Miten sun olohuoneessa tämän ohjelman Vain elämää aikana, soiko laulut koskettaen sinua vai vaihdatko kanavaa kun huomaat sen alkaneen? Miten koet tämänvuotiset vedot? Tämän iltaiset? Teitä täältä tutuiksi tulleita ja teitäkin joiden ajatuksia ei ole vielä ollut mahdollista lukea, olisi hyvä saada tavata ja kuulla teitä livenä. Tämä formaatti vaan…

Tukahdutetut tunteet Kyyneleet vierivät pitkin poskia, hiljaa, salaa, lupaa kysymättä. Jotain on piilossa sydämen sisällä, salaista, kipeää tuskaa. Tukahdutettu tunne, joka haluaa julki, mitä sydän tuntee ja mitä järki ei ymmärrä. Se kipu, minkä kielsin, on yhä olemassa. On tukahdutettu, mutta ei kuollut. Nostaa päätään ja sattuu. Sattuu niin perkeleesti.…

Muistuttelen jo näin hyvissä ajoin, että Tukinet on avoinna vuoden jokaisena päivänä, myös joulunaikaan! 🎅 Ryhmäkeskustelut ja suurin osa tukisuhteista toimii ihan normaalisti. Myös Solmussa-chatit ovat tuttuun tapaan maanantaista torstaihin klo 15-19. Ryhmächattien päivittäisen tilanteen näkee parhaiten Tukinetin etusivun chat-karusellista. Mahdollisimman hyvää joulua ihan jokaiselle! 💚💗

Täällä minä itken yksin työhuoneessani. Olen auttanut muita ja väsyttänyt itseni.

Odotan vaan että joku tauti tappais, ei tarvis kitua enää. Vaikea masennukseni alkoi reaktiivisena 30 v sitten ja siitä piti parantua. Olen ravannut erilaisissa psykoterapioissa, syönyt erilaisia lääkkeita, ollut sairaalahoidossakin masennuksen takia. Kaikki tämä vain tekohengitystä, eivät ole auttaneet masennukseen. Elämässäni ei ole iloa eikä toivoa ja toimeentulokin on jatkuvasti…

• Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 11 kuukautta sitten. Syy: Viesti karkas liian aikasin, kesken kirjotuksen

Hei! En tiedä, onko muita lääkärikammoisia kuin minä. Mua on aina pelottanut lääkärissä käynti ja varsinkin, jos joutuu riisumaan edes paidan puhumattakaan enemmästä. Tammi- helmikuussa olin viimeksi lääkärissä kaatumisen vuoksi. Silloin oli ns. oma lääkäri. Heinäkuussa mulla on lääkäri mm. työarvion tiimoilta sekä masennuslääkkeen tarkastus. Osaksi koronan ja kesälomien takia…

Ajattelin tässä että mitä tältä elämältä voi oikein odottaa? Onko maailmakin vain suuri kone? Ja ihminen myös? Onko pakko kärsiä? Mikä on kaiken pointti? Jotenkin sellainen fiilis tullut, että tässäkö tämä nyt sitten on. Hengitettävä on. Tuntuu siltä ettei elämästä saisi nauttia… Olen opiskellut kaikenlaista, mutta usein tullut se fiilis…

Minulla on sellainen tilanne. Parisuhteessa ollut 5kk ja salama rakastuttiin heti ensi tapaamisella. Etäsuhde kyseessä. Viimeisen kuukauden aikana tilanne muuttunut radikaalisti. Puoliso ei enään ota kontaktia jos en itse tee aloitetta. Ei ilmaise haluaan nähdä ja vaikea saada kommunikoimaan vaikka olen yrittänyt. Harvoin kun nähdään niin luiltavasti istuisimme sohvalla kunnes…

Heippa, Olen nuori nainen ja saanut masennus diagnoosin vuosia sitten. Olen käynyt aika ajoin keskustelemassa mutta olen huono puhumaan asioistani. Nykyään olen huomannut sen vaikuttavan kaikkeen mitä teen. Tulee paljon ajatuksia että ei mulla ole mitään mt ongelmia mutta esim se että olen todella väsynyt pienestä ei ole normaalia. Lisäksi…

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 2 kuukautta sitten. Syy: Lisäys

Mulla on ihan mahdoton tilanne jo vuosien ajan. En vaan jaksa enää. Ei tästä pahasta olosta pääse ikinä eroon, traumat syö mut elävältä joka päivä uudelleen ja uudelleen. Mulla ei ole kavereita, ei puolisoa, ei mitään läheisiä. Yhteiskunnan tuki ei ole riittävää. En vaan pysty enää tähän.