tekeekö ne henkilökohtaisuuksista todellisempia, kunnes on varmempi onnesta. Pitäisi olla varmempi lopputuloksesta, jos meinaisi niiden tarkoittavan muiden elämää, josta ei ole varmaa tietoa. Mielikuvien hajoaminen, viittaa siihen ettei kaikki ole kunnossa. Miten asiaa miettiikin ei siitä ole lopputuloksena muuta kun mielikuvituksen lentoa.