Minulla on keskivaikea masennus ja työuupumus.Tänään aloitin työt n. 2kk saikun jälkeen. Samaan työhön palasin mutta kevennetysti 3pv/vk ja 5h/pv. Työhön paluu tapahtui hyvin nopeasti lääkärin kehoituksesta ”viikon päästä palaat töihin!” Alku järkytyksen ja itkun jälkeen tulin itsekin siihen tulokseen että työ voi tuodakin päivääni sisältöä ja rutiineja. Ja kun…

Tarkkailla kehoaan näin paljon kuin minulla, kuunnella pulssia, tutkia kipupisteitä, etsiä tietoa netistä… Tuskinpa kukaan saisi koskaan mitään aikaan. Jos olisin default stencil, koko maailma olisi pysähtynyt. …😟

…mikä on tyhmää, mutta en osaa muutakaan. Annan ihmisten kohdella mua kuinka helvetin pahasti tahansa ja ajattelen vain, että todennäköisesti olen sen ansainnut. Jos en saa yhdenvertaista kohtelua, se varmaan johtuu siitä, että minusta saa sellaisen kuvan, että yritän olla jotenkin hieno. Ei minulla ole samanlaista ihmisarvoa kuin muilla.

Valvoskelen ja yritän pitää itseni hengissä. En pysty näkemään kuin mustaa.

Olen keski-ikäinen nainen. Vartuin ongelmaperheessä ja menin naimisiin luonnehäiriöiseksi osoittautuneen miehen kanssa. Mies on nyt jo kuollut. Tiedän, että minut raiskattiin lapsuudenkodissani ollessani noin kymmenvuotias. Olen sulkenut syyllisen henkilöllisyyden pois mielestäni. Raiskaustraumaa on hoidettu EMRD-terapiassa, mutta raiskaajan henkilöllisyys ei palautunut sen aikana. Viime yönä heräsin painajaiseen, jossa lopultakin näin kuka…

Löytyykö kohtalontovereita näistä ”diagnooseista” kärsiviä. Nämäkin painottuvat monella tavalla, mutta itsellä on ankara uskonnollinen lapsuus ja siitä sitten herkkyyskaudella ilmeisesti joutunut kasvamaan hieman vinoon. Sivutuotteina tietysti jatkuva masennus, ahdistuneisuus, pakko-ajatukset, paniikki oireet, paranoiaa ja sos.tilanteiden pelko. Toki on sanottava, että elämää olen silti elänyt terapian avulla ja lääkkeillä (auttaneet jonkin…

Minkälaisia kokemuksia teillä on traumaterapiasta? Pitkäkestoisesta? Kun minusta tuntuu, että mikään ei muutu.

Kun elämä pelottaa… Olen sairastanut kauan, liki 20 vuotta. Tunnen sairauteni hyvin ja osaan elää sen kanssa, jotenkin. Kuitenkin pelkään elämää, tuntuu ettei todellakaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaikka samoja asioita ne usein on: pelkoa, ahistusta, oireita ja tuskaa. Olen elänyt ne moneen kertaan läpi, mutta kun ne tulevat, tuovat…

Sisarukseni aiheuttaa minulle ja muille usein mielipahaa. Hän on todella usein huonolla tuulella ja suhtautuu negatiivisesti kaikkeen. Kun häneltä kysyy jotain, tuntuu, että vastaus on aina kielteinen tai ainakin sävyltään tyly. Aina, kun häneltä kysyy, osallistuuko porukkalahjaan, hänellä ei ole koskaan rahaa. Aina alkaa samanlainen viestittely, että hänellä menee kaikki…

Olen 23-vuotias nainen, ja kärsinyt masennuksesta ja ahdistuksesta pidemmän aikaa. Aloitin psykoterapian nyt syyskuussa, jonka myötä olen todennut, etten ole ikinä lapsena pystynyt puhumaan tunteistani kenellekään aikuiselle. Olen siis turvattomasti kiintynyt lapsi. Tämä veti elämältäni maton jalkojen alta, sillä olin aina luullut, että elämän kuuluukin olla yksin pärjäämistä. Nyt en…