Tää ryhmä on niitä ihmisiä varten ketkä tuntee itsensä syystä tai toisesta loppuun palaneeksi tai melkein.
Elikkäs mun oma kokemus tästä on seuraavanlainen :
Se alkoi tänä vuonna tällä luokalla Mä koin pienen romahduksen henkisesti elikkäs Mä aloin voimaan henkisesti huonosti aluksi se oli vain semmoista pientä (alakuloisuuteen ja surullisuutta) eli ei vaikuttanut mun elämään ja opiskeluun paljoo mut sit mun huono vointisuus alkoi pahentua ja sit alkoi tulla ahdistus mukaan kuvioihin ja sit ahdistuneena jatkoin koulussa käyntiä vaikka se välillä tuntui kamalalta olla koulussa kun ahdisti liikaa mut Mä vaan yritin tsempata itseäni että ”kyllä tää ohi menee et ei tää nyt muhun oo jäämässä tää olo” mut sit se olo alkoi pikku hiljaa pahenee ja sit mukaan tuli paniikkikohtauksia jotka sai mut uupumaan todella paljon niitä tuli viikossa välillä 1-4 kertaa kun se alkoi. ☹️
Sit mun vointi alkoi hämärtyä ja pimentyä eli ” näin kaiken ja koin kaiken” negatiivisesti ja sit alkoi tulla itse tuhoisuutta suunnittelin muutaman kerran etten jatkaisi enään ja sit tietenkin aloin viiltelee ja sit tuli mukaan myös masennusta (ei oo lääkitystä) mut mun olo vain jatkoi huononemistaan sit aloin palaa loppuun pikku hiljaa eli kun taistelin itsetuhoisia ajatuksia vastaan ja sit huono vointi suutta vastaan niin aloin väsymään ja koulukin uuvutti siinä samalla oli liikaa asioita ja kokeita tehtävänä ja luettavana eikä kukaan oikeen koulussa ymmärtänyt ☹️ mua paitsi mun yks kaveri joka sit yritti auttaa mua niin paljon kuin jaksoi ja olen kiitollinen hänelle siitä 🙂 ja en ole vieläkään päässyt taistelusta pois, koska taistelen vieläkin itsetuhoisuutta vastaan ja sit vähän muitakin asioita vastaan. 😭 Mä oon henkisesti jo palanut loppuun en jaksa kerta kaikkiaan tehdä mitään ja hetken päästä myös fyysisesti ja sit mun vointi vain huononee koko ajan oon jo aika monta kertaa päättänyt etten jatkaisi elämää kun vointi on ollut ihan kamala ja sit kun millään ei oo oikein välii kun oon henkisesti palanut loppuun. 😭
😞
Enkä oikein tiedä mitä tehdä 😭
lasinenkyynel kirjoitti 1.2.2016 22:42
Toivon ettet koskaan riistä itseltäsi henkeä. Toivon todella paljon, koska se helpottaa vielä. Kyllä niiden on pakko ottaa sut jo osastolle. Minut ensimmäisen kerran saatiin niin että sisarukseni näytti yhden mun kirjoittaman viestin yhdelle mun hyvistä ystävistä.. Hän sen välittinilman mun lupaa eteenpäin. Se auttoi. Oisko joku keino miten ne oikeasti ymmärtäiai siellä päivystyksessä? Mä haluan että sinä parannut. Haluan todella.
Juuri siihem ettei jaksa kunnolla taistella vastaan auttaa osasto. Siellä on turvassa. Siellä saa levätä. Yritä vielä kerran, please!!! Jos oot kotona niin tee sitä mikä helpotttaa että pääset yli.. Mulle auttoi kirjottaminen. Luonnossa oleminen jne. Ja monet muut asiat. Enää ne ei helpota mutta oon päättäny selvitä, en wnää koskaam yritä.
Sun perhe, ystävät, läheiset EI selviä jos teet sen. Oikiasti. Kaikki tarvii sua. Kun viimesen kerran itse yritin päättää päiväni ollessani niin pohjalla niin mun ystävät romahti. Tosi pahasti, vaikka selvisin. Mua haukuttiin itsekkääksi paskaksi vaikka oikiasti en nähnyt ratkaisua mutta myt tiedäm ettei itsemurha ole vaihtoehto. Kadun sitä.
On joka tapauksessa hienoa wttä löysit tukinetin. Kirjoita aina kun haluat. Sua kyllä kuunnellaan. Minullekin tukinet oli pelastus viime keväänä kun kaikki oli ihan sekaisin ja olin huonossa kunnossa. Kirjoitin koko ajan kaiken. Mutta kesällä poistin sen ketjun... Täällä aina joku auttaa ja kuuntwlee
Muista oot kaunis, ainutlaatuinen ja ihana ihminen <3 Elämä voittaa vielä
En usko että on mitään keinoa millä ne siellä ymmärtäisi.
En pysty enään yrittämään mennä sinne enään.
Mä haluaisin tehdä jotain itselleni ja olenkin tehnyt taas oon tehnyt jalkoihini haavoja.
Mä en vain jaksa enään.
Mä oon menettänyt elämän ilon ja halun.
Moi,
Komppaan Lasisenkyyneleen viestiä aivan täysillä. Niiden on kuunneltava sua ja otettava sut osastolle, jos itse olet siihen valmis. Minäkin haluan täysillä että parannut ja sä todellakin voit vielä parantua. Voit sanoa suoraan itsetuhoisuudesta ja sietämättömän pahasta olosta. Se herättää auttajat. Sano niin suoraan kuin uskallat, kunnes he kuuntelevat. Voit myös soittaa sinne puhelimella, jos et jaksa mennä paikan päällä. Henkisen hädän hetkellä soita suoraan hätänumeroon tai kriisipuhelimeen.
Kyllä ne ymmärtää, kun tajuavat lopulta millainen olo sulla todella on. Sun ei tarvitse jaksaa yksin - siksi on olemassa auttajat. Kannattaa yrittää vielä. Oot meidän ajatuksissa. Kirjoita aina kun tuntuu siltä. ☺️❤️
Tsemppiä, rohkeutta ja halauksia! 🙂🌻
villikettu kirjoitti 5.2.2016 22:33
Moi,
Komppaan Lasisenkyyneleen viestiä aivan täysillä. Niiden on kuunneltava sua ja otettava sut osastolle, jos itse olet siihen valmis. Minäkin haluan täysillä että parannut ja sä todellakin voit vielä parantua. Voit sanoa suoraan itsetuhoisuudesta ja sietämättömän pahasta olosta. Se herättää auttajat. Sano niin suoraan kuin uskallat, kunnes he kuuntelevat. Voit myös soittaa sinne puhelimella, jos et jaksa mennä paikan päällä. Henkisen hädän hetkellä soita suoraan hätänumeroon tai kriisipuhelimeen.
Kyllä ne ymmärtää, kun tajuavat lopulta millainen olo sulla todella on. Sun ei tarvitse jaksaa yksin - siksi on olemassa auttajat. Kannattaa yrittää vielä. Oot meidän ajatuksissa. Kirjoita aina kun tuntuu siltä. ☺️❤️
Tsemppiä, rohkeutta ja halauksia! 🙂🌻
Ei se auta vaikka sanoisin suoraan itse tuhoisuudesta ja pahasta olosta. Oon sanonut mut se ei auttanut mitenkään.
Mulle tulee välillä semmoinen olo että en halua enään hengittää.
Mä oon vaan romahtanut.
😭😭😭😭
Hei
Keille sä oot jutellu? Miten on mennyt?
Hei.
Miten sulla on mennyt? Käytkö vielä koulussa? Olisi todella paikallaan, että saisit nyt levätä, ettei sun tarvitsisi palaa aivan loppuun. Sulla on oikeus levätä ja nukkua ja tehdä omia asioitasi. Esimerkiksi koulusta voi saada sairaslomaa tai kevennetyn lukkarin, jos olo on sietämätön.
Pystytkö sanomaan jollekin läheisellesi, joka tulisi mukaasi ja puolustaisi sua ja vaatisi sulle apua? Vanhemmat, sukulaiset, ystävät? Joku koulusi aikuinen tai läheisesi voi myös soittaa sulle apua. Tällä tavalla apua voi saada, kun useampi ihminen vaatii sitä.
Sua voidaan auttaa. Sä voit todellakin nousta tuosta pahasta olosta yli. Missään vaiheessa se ovi ei ole mennyt kiinni, eikä tule menemään. Sä parannut kyllä vielä!
Tsemppiä ja halauksia. Älä tee itsellesi mitään pahaa. Voitat kyllä vielä ☺️❤️
villikettu kirjoitti 9.2.2016 21:45
Hei.
Miten sulla on mennyt? Käytkö vielä koulussa? Olisi todella paikallaan, että saisit nyt levätä, ettei sun tarvitsisi palaa aivan loppuun. Sulla on oikeus levätä ja nukkua ja tehdä omia asioitasi. Esimerkiksi koulusta voi saada sairaslomaa tai kevennetyn lukkarin, jos olo on sietämätön.
Pystytkö sanomaan jollekin läheisellesi, joka tulisi mukaasi ja puolustaisi sua ja vaatisi sulle apua? Vanhemmat, sukulaiset, ystävät? Joku koulusi aikuinen tai läheisesi voi myös soittaa sulle apua. Tällä tavalla apua voi saada, kun useampi ihminen vaatii sitä.
Sua voidaan auttaa. Sä voit todellakin nousta tuosta pahasta olosta yli. Missään vaiheessa se ovi ei ole mennyt kiinni, eikä tule menemään. Sä parannut kyllä vielä!
Tsemppiä ja halauksia. Älä tee itsellesi mitään pahaa. Voitat kyllä vielä ☺️❤️
Hei!!
Mulla on mennyt aika huonosti. Mut käyn koulussa.
En saa levätä enkä kauheesti päättää sitä mitä teen joka päivä.
En pysty sanomaan. Vanhempani ei usko ja kavereita ei ole paljoo eikä ystäviä sukulaisille en kerro.
Tähän loppuun laitan runon minkä itse olen kirjoittanut ja mikä sopii mun elämään:
Veitsi viiltää sydämeeni, kun kuulin sinun lähteneesi. Vereni valuu valumistaan, olen valmis kuolemaan. Haluan tämän tunteen loppuvan, tunnen itseni kuolevan. Itsemurha ainoa ratkaisu ois, vaikka en halua lähteä pois. Viiltely vahingoittaa minua, enkä halua satuttaa sinua. Voisinpa tämän lopettaa, en pysty vaikka mua joku opettaa. Tää ei sais loppua näin, kuitenkin kaikki kääntyy huonompaan päin.
Tiedän toi runo on surullinen 😭😭😭😭
Sun pitää kyllä saada päättää omista menemisistä. Elämä on turhan rankkaa jos ei saa levätä. Kannattaa kertoa jollekulle sitten kun jaksat. Ymmärtäväiselle auttajalle puhuminen voi olla askel kohti sellaista apua, mikä oikeasti parantaa omaa oloa.
Yksi mahdollisuus on muuten sanoa esim. kuraattorille/terkkarille tai opolle siitä, että haluaisit kevennystä kouluun. Se voisi olla myös tehokas tapa kertoa, ettei oikeasti mene hyvin.
Runosi on kyllä pysäyttävä, ja hienosti kirjoitettu. Mutta sun elämä ei ole aina sellaista. Sä voit ihan oikeasti parantua tästä olosta. Itsemurha ei ole ratkaisu, ja viiltelystä voi päästä eroon. Asioista kannattaa kertoa, vaikka pelkäisi vanhempien reaktiota. Sun hyvinvointi ja jaksaminen on myös vanhempien ykkösasia.
Tsemppiä ja halauksia! ☺️❤️
villikettu kirjoitti 10.2.2016 21:43
Sun pitää kyllä saada päättää omista menemisistä. Elämä on turhan rankkaa jos ei saa levätä. Kannattaa kertoa jollekulle sitten kun jaksat. Ymmärtäväiselle auttajalle puhuminen voi olla askel kohti sellaista apua, mikä oikeasti parantaa omaa oloa.
Yksi mahdollisuus on muuten sanoa esim. kuraattorille/terkkarille tai opolle siitä, että haluaisit kevennystä kouluun. Se voisi olla myös tehokas tapa kertoa, ettei oikeasti mene hyvin.
Runosi on kyllä pysäyttävä, ja hienosti kirjoitettu. Mutta sun elämä ei ole aina sellaista. Sä voit ihan oikeasti parantua tästä olosta. Itsemurha ei ole ratkaisu, ja viiltelystä voi päästä eroon. Asioista kannattaa kertoa, vaikka pelkäisi vanhempien reaktiota. Sun hyvinvointi ja jaksaminen on myös vanhempien ykkösasia.
Tsemppiä ja halauksia! ☺️❤️
Mä en saisi kuitenkaan kevennystä mun koulupäiviini ja pakko sinne on mennä vaikka olisi kuinka masentunut ja huono vointinen.
Mä en pysty kertoo asioita koska äidin reaktio ei ole kauheen kiva.
Mun pitää vain tottua tähän että voin huonosti ja mun elämä on tämmöistä masennuksen keskellä elämistä. 😭😭
Ei se haittaa kyllä Mä sen kestän ainakin väkisin.
Hei,
Ei sun tarvitse ajatella että elämäsi olisi loputtomiin pelkkää masennusta. Äitisi reaktio ei saa olla esteenä siihen, ettetkö voisi hakea apua. Sun hyvinvoinnin pitää olla äidillesikin ykkösasia.
Kouluun ei ole pakko mennä, jos sitä ei jaksa. Sieltä voi saada kevennystä tai sairaslomaa. Kannattaa ainakin kysyä, jos voimat meinaa loppua.
Sä ansaitset todellakin saada apua. Onko sulla mitään sellaista tekemistä, mikä auttaa sua jaksamaan? Tai jotain sellaista, mikä saa unohtamaan masennuksen hetkeksi? Tällaisetkin asiat voi auttaa eteenpäin. Oon myös edelleen sitä mieltä, että menojen karsiminen ja pidempi lepoaika voi auttaa jaksamaan. Jokainenhan väsyy siihen, jos elämä on jatkuvaa suorittamista. Sitä voi jonkun aikaa jaksaa väkisin, mutta pidemmän päälle siihen uupuu.
Sun ei ole pakko suorittaa asioita vain siksi, että ne vaan on pakollisia tai joku sanoo niin. Tämä on sun elämäsi, ja tässä on kyse sun hyvinvoinnistasi. Sinusta kannattaa pitää huolta. 🙂
Halauksia ja jaksamista! ☺️❤️
villikettu kirjoitti 14.2.2016 13:39
Hei,
Ei sun tarvitse ajatella että elämäsi olisi loputtomiin pelkkää masennusta. Äitisi reaktio ei saa olla esteenä siihen, ettetkö voisi hakea apua. Sun hyvinvoinnin pitää olla äidillesikin ykkösasia.
Kouluun ei ole pakko mennä, jos sitä ei jaksa. Sieltä voi saada kevennystä tai sairaslomaa. Kannattaa ainakin kysyä, jos voimat meinaa loppua.
Sä ansaitset todellakin saada apua. Onko sulla mitään sellaista tekemistä, mikä auttaa sua jaksamaan? Tai jotain sellaista, mikä saa unohtamaan masennuksen hetkeksi? Tällaisetkin asiat voi auttaa eteenpäin. Oon myös edelleen sitä mieltä, että menojen karsiminen ja pidempi lepoaika voi auttaa jaksamaan. Jokainenhan väsyy siihen, jos elämä on jatkuvaa suorittamista. Sitä voi jonkun aikaa jaksaa väkisin, mutta pidemmän päälle siihen uupuu.
Sun ei ole pakko suorittaa asioita vain siksi, että ne vaan on pakollisia tai joku sanoo niin. Tämä on sun elämäsi, ja tässä on kyse sun hyvinvoinnistasi. Sinusta kannattaa pitää huolta. 🙂
Halauksia ja jaksamista! ☺️❤️
Ei mulla oo oikein mitään keinoa.
Silloin kun ajattelee ettei enään ole joutunut kiusatuksi niin eikö silloin sit aleta kiusaamaan nyt kohta olen kärsinyt kiusaamisesta koko peruskoulun.
Ja sit oon masentunut niin toi ei yhtään auta mun oloani ja vointiani se pahentaa sitä. Mä nään taas itseni pohjalla mistä on yli 100 km:n matka takaisin ylös.
😭😭😭😭
Sun kannattaa oikeasti mennä puhumaan näistä asioista. Kynnys on varmasti korkea, koska sua ei ole ymmärretty oikein. Mutta etenkin nyt kannattaa puhua, kun siihen kuuluu tuota kiusaamistakin.
Kyllä sä pääset vielä kiinni parempaan oloon. Tärkeä askel sitä kohti voi usein olla asioistaan kertominen ja elämän saaminen raiteilleen. Puhun koko ajan siitä menojen vähentämisestä, koska itse olen meinannut uupua niiden alle ja tiedän kavereita, jotka on kärsineet niistä vielä pahemmin. Vaikka ne kuinka tuntuisivat pakollisilta omassa päässä, niin eivät ne sitä ole.
Hyvin harva meno on todellisuudessa niin välttämätön, etteikö sitä voisi edes viikoksi tai pariksi jättää pois. Edes koulu ei ole sellainen. Ihmiset pyytävät töistäkin tarvittaessa sairaslomaa. Sulla on ihan täysi oikeus pyytää itsellesi jotain vapaata, ettei sun tarvitse hammasta purren viedä itseäsi paikasta toiseen. Äitisi tai kukaan muukaan ei voi tietää, miltä susta oikeasti tuntuu. Sun jaksaminen on monelle läheisellesi tärkeä asia ja monet haluavat, että sä voisit hyvin. Se ei ole mikään epäonnistuminen, jos pitää vähän levätä.
En tietenkään väitä tietäväni, miten tässä kannattaisi tehdä. Mutta sen vain halusin sanoa, ettei kannata uuvuttaa itseään liikaa. Sä pääset kyllä elämään kiinni, ennemmin tai myöhemmin. Älä tee itsellesi mitään pahaa. Tuo kiusaaminen pitää todellakin saada loppumaan. Onko sulla esim. jotain kaveria, joka voisi olla sun kanssa kiusaamistilanteessa? Useamman ihmisen on usein helpompi vastustaa kiusaamistilannetta. Voit myös kertoa siitä koulussa, jos ajattelet että siitä voisi olla apua.
Älä luovuta! Sun elämä muuttuu vielä paremmaksi. Tsemppiä ja halauksia! ☺️❤️
villikettu kirjoitti 16.2.2016 10:27
Sun kannattaa oikeasti mennä puhumaan näistä asioista. Kynnys on varmasti korkea, koska sua ei ole ymmärretty oikein. Mutta etenkin nyt kannattaa puhua, kun siihen kuuluu tuota kiusaamistakin.
Kyllä sä pääset vielä kiinni parempaan oloon. Tärkeä askel sitä kohti voi usein olla asioistaan kertominen ja elämän saaminen raiteilleen. Puhun koko ajan siitä menojen vähentämisestä, koska itse olen meinannut uupua niiden alle ja tiedän kavereita, jotka on kärsineet niistä vielä pahemmin. Vaikka ne kuinka tuntuisivat pakollisilta omassa päässä, niin eivät ne sitä ole.
Hyvin harva meno on todellisuudessa niin välttämätön, etteikö sitä voisi edes viikoksi tai pariksi jättää pois. Edes koulu ei ole sellainen. Ihmiset pyytävät töistäkin tarvittaessa sairaslomaa. Sulla on ihan täysi oikeus pyytää itsellesi jotain vapaata, ettei sun tarvitse hammasta purren viedä itseäsi paikasta toiseen. Äitisi tai kukaan muukaan ei voi tietää, miltä susta oikeasti tuntuu. Sun jaksaminen on monelle läheisellesi tärkeä asia ja monet haluavat, että sä voisit hyvin. Se ei ole mikään epäonnistuminen, jos pitää vähän levätä.
En tietenkään väitä tietäväni, miten tässä kannattaisi tehdä. Mutta sen vain halusin sanoa, ettei kannata uuvuttaa itseään liikaa. Sä pääset kyllä elämään kiinni, ennemmin tai myöhemmin. Älä tee itsellesi mitään pahaa. Tuo kiusaaminen pitää todellakin saada loppumaan. Onko sulla esim. jotain kaveria, joka voisi olla sun kanssa kiusaamistilanteessa? Useamman ihmisen on usein helpompi vastustaa kiusaamistilannetta. Voit myös kertoa siitä koulussa, jos ajattelet että siitä voisi olla apua.
Älä luovuta! Sun elämä muuttuu vielä paremmaksi. Tsemppiä ja halauksia! ☺️❤️
Mä menin kertomaan kiusaamisesta mut mitä siinä sit tietenkin kävi niin oli et se vaan jatkuu ja sit yli puolet luokastani on mua vastaan.
Mun harrastukset on pakollisia oikeastikin.
Mun on pakko koska en saa helpotusta enkä mitään kouluun ja sit en saa olla poissa sieltä.
Mun kaverini ei oikein halua puuttua siihen kiusaamiseen ehkä sen takia ettei niitä kiusattaisi. Mut ei se haittaa kyllä mä pärjään yksinkin.
Mä oon taas ajatellut luovuttAa mut en pysty ja oon vahingoittanut itseäni taas.
Mä en vaan enään usko että pystyn ikinä nauttimaan elämästä.😭
Olit rohkea kun kerroit. Ihan oikeasti. Muakin kiusattiin aikanaan ja se ei loppunut vielä siihen kertomiseen, mutta myöhemmin se loppui ja asiat kääntyivät paljon paremmiksi.
Tarkoitan niillä helpotuksilla vain sitä, että on parempi hidastaa vähän vauhtia ja pitää itsensä jokseenkin ehjänä kuin ajaa täysillä liian kauan ja polttaa itsensä loppuun. Siinä pisteessä niistä pakollisista jutuistakaan ei tule enää mitään. Joskus joku pienikin helpotus voi antaa lisää voimia. Mutta sinä tiedät parhaiten, mikä sulle sopii. Nämä asiat on aina yksilöllisiä.
Kiusaamisesta voi olla tarvittaessa yhteydessä myös poliisiin, sillä kiusaamiseen liittyvät teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit. Jos kaverisi ei halua puuttua kiusaamiseen, niin voitko olla kaverisi kanssa yhdessä jossain kauempana kiusaajista? Tämä voi auttaa vähentämään kiusaajien mahdollisuuksia kiusaamiseen. Jos sulle on tuskaa olla tällä luokalla, voisitteko harkita luokanvaihtoa?
Älä luovuta. Ei kannata vahingoittaa itseään, vahingoittamisesta pääsee kyllä vähitellen irti. Sä pystyt varmasti vielä nauttimaan elämästä. Vaikka nyt on vaikeaa olla, niin sitä ei jatku loputtomiin. Sun ei tarvitse jäädä yksin tai selvitä yksin. Apua saa varmasti. Ei myöskään kannata uuvuttaa itseään. Ainakin pari päivää voi koulusta olla poissa sairasilmoituksella, jos paha olo iskee kovaa.
Oot tärkeä ja ajatuksissani. Tsemppiä ja jaksamista joka hetkeen ☺️❤️
villikettu kirjoitti 22.2.2016 19:57
Olit rohkea kun kerroit. Ihan oikeasti. Muakin kiusattiin aikanaan ja se ei loppunut vielä siihen kertomiseen, mutta myöhemmin se loppui ja asiat kääntyivät paljon paremmiksi.
Tarkoitan niillä helpotuksilla vain sitä, että on parempi hidastaa vähän vauhtia ja pitää itsensä jokseenkin ehjänä kuin ajaa täysillä liian kauan ja polttaa itsensä loppuun. Siinä pisteessä niistä pakollisista jutuistakaan ei tule enää mitään. Joskus joku pienikin helpotus voi antaa lisää voimia. Mutta sinä tiedät parhaiten, mikä sulle sopii. Nämä asiat on aina yksilöllisiä.
Kiusaamisesta voi olla tarvittaessa yhteydessä myös poliisiin, sillä kiusaamiseen liittyvät teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit. Jos kaverisi ei halua puuttua kiusaamiseen, niin voitko olla kaverisi kanssa yhdessä jossain kauempana kiusaajista? Tämä voi auttaa vähentämään kiusaajien mahdollisuuksia kiusaamiseen. Jos sulle on tuskaa olla tällä luokalla, voisitteko harkita luokanvaihtoa?
Älä luovuta. Ei kannata vahingoittaa itseään, vahingoittamisesta pääsee kyllä vähitellen irti. Sä pystyt varmasti vielä nauttimaan elämästä. Vaikka nyt on vaikeaa olla, niin sitä ei jatku loputtomiin. Sun ei tarvitse jäädä yksin tai selvitä yksin. Apua saa varmasti. Ei myöskään kannata uuvuttaa itseään. Ainakin pari päivää voi koulusta olla poissa sairasilmoituksella, jos paha olo iskee kovaa.
Oot tärkeä ja ajatuksissani. Tsemppiä ja jaksamista joka hetkeen ☺️❤️
Mä en tiedä mä menin taas sortumaan viiltelyyn. Ja sit oon nyt ollut todella huonossa kunnossa vaikka en näytä sitä muille. No siitä olen saanut kuulla kun en oo näyttänyt sitä muille. Mä pelkään kaikkea tulevaa.☹️☹️☹️☹️
Mä en oo kunnolla edes pystynyt nauttimaan hiihtolomastani. Kun oon niin ahdistunut maanantaista ja siitä että pitää mennä kouluun.
Haluaisitko ihan oikeasti neuvotella vaikka opon tai rehtorin kanssa siitä, miten sun tilanteessa olisi järkevintä edetä? Heillä voisi olla neuvoja siihen, voisiko sun lukkaria tai mahdollisesti luokkaakin vaihtaa. Mun mielestä myös tuosta kouluahdistuksesta voi puhua ja sanoa, että kouluun liittyvä ahdistus on kova.
Tietääkö sun vanhemmat tästä tilanteesta? Joskus vanhemmat voivat ymmärtää paremmin kuin itse ajattelisikaan. Joskus kun asiat selviävät heille aidosti, niin ymmärrys voi olla ihan toista luokkaa kuin olisi itse kuvitellut. Sä kyllä saat näyttää olosi ja tunteesi muille, sun ei tarvitse "suojella" muita niiltä.
Viiltelystä pääsee kyllä vähitellen eroon. Joillakin voi toimia ihmisten seuraan hakeutuminen, tai vaikka peiton alle meneminen. Myös musiikin kuuntelu, kirjoittaminen tai liikunta voi auttaa, kun ahdistus iskee.
Sä ihan oikeasti parannut vielä. Varsinkin kun ahdistus alkaa helpottaa, on olokin monesti jo parempi. Onko sulla mitään keinoa hallita ahdistusta? Tärkeää musiikkia, jotain turvallista paikkaa tai muuta? Nämä voi olla hyvinkin yksityisiä asioita, mutta jos löydät itsellesi jonkun keinon hallita ahdistusta, voi sekin auttaa monessa paikassa eteenpäin. 🙂
Tsemppiä ja halauksia! Älä luovuta! ☺️❤️