No jaa. Meni se päivä sit siinä. Ruuan kanssa oli vähän ongelmia, mut sain syötyy ruuan. Juomisen kans ollu vähän hankalaa, mut yritän korjata sen huomenna. Nukkumaan yritän täs pikku hiljaa. Huomasin et painokin on taas laskenu, ku se pysähty tos hetkeks. Ei ihme et jalat on muusia ja kädet myös. Pitää va yrittää jaksaa itteni kanssa ja toivoa et keksin keinon parantaa itteäni.

Sain tos yks päivä kukat kasteltuu ja siivottuu täällä hiukan. Huomen tarvii siivoilla lisää ja toivoo et ehin ja jaksan.

Pelkään va sitä palaveria ni pirusti. Jollei kaikki pysykkää mun hanskassa, mitä mä sit teen?

vaikea aamu, mut kai tämä tässä jotenki menee.

Palaveri meni kai ihan ok. Ilmeisesti syksyllä loppuu sossun tuki. En tosin tiä mitä teen enää sen jälkeen. Jään kai tyhjän päälle. SOssu haluaa että mut tutkitaan, mut lääkärit ei taho oikee sitä tehä. Sossu on edelleen sitä mieltä että että tä on jotain muuta ku masennusta. Nyt mun pitäis miettii, mitä mä kirjoitan sille lääkärille.

Ehkä mä alan yrittää kirjoittaa sille jotain.

Jotenkin olen selvinnyt tähän asti. Tänään on ollut huono päivä. Väsyksissä makailin. Tuntuu masentuneelta. Kohta pitäisi laittaa ruokaa.

Saloka, kuulostaa hyvältä, että tutkitaan. Toivottavasti pääset tutkimuksiin.

sain suht hyvin nukuttuu jokusen tunnin. Äiti tosin soitti ja herätti mut. Inhoan noita " ei mul oo mitään asiaa"- soittoja. No nyt ollaan ylhäällä ja täytin mehupullon tossa. Koitan sitä jua vähän välii tässä päivän mittaan, jos auttais hiukan. Mitään sellaisia suunnitelmia ei ole täksi päiväksi. Äiti kysy et meenkö heille käymään, mut en luvannu mennä. EI oikee oo sellaista fiilistä että kävelisin sinne ja takas ja siellä yrittäisin sosiaallistua. Haluaisin va olla rauhassa, yksin. Yrittää kerätä voimia ja miettii seuraavaa peliliikettä elämälle.

Laitoin eilen sen viestin tk:hon. en kyl tiä oliko tarpeeksi hyvä. Sen näkee sit siinä, jos sieltä tulee takasin jotain. Alkaa aivot olla aika solmussa jo pikku hiljaa.

Mut eipä tässä tämän ihmeempiä tällä kertaa.

Päivä meni jotenkin. Kävin syömässä uudessa paikassa kauppakeskuksessa, mutta siellä oli meluisaa ja ruokakin oli kallista. En ole tänään saanut oikeastaan mitään tehtyä. En jaksanut edes pestä pyykkiä. Huomenna täytyy pystyä tekemään vähän töitä. En tiedä miten pääsen aamulla sängystä ylös. Se on ollut tosi vaikeaa ja väkinäistä.

Saloka, hyvä, että sait laitettua viestiä tk:hon! Kyllä se varmaan riittävän hyvä viesti oli. Tärkeintä oli, että jotakin lähetit. Tuollaiset on aina vaikeita saada tehtyä.

sain tk:sta vastauksen ja lähetteen labraan. Ajan sain 19.6 vasta. TUloksien jälkeen katotaan mitä tehään. Pelottaa hiukan ne kokeet, kun luin mitä ottavat. Siinä on sellaisia kokeita, mihin en ole lääkkeitä syönyt about puoleen vuoteen. Mut ei mulla oireitakaan oo ollu.

Eilen olin isossa kaupassa äitin kanssa. Matkat meni ihan ok. Vähän alko kotimatka pelottaa, kun oli aika huteran pelottava olotila. Mut kotiin kun pääsin, olo parani 10 minuutissa. Tyttö sanoikin että oli ehkä jotain yliherkkyys juttua. TYttö epäilee että mulla on ns. pahoja yliherkkyys juttuja.

TÄnään äiti soitti aamulla ja kysy lähenkö kaupunkiin hänen kanssa. Yritin tyttöä, jos se menis. Olis mennyt, mut hänen mahansa oli erii mieltä. JOten mä jouduin lähtemään sit kaupunkiin. Kiertelimme siellä ja äiti osti mitä halusi. Ostin sit pienen vesimelonipalasen, pari kurkkua. Ja jotain kasvopyyhkeitä ja finnilaastareita tytölle. Reissu meni paremmin kun eilen. Menomatka hiukan oli jännittävä, kun olen yli 6kk sitten viimeks kaupungissa ollut. Tulomatka menikin paljon paremmin. Kaupungissa itessään meni ihan hyvin, jaksoin mennä enkä poukkoillu mihinkään.

Nyt mietin mitä tässä tehä. Tyttö käski alkaa juoda ja koittaa syä. Se vähäinenkin ruokahalu on tällä hetkellä kateissa. Ei tee yhtään mieli syä eikä jua. Pakko kai tässä on koittaa ees jua jotain.

Selvisin tästä päivästä jotenkin. Nyt väsyttää ja toivottavasti illalla tulisi uni helpommin kuin eilen. Huomenna ei tarvitse herätä aikaisin.

Saloka, mukava kuulla, että kaupunkireissusi meni noin hyvin! Aina on kiva, kun jokin asia onnistuu, vaikka sitten taas voi tulla vaikeampaa.

äiti teki taas yllätys käynnin ja pakotti siivoo. En oikee tykkää, mut minkä sille mahtaa ku ei sanomisia kuuntele.

mul ois viel yks sämpylä, ku pitäis syä. Söin tos 2 jo jonki aikaa sit. ei uponnu enää kolmas.

Sain syötyy sen leivän. Olen silti aika pettyny. Taas liian vähän.

Aamulla yritän levätä / nukkua pitkään. En jaksa olla ylhäällä aikaisin.

Täs ei o päivällä siivoamisen jälkeen tehny mitään. Jos huomen jaksais suihkus käydä ees. Lakanatki tarvis vaihtaa ja kukat kastella. Tekemistä siis on. Noi roskatki tarvis raahaa ulos pikku hiljaa...

Kävin ruokakaupassa ja sain ruokaa laitettua. Tyttö auttoi. Teki hyvää syödä kunnolla. Nyt kuitenkin on taas ahdistunut ja mielenkiinnoton olo. En jaksaisi tehdä kotitöitä, mutta mikään muukaan ei kiinnosta.

Olen pystynyt nukkumaan taas hiukan kauemmin aamulla, mut illalla en saa unta. Viime yönnäkin meni yli 4 aamulla että uni tuli. Muutenki olo alkaa taas olee aika heikko. En sit tiä onko sokerit hiukan alhaalla, ku tuntuu päässä heittävän ja jalat olevan aika spaghetit. Pitäis varmaan lisätä tota sokeria jotenki enemmän.

En oo äitistä kuullu ku facen kautta sen siivouksen jälkeen. Sanoin tytölle, et pitääkö mun olla aina se, joka pitää yhteyttä. En jaksa.

TYtön koiralla on joku ongelma. Sen silmän ympäristö on kaljuuntunut aika pahasti. Tyttö on kasvattajalta kysynyt apua, ettei tarvis lääkärille mennä. Nyt kuulemma viikon seurataan et leviikö ja jne. Muuten koira on ihan ok vauhti virveli. HÄn sai eilen taas vesimelonia ja kuulemma oli kiukkunen ku ei koko ajan hänelle sitä annettu.

En varmaan jaksa tänään tehä vissiin mitään erkoista. TUntuu ettei jaksais ees tässä istuu. KOitan jua ees mehuu, mut sekin taitaa olla sokeritonta, jota äiti on ostanut. Mut saapa ainakin nestettä kroppaan, jollen muuta. Myöhemmin yritän syä lopun mannapuurosta. Pitäis varmaan miettii noiden mehukeittojen kans, jos niitä koittais jua. Siitä kyl sais sokeria.

Harmittaa kun en jaksa mitään tehä. Suihkussa olen taas monta päivää ollu menossa. ROskat sain puolet vietyy vkl:na. puuro jonka tein su, palo pohjaan ja olen sitä syönyt. Onneks äitin kans siivottiin la täällä. Pyykit on pesemättä, mut ei niitä onneks olekaan paljoo.

Mut kaipa mä tässä koitan alkaa jotain tehä. Jollen muuta, ni meen sohvalle lepämään...

Taidan olla aika ongelmissa. Jotenki tuntuu siltä. En tiä muten tästä pääsee pois enää. Olen monta kk yrittänyt. Voimat alkaa menee tähän taisteluun. Jos nyt menee nukkuu, joutuu herämään taas taistelemaan. Kumpa tämä taistelu maailmaa vastaan loppuisi pikku hiljaa. En jaksa enää....

saloka kirjoitti:
Taidan olla aika ongelmissa. Jotenki tuntuu siltä. En tiä muten tästä pääsee pois enää. Olen monta kk yrittänyt. Voimat alkaa menee tähän taisteluun. Jos nyt menee nukkuu, joutuu herämään taas taistelemaan. Kumpa tämä taistelu maailmaa vastaan loppuisi pikku hiljaa. En jaksa enää....

Mikä osa arjesta on eniten taistelua? Ovatko jotkin muut osat helpompia? Mitä tapahtuisi jos taistelun sijaan päättäisi hetkestä hetkeen hellittää, hyväksyä että tilanne on nyt (toimintakykyyn vaikuttavan) vaikea ja pyrkiä tekemään omaa hyvinvointia vahvistavia valintoja?

Soroppi, olen yrittänyt tehä elämästä aika helppoa vimiset viikot ja läheiset on sen huomannut näköjään. Ne ilmeisesti on huomannut ettei kaikki ole ok.

Olen viime yön valvonut melkein. Ehkä sain 7.30 jälkeen unesta hetkeksi kii, mut nousin jo ennen 10 sängystä. Laitoin aamulla äitille viestin etten lähe heille, kun en oo saanu yhtään nukuttuu. Äiti sitten tuli tänne. TOi mulle hiukan syötävää, siivottiin keittiöö, hän vei vähäiset pyykkini, istuttiin ja juttelimme niitä näitä. Äiti kertoi vähän miten muilla menee ja soitettiin tytölle ja äiti antoi sille ohjeita viikonloppuun. Äiti ja isä menee la päiväkäynnille mökille, jos isä ei mee huonoon kuntoon. On kuulemma ihan sekaisin. Sanoin äitille, et isällä on ennenki ollu tälläisiä kausia, tyttö sano että se ehkä kuuluu sairauteen. Yritämme tukee äitii, että hän jaksaa sitä että isä kyselee kuulemma n. 30 min välein kaikkea. Jotain hän muistaa ja sit jotain ei yhtään. Nä on aina pelottavia kausia, kun ei tiä mitä sen aivoissa tapahtuu.

Tein jauhelhakeittoa, tai se on kypsymässä tuolla. Äiti toi jotain täytettyy kanaa, mut ei hän ymmärrä etten voi niitä juuston takii syä. Onneks tyttö toi eilen j.lihaa. TYttö oli kertonut mummille että oli eilen tuonut mulle ruokaa. Mä vähän arastelin sanoo äitille, mut tyttö sano et parempi sanoo ku kuunnella huutoja.

Ihme ettei äiti käskenyt mua hoitaa isää la. TOsin kuulin tai ymmärsin että kun tyttö kuuli äitin päivämenosta, oli tyttö ehottanut että ottaisivat taatan mukaan. Ilmeisesti äiti alkaa pikku hiljaa taas ymmärtää että tällä hetkellä olen vähän heikossa kunnossa. Mut olen tässä ennenki noussu. Kestää vaan jonkin aikaa ja toivoo saa aina että en menis liian huonoon kuntoon.

Pitää huomenna kattoo, ku tukari tulee, jos jaksais mennä isoon kauppaan. Riippuu jos tukari suostuu myös siihen. Saisin -10% otoksista, meinaan. En kyl tiä mitä ostasin, kai jotain ruokaa ja ehkä jotain juotavaa ja ehkä herkkua. Äiti tosin toi jotain pikku donitseja mulle. Saa nähä miltä ne maistuu huomenna sitten. Tänään en ehkä uskalla koittaa syä. Huomasin että mulla oli leikkele jäänyt pöydälle koko yöksi ja aamulla siihen oli aurinko paistanut. Pitää ehkä heittää se roskiin ja ostaa huomenna uusi, jos menen kauppaan. ÄIti toi muutaman kurkun. Pitää nekin syä aika pian, ettei mene huonoksi. Äiti toi 30 kpl kananmunia mulle, joten pääsen niitä paistamaan aina silloin tällöin, mahan ehoin.

Alkaa keitto tuoksuu. Tarvii kai kohta mennä kattoo, jos menis kattoo onko jo kypsää. On helppoa ku karvikset oli pakasteita. Ei tosta montaa päivää syö, ehkä tänään ja huomenna. Sit saakin la miettii, mitä ruokaa tekis taas.

Olin tänään töissä. Jostain syystä pystyin normaalia paremmin jaksamaan tehdä ne tunnit. Vieläkään ei ole nääntyneen väsynyt olo, vaan ihan kelvollinen. En tiedä, mistä se tuli. Tänään ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä.

Nyt on vähän nälkä ja mietin, mitä söisin. Nyt saattaisin myös jaksaa lukea kirjaa. Sen verran väsyttää, etten jaksa siivota tai mitään sellaista. Pyykkiä voisin pestä.

Saloka, voimia sinulle! 💚 Sinulla on ollut huonoja päiviä ja varsinkin öitä. Se uuvuttaa ihan hirveästi, jos ei saa yöllä nukuttua.