söin pienen nahistuneen suippopaprikan, nyt odotan, koska sairastun siitä. Yksi suupala maistu omituiselta ja syljin pois. Ei siinä sellai huonoa näkynyt, mut kun se on 2 vko ollu jääkaapissa jo.

Tein ja join 1,5 litraa limevettä. Nyt ei ole enää limeitä, että vois tehä. Se on jotenkin sairaan hyvää. En lisää sokeria edes.

Söin päivällä eineksen, kanaa ja paistettua riisiä. Aina rasvaista oli ja maku ihan ok. Pärjäsin sillä päivän. En ole nyt jaksanut laittaa mitään ruokaa.

Saloka, limevesi kuulostaa niin hyvältä, että yritän muistaa ensi kerralla kaupassa ostaa limen ja tehdä samaa. Ilman sokeria on hyvä. Voin syödä sokeria sitten muussa yhteydessä. Yritän juomissa välttää sokeria. Niissä on minusta helpompi välttää kuin kiinteissä herkuissa.

Söin lounaaksi jotain valmista kermaista keittoa, jossa oli paljon perunaa ja vain vähän jotain kanantapaista. Itse olisin laittanut enemmän kanaa ja muita juureksia ja vähemmän perunaa, mutta hyvä noinkin, kun valmista oli. Salaattiin otin paljon vihreitä salaatinlehtiä ja tomaattia ja vesimelonia. Siellä oli myös fetajuustonpaloja, joilla yritin saada salaatista ruokaisampaa, jotta se pitäisi nälkää pidempään. En tiedä, oliko ne oikeaa fetajuustoa, mutta jotain sen näköisiä juustokuutioita kuitenkin olivat. Niissä oli varmasti tosi paljon huonoja rasvoja.

Kahvikin kuului lounasannokseen. Join ison mukillisen, mutta se oli aika laihaa. Mietin, keittäisinkö lisää kahvia vai riittikö tuo tälle päivälle.

Tein aika löysää pussimuusia ja söin sen. Pienellä margariinilla. Huono olo hiipii, mut yritän kestää sen.

Se onnistui! Nyt kestetään leivistä tuoma huono olo. Huomenna taas uudelleen...

Pitäisi mennä ruokakauppaan. Mitähän ruokaa huomenna teen. Ehkä voin mennä vasta huomenna kauppaan. Yritän saada lohta tai kirjolohta. Tuoretta ei oikein ole ollut saatavilla läheisissä kaupoissa. Tosi vanhaa kalaa on. Myyjiltä on usein vaikea saada selville pyyntipäivää. Hokevat, että tällä on viimeinen käyttöpäivä ties mikä.

Pyyntipäivä pitäisi selvästi näkyä kalatiskillä. Ei täälläkään näy kuin silloin, kun on tuoretta kalaa.

On kamala diabeteslääke ja huomenna pitäisi annostusta nostaa. Yhtään ei ole nälkä ja kun alan syömään alkaa oksettaan. En kuitenkaan oksenna ja olen yrittänyt syödä viisi kertaa päivässä. Valmista kaupan pakasteesta pinaatti-ja kasvissosekeittoa. Lisäksi salaattia, tomaattia ja kurkkua. Kaksi leipää syön aamulla. Rasvatonta piimää ja mustikoita olen juonut.

Tuo näyttää kyllä hyvältä, kun sen kirjoitin tänne. Ulkona olen ollut paljon ja sisällä särkee pää heti, kun en tee jotain. Äsken söin keiton ja otin pillerin. Kohta alkaa taas kuvottaan.

Lehmus, tollanen ruuan jälkeinen kuvotus mullakin on. Välillä se menee pidemmällekkin, mut onneks ei joka aterialla. Tai niillä harvoilla "aterioilla".

Tekis mieli roskaruokaa. Laitoin tytölle viestiä, pystyykö hän tilaa mun osoitteeseen. En kyl tiä pystynkö syömään sitä sitten tai mitä teen sille. Ei ole tyttö vastannu vielä. JOllei tuntiin vastaa, otan leivät ja tyydyn niihin sitten vaan.

Voi saloka ja lehmus, voimia teille! Vaikeaa varmasti, jos tulee kuvotuksen tunne syömisen jälkeen. Minun pitäisi varmaan olla kiitollinen, ettei juuri tuota ongelmaa ole ainakaan nyt.

Paistoin mikrossa kaksi kananmunaa. Ja sulatin pakasteherneitä puoli pussillista ja söin ne sellaisinaan. Tuo ehkä vastasi iltaruokaani. Tänään en ole syönyt mitään oikeaa ruokaa, vaikka kaapissa olisi ollut vielä jäljellä eineksiä. Söin liikaa muita asioita kahvilassa. Aamiaisen söin vielä normaalisti tänään mutten muuta. Huomenna yritän palata siihen, että syön jotain perusruokaa taas päivällä. Siitä tulee pidemmän päälle parempi olo itselleni. En tiedä, miten tämä päivä valui tällä tavalla ohi.

Tein kaurapuuron mikrossa veteen ja söin sen maidon kanssa. Lopuksi lisäsin vähän hilloa päälle, kaupasta ostettua mansikka-raparperihilloa. Se maistui hyvältä.

Tänään voin mennä jonnekin syömään valmista ruokaa, ja illaksi pitäisi tehdä tytölle jotain. Ruokakaupassa on vielä käytävä hakemassa kalaa tai jos tuoretta ei ole, niin jotain muuta, mistä voin tehdä iltaruuan.

Onneksi kaapissa on tarpeeksi eineksiä itselle loppuviikkoa varten. Kun tyttö syö koulussa, pärjään eineksillä.

Haaveilu jatkuu, kunnon ruuasta. Ostin mä sentään kiisseliä kaupasta, mut ne vadelmien ja kokonaiset mustikat alko äklöttää. Miettisin, et vois itekkin kiisseliä tehä, ostaen kaupasta pakaste mansikoita ja pakkasesta raparperia. Tai tehä siitä sellaista juotavaa. Pitää varmaan äitille soittaa ja kysyy jos huomen menee kauppaan, jos kattoo mansikan hintaa. Jollei kamalan kallista, ni ostaa.

Yllättäen en voikaan huonommin, kun aloitin lisäpillerin. Vielä kuitenkin on ruuan jälkeistä kuvotusta ja se tekee sen etten viitsi syödä kovin monta kertaa päivässä.

Paistoin kuitenkin broilerileikkeen ja tein vihersalaatin. Yksi leike riittää koko päiväksi varmaan. Piimää ja mustikoita. Leipää en saa syötyä muutoin kuin aamulla. En lähellekään suositusmääriä ja kai mun hiilarit jää aika vähäiseksi nyt. Verensokerit ovat 6, ei mulle kukaan sanonut mitä ne pitäisi olla lääkkeen kanssa?

Kevät on pitkällä, hieman enää jäätä joen rannalla. Ensi viikolla aloitan jo maatilatyöt.

Saloka, itse tehdystä kiisselistä tulee varmaan hyvää, jos pakastemansikoista teet.

Söin jäätelön iltapalaksi. Ei kovin hyvä valinta. Päivällä sentään söin oikeaa ruokaa.

Mullakin odottaa jäätelöpuikko illan ottelua. En juo silloin olutta vaikka Suomi voittaisi mutta, jos voittaa kultaa, juon yhden oluen.

Kuvotus on lähes loppunut mutta tuli rakkulamaista ihottumaa. Tietenkin olin varma, että nyt tuli apinarokko. Vaikka seksielämää olen harrastanut viimeksi vuosia sitten. Soitin hoitajalle ja käski seurata pari päivää tuleeko lisää.

Teen edelleen keittoja, kun ne menee helpoiten alas kurkusta. Kohta saa pihalta jo nokkosia, niistä voisi paistaa lättyjä. Tai tehdä nokkos-pinaattikeittoa.

Tytön armeijan työsuhde loppuu ensi viikolla ja hän muuttaa isäni luokse syksyyn asti. Kaksi huolta ratkesi samalla. Yhdessä he pärjäävät hyvin.