Kaipaan vertaistukea toisista samanlaisia kokeneista. Minua käytti hyväkseen veljeni usean vuoden ajan lapsena. Hyväksikäyttö loppui kun olin 11-vuotias. Tämä on aina eriyttänyt minut muista. En koskaan koe kuuluvani mihinkään porukkaan. Jotenkin koen aina olevani muita huonompi, vaikka kuinka hyvin menestyisinkin tai onnistuisinkin. Isoin epäonnistuminen on ollut parisuhteissa. Löysin rinnalleni miehen,…

Olen ollut psykiatrisella osastolla puoli vuotta. Mun on iha hemmetin vaikeaa koko ajan. Äänet ja mieli kertoo että mun pitää riehua koko ajan. Olen nyt kuukauden ollut eristyksessä ja mua pelottaa et ku pääsen täältä pois tuonne osaston puolelle, niin että alan riehumaan ku en vaan voi hallita välissä omaa…

Olen kuullut että psykiatrit tekevät usein virheellisiä diagnooseja… Itselläni on joskus diagnosoitu jokin persoonallisuushäiriö. Terapeutti on sitä mieltä,että se on virhediagnoosi. Haluaisin että kyseinen diagnoosi poistettaisiin tiedoistani. Persoonallisuushäiriöitä diagnosoidaan nykyään turhan herkästi. Tiedän useita joille on annettu ensin diagnoosiksi jokin persoonallisuushäiriö ja myöhemmin diagnoosi onkin muuttunut… Joillekin on ihan sama…

Moi. Laitan tähän linkin Ylen kyselystä. Toivon, että moni vastaisi tähän netissä. Minä en ainakaan ole saanut terveyskeskuksesta tarvitsemaani apua, enkä lähetettä. https://yle.fi/uutiset/3-10453461 Mukavaa päivänjatkoa kaikille 🙂👍

Oon vasta parikymppinen ja oon jo ehtinyt käydä läpi kaikki mahdolliset palvelut, mitä asuinpaikkakuntani tarjoaa mielenterveyspalveluissa. Ei mitään. Ei yhtään mitään apua. Mulle on psykiatrit heitelleet paikasta toiseen ja sanoneet, että ”Oot liian sairas. Ei osata auttaa. Kokeile tuolta.” Myös mulle on suoranaisesti naurettu, että en mä mitään apua tarvi…

Hei, Olen reilu kolmekymppinen nainen. Minulla on ahdistusta ja masennusjaksoja ollut nuoresta lähtien, jotka saivat alkunsa väkivaltatilanteista kotona. Ennen sitäkin olin herkkä lapsi ja huolestuin esimerkiksi kun uutisissa näytettiin sotakuvia. Muistan jo aika pienenä pelänneeni kuolemaa ja yksin olemista (äitini jätti meidät sisarukset jo melko pieninä yksin kotiin lähtiessään yöksi…

Sairastuin tuohon erittäin ikävään sairauteen vuoden 2017 Lokakuussa jolloin kelan korvaama 3 vuotinen terapia loppui(eikä vieläkään ole uutta terapeuttia saatu.). Se oli ensimmäinen kerta kun koin tuon hirviön voiman. Olin kuullut siitä yhdeltä ystävältä mutta en tajunnut kunnolla mitä se on ennen kuin se iski itteeni. En voi kun muuta…

Elikkä perustan nyt tällaisen ryhmän, mihin voi laittaa itselle mieluisia runoja ja esim. elämää muovanneita. Mieluiten lyhyitä, mutta ytimekkäitä. Aloitan tällaisella Edith Södegranin runolla: Kohtaaminen Kolme neitoa kulki käsikkäin yli avoimen tasangon. Heitä vastaan tuli viittoihin kietoutunut ratsastaja. Yksi neidoista ojensi kätensä: tule rakkaus! Toinen polvistui: Kuolema armahda minut! Kolmas…

Ahdistaa kun en tiedä missä mennään. Omasta elämästä kulunut 30 v ahdistuksen kanssa elämiseen. Ajoittain toistuu liiallinen . Tykyttää ahdistaa elämä kuolee. Apua hakemaan. Lääkkeet auttaa mua kahden viikon kärsimisen jälkeen. Nyt siinä tilanteessa että irtiotto kiireestä haku päälllä. Mikään ei ole liian tärkeetä. Menossa –

Odotan esikoistani 7 kuulla ja raskaus on ollut aikamoista tunteiden myräkkää. Olen nuorena sairastanut masennusta ja kokenut pahoja ongelmia ahdistuksen kanssa, mutta selvisin niistä. Kuitenkin hormonit on sekoittanut päästäni aivan liikaa. En kuvitellut koskaan tuntevani oloani sellaiseksi, etten jaksa nousta sängystä, itken tiskivuoren nähdessäni ja saan prisman väenpaljoudessa paniikkikohtauksen. Mieheni…