Olen varmaan kymmenen kertaa yrittänyt kirjoittaa tänne ja jäsentää ajatuksiani, yhdennentoista kerran vahingossa poistin ja nyt yritän päästä aivan lähetä-vaiheeseen asti! Olen naimisissa miehen kanssa, jonka tytär (oikeuden päätöksestä) asuu meillä. Yhteinen lapsemme on 2 kk, joten osaksi tuntemukseni voi johtua isosta elämän muutoksesta ja hormooneistakin 😉 Päällisin puolin meillä…

Minä olen nimestä huolimatta aika nuori nainen.., mutta minulla on jo omakin perhe. Minulla oli mummu, joka oli kuin äiti minulle. Omalle lapsellenikin hän oli tärkeä isomummu. Mummu kuoli enkä minä ole osannut tehdä surutyötä kun minulla oli samaan aikaan menossa toinen kriisi elämässäni. Itkin hautajaisissa, mutta lapseni itki niin…

Heippa!Oon 20 v pienen lapsen äiti,kärsin kaksi vuotta kovasta stressistä johtuen siitä kun mulla oli paha siivousneuroosi,siivosin koko ajan eikä missään saanut olla murun murua eikä likaa,elämäni meni niin että ekaksi oli siivous ja siisteys ja sitten muut asiat,olin todella neuroottinen ja stressaantunut siivouksen takia,monet kerrat mua huimasi kun viimesilläni…

Tällä palstalla saa kovasti lukea naimisissa olevien naisten surua uskottomista miehistään. Toinen asia, mistä naiset jatkuvasti valittavat, on tämä kestoruikutus: minä haluan vain hellyyttä, mutta mies aina seksiä… Enpä siis malta olla lisäämättä paria omaa kommenttiani. En olisi koskaan uskonut, että ryhdyn tosissani suhteeseen miehen kanssa, jolla on ollut vakinainen…

Hei! Tarinani on pitkä, mutta yritän kertoa sen hyvin lyhyesti. Minun nuorin lapseni on puoli vuotias tyttö ja hän ei ole vielä käynyt kertaakaan kotona. Tyttärelläni on todettu useampia ”valuvikoja”, kuten esim. sydänvika, ruokatorven ahtauma (oli käytännössä kahdessa osassa), nikama-anomalia, hyperglycemia (sokerit pysyy vain jatkuvalla ruualla), puuttuva peukalo ja tilavuudeltaan…

Vaimoni on lähdössä pikkujouluihin ja siellä vielä yöpyy kun ovat eri paikkakunnalla. Hän jäi kiinni pettämisestä pari vuotta sitten ja en luota häneen, meillä on 30v. yhteistä elämää takana lapset eivät asu enää kotona ja nyt mietin vieläkö jatketaan yhdessä, hän ei halua minua mukaan sinne pikkujouluihin koska se on…

Hei, Rasmus Tunteet tulevat ja menevät. – Itselläni ainakin. Välillä tuntuu, ettei halua sietää toista silmissään, koska sattuu niin paljon – mielessä pyörii ajatus, kuinka rakas ihminen voi tehdä noin. Näin ainakin minulla – jos tunnen kokeneeni vääryyttä. Joskus hyviä tunteita saa odottaa kauankin – riippuu varmaan siitä, mitä suhteessa…

Paljon on perheessä hyvin, ihana pikku mies ja melkein useimmiten kiva mies. Tunteita on mutta siltikkin mietityttää elämä. Alkoholi näyttelee isoa osaa elämässä. Rentoutumisen ymmärrän, miehethän kaipaa vapaata enemmän kuin naiset ja miehen mielestä naisen kuuluu hoitaa ja huolehtia lapsista. Näinhän se elämä menee, ei siinä mitään. Mutta kun omaa…

Kuulin jonkun sanovan ”rakkaus”. Pysähdyin, samoin sydämeni. ” …rakkaus… ” Se sana herätti mielessäni joitain muistoja. Muistoja menneestä elämästäni. Rakkaus. Maistelin tuota kirottua sanaa katkeruudesta kuivalla kielelläni. Krapulaisella, homeisella kielelläni. Krapula, jonka sain kun join liikaa elämästä. Join varomatta. Join elämän lähteestä, rakkauden lähteestä. Typerys. Rakkaus. Mieleeni muistuu revenneitä kuvia.…

Olen tilanteessa, jota en osaa ratkaista. Avioliittoni on kulissi-sellainen, olemme yhdessä toistaiseksi ja mieheni tietää, että minulla on ulkopuolinen suhde. Se asia mieheni kanssa on keskusteltu pitkin ja poikin. Paluuta entiseen elämään pidän hyvin epätodennäköisenä. Vaikeampi asia minulle on, kun olen rakastunut toiseen mieheen, joka on tahollaan naimisissa, eikä pysty,…