Olette kai lukeneet Rovaniemen ampumiskohtauksesat viikonloppuna, missä kuoli kaksi ja yksi on vakavasti loukkaantunut. en nyt ihan siinä asu mutta olen käynyt pari kertaa syömässä siinä ravintolassa, siinä kadun varrella olen käynyt kerran poroajokilpailussakin, siihen rantaa nsammuin kuin Lordi voitti euroviisut jne. Siis se on paikka johon menen kun lähen…

Minä olen aina haaveillut karkaavani täältä kaupungista maaseudun rauhaa,hiljasuuteen yms…mutta olen myös kuullut ”kylä elämästä” että kaikki tietää sinun asioista ja sinä tiedät muiden??onko se oikeasti niin? Tahtoisin tietää maaseudun hyvät ja huonotpuolet?🙂🌻

Meillä on sellainen tilanne, että otimme kolme lastamme pois päivähoidosta. Syynä oli jatkuvat keuhkoputkentulehdukset ja alituiset nuhat. Ei mennyt yhtään viikkoa ettei joku heistä ollut sairaana ja minun tai lasten isän piti jäädä kotiin heitä hoitamaan. Nyt sitten emme ole heitä kesän jälkeen vieneet päiväkotiin vaan olemme heidät vuorotellen hoitaneet…

Olen pikkukylän tyttö. Aina erilainen, koulukiusattu punkkari jolle ei juurikaan jäänyt nuoruudesta kuin ikävät muistot. Halusin aina päästä suureen maailmaan, inhosin itseäni ja vanhempiani siksi että olimme vähävaraisia ja että meillä juotiin kotona. Aloitin itsekin alkoholinkäytön 12 vuotiaana. Peruskoulusta suoriuduin ja kaikki työpaikkani ovat olleet työllistämispaikkoja. Otin viinaa kovasti ja…

Kuka kurssittais tämmöistä idioottia et mite pystyis näissä,ryhmissä sun muissa terapia jutuissa.Tää on mulle yksikertaisesti liian vaikeeta.Opettais alkeet miten edistyä pikkuhiljaa et pääsis eteenpäin ihan mielen A B C.Et olis jotain apua en omista konetta,mun aina varattava aika etukäteen eli en pysty käymään missään live-ryhmissä.Miten mä hyötyisin näistä palveluista mahdollisimman…

Onko muilla maalla asuvilla samaa tunnetta. On tosi yksinäinen muttei silit ole mitään yksityisyyttä. Ei mitään rauhaa miettiä omia asioita. Varsinkin minun äitini ei suvaitse mitään yksityisyyttä, tulee huoneeseen milloin haluaa ja koputtamatta. Samoin myös naapurit kyläilevät lähes joka päivä. Omaa rauhaa ei ole mutta silti olen yksinäinen.

Hei! Ja mukavaa että ”Elämää maaseudulla” -ryhmä on alkanut hienosti ja että vaikeistakin asioista on voinut kertoa ja jakaa toisten ryhmäläisten kesken. Nyt kun katselee, miten satoja kertoja yhtä viestiä on käyty lukemassa, ei voi välttyä ajatukselta, että moni varmaan haluaisi kirjoittaa, mutta jostain syystä kynnys on jäänyt liian korkeaksi…

Meillä siis sellanen tilanne et mies vakavasti masentunut ja myöskin alkohoisoitunut mutta mitään ulkopuolista apua ei suostu hakemaan. ”Minähän en millekkään kallonkutistajalle lähe ja eikö sitä ihminen saa elää niinkuin itse haluaa” ovat miehen kommentit jos yrittää ihan asiallisesti puhua ongelmista. En tiedä et mitä tekis kun mikään mitä olen…

Olemme suunnittelemassa mieheni kanssa, että ryhdymme yrittäjiksi vanhempiemme karjatilalle. Isäni on jo luopumisiässä ja asia on ajankohtainen hyvin pian. Alustavia suunnitelmia on jo asiantuntijan kanssa tehty ja taloudellisesti spv näyttää meille mahdolliselta ja myös sisarusten kanssa ollaan jokseenkin yksimielisiä. Tila on sen verran pieni että se työllistäisi vain toisen meistä.…

Olisi mukava vaihtaa mielipiteitä toisten keski-ikäisten naisihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet samanlaisia kuin minä. Olen maatalon emäntä, jolla on ollut myös kodin ulkopuoleinen työ koko aikuisiän. Nyt on alkanut kaikki uuvuuttaa. Takana on yli 25v. yhteiseloa maanviljelijän kanssa, välillä ylämäkeä ja välillä alamäkeä. Töitä on riittänyt, lomia ei ole juuri…