Eilen se tapahtui. Viisi vuotta seurustelua ja sain kuulla avomieheltäni, että hän on tehnyt päätöksen. Olin ihan ihmeissäni, mistä päätöksestä hän puhuu. Hän kertoi, että on jo usean kuukauden ajan miettiny ja tullut päätökseen, että meidän on parempi erota. Olin täysin musertunut. Ensi vuodelle olimme jo varanneet kirkon ja suunnitelleet…

Elikkä tarinani on sellainen, ollessani 20v tapasin miehen jonka kanssa hyvin pian muutettiin yhteen. Yhdessä asumista kesti vain joitakin kuukausia ja muutettii erilleen ja suhde oli sellaista on-off juttua ja homma varmaan olisi kuihtunut jos minä en olisi siitä pitänyt kiinni. Pidin kiinni vääristä syistä pelkäsin olla yksin ja tässä…

Mistä sitä aloittaisi? Siitäkö,kun tapasin pojan pienenä ja vuosia myöhemmin kohtasimme uudestaan ja pidimme yhtä 9-vuotta. Erosimme 2012 keväällä.Nyt 30-vuotiaana huomaan eläväni yksin pitkästä aikaa ja tunnen vanhenneeni vuosikymmeniä. Nämä viimeiset 9-vuotta ovat vieneet elämän mehut useammin kuin kerran.Suhteeseen sisältyi paljon pahaa,hyvää siitä syntyi onneksi myös ja siitä on todisteena…

Takana on elämäni raskain talvi. Pelkäsin menettäväni mieheni, jonka kanssa yhteistä taivalta on takana kymmenisen vuotta. Viimeisen kahden kuukauden ajan ajatukseni ovat kuitenkin kääntyneet päälaelleen; ero ei tuntuisi enää maailmanlopulta. Elämä tuntuu lähinnä kämppiksinä elämiseltä. Läheisyyttä on, mutta en nauti siitä. En syty, intohimo puuttuu (on puuttunut jo kauan…). Kosketus…

Olen kirjoittanut tänne joskus aiemmin ja käynyt lukemassa muiden murheita. Huomioni kiinnittyi ”Huono itsetunto ja mustasukkaisuus” otsikkon teksteihin. Huonoon itsetuntoon saattaa olla monia syitä ja halusin aloittaa tänne keskustelun pienirintaisuudesta. Olen tuntenut itseni aina epävarmaksi pienien rintojeni koon vuoksi. Vaikka miehiä ja mukavia tarjokkaita on ollut, niin olen aina kääntänyt…

Huhhuh, on siitäkin vierähtänyt kyllä pieni ikuisuus, kun täällä käynyt viimeksi. Ihan tarkkaan edes muista, mistä viimeksi täällä kirjoitellut. No, kuitenkin. Pikainen taustakertaus. 29-vuotias, opiskelija, yksinasuva, ei parisuhdetta. Se nyt ei (tavallaan) ole pääpointti, mutta tavallaan sitäkin on. Selitettäköön tarkemmin kohta. Joka tapauksessa. Tilanne siis on se, että minun ystäväpiirissäni…

Olen nyt tilanteessa, johon en olisi halunnut joutua. Laitoin oman asuntoni (entinen kotimme toisella paikkakunnalla) myyntiin vastoin mieheni ”tahtoa”. Hän ei halua, että myyn asunnon koska tietää, että tuolloin minulla on mahdollisuus muuttaa pois yhteisestä kodistamme. Myynnissä on, mutta kaupaksi ei mene. Työtä en ole vieläkään saanut, joten tuloja ei…

Olen ollut poikaystäväni kanssa yhteensä 3 vuotta. Nyt asumme yhdessä ja olemme kihloissa. Olemme molemmat opiskelijoita, mutta poikaystäväni on vuoden ajan työstänyt väitöskirjaansa ja tehnyt siihen liittyvää tutkimustyötä. Tutkimustulosten tulkinta ja väitöskirjan artikkeileiden kirjoittaminen on vaikeaa, koska aihe on monimutkainen ja monitulkintainen. Poikaystäväni kuitenkin väittää, että työn etenemättömyys ja laadun…

Olen 70 vuotta täyttänyt nainen. Jouduin yli vuosi sitten poikani pahoinpitelemäksi. Hän tuli luokseni tuntuvasti humalassa ja ehkä joissain ”aineissa”. Hän alkoi syytää päälleni solvauksia, nimitteli kaikilla mahdollisilla rumilla nimillä ja uhkaili tappaa minut. Hän puristi lujaa käsivarsiani ja käsiäni ja aina välillä löi nyrkillä eri puolille päätäni. Hän syyti…

Työhönpalaamisen jälkeen viime syyskuussa vaimoni alkoi innostua työstään enemmän ja enemmän. Kolmipäiväinen työviikkoa muuttui pian 6-päiväiseksi ja hän viihtyi työssään paremmin kuin hyvin. Ulkonäköön panostettiin jne. Aloin ihmettelemään tuota hurahdusta vaikkakin kaipuu työelämään oli kova äitiysvapaan jälkeen. Kysyin häneltä eräänä joulukuun päivänä että onko hänellä vielä tunteita minua kohtaan. Hän…