Äiti soitti pari kertaa ja tyttö kerran. Molemmat kyseli, miten menee. Äiti meinas huutaa ku kysy et kuin usein otan lääkkeitä. Kun kerroin etten o joulun jälkeen ottanu ollenkaan. Äiti alko huutaa melke. Sit sanoin et olen paljo paremmassa kunnossa, jopa sossun mielestä. Kestän vastoinkäymiset paljo paremmin. Että tä juttu ei johdu yhtään mun mielentilasta. Äiti alko sit hiuka leppyy ja varmaan ajattelee miten asiat on. Sanoin sille myös että tyttö ja sossu on tietoinen mun ongelmistani. Jälkeen päin aloin miettii, mitä äiti ajattelee, ku hänelle ei o kerrottu paljo mitään. Mut hänellä on isä hoidettavana. En halua häntä kuormittaa mun asioilla vielä.

Oon päivän mittaan miettiny mitä mulle on oikee tapahtunu. Olen saanu päähäni monia syy ehdotuksia. Alhane verenpaine / korkea syke, matalat sokerit, nestehukka tai joku kohtaus. Tai sit kaikki noi. Pitää jotenki alkaa seuraamaan niitä kaikkia, jotenki. No katotaan millainen päivä huomen avautuu, ku herää.

Jaksoin kävellä kauppaan, mutta ostin liian vähän ruokaa. Lopulta en ostanut kuin maitoa, kananmunia ja maksalaatikkoa. Maksalaatikolla elin tämän päivän. Huomiseksi täytyy käydä ostamassa lisää ruokaa.

En ole jaksanut tänään oikein mitään tehdä. Pitäisi pestä lakanat, mutten millään jaksa. Nyt on jo liian myöhäkin.

Saa nähä, saanko tänä yönäkään unta. Ei oikeastaan ees nukuta yhtään.

Äiti kävi tuomas pyykit ja jotain pientä syötävää. Ihan ku mul ei olis ruokaa. Hiukan me siivoiltiin täällä, mut ei paljoo tarvinnu.

Ruuaksi paistoin muutama perunan makkaran. Oli se ihan ok:ta, vaikka syöminen sattui taas kurkkuun. Mut söin kumminki. Join tuopillisen mansikkakeittoa myös tänään. Oon yrittäny jua, mut aika vaikeeta se on. Ei uskois, mut totta se on. Pitäis varmaan jostain ottaa tyhjä pullo käyttöön ja täyttää sitä mehulla ja koittaa sitä jua päivän mittaa. Huomenna yritän jua taas lasillisen tota keittoa ja syä vihdoin sen loppu vesimelonin, jota tänään en jaksanu.

Huomenna voi olla niin etten paljoo tietokoneella ole. Pitäis yrittää suihkussa käydä, ku herää. Yrittää olla menettämättä tajuu siellä. Petivaatteet pitäis jaksaa pikku hiljaa vaihtaa. Siinäkin on yks urakka sit taas. Kukat tarvii edelleen vettä. Eli ne tarvis kastella pikku hiljaa taas.

Miten kummassa saan voimia kaikkeen. Noi on niin pikku asioita, mut tällä hetkellä aika isoja juttuja mulle. Mut joo, jos mä katon herättyäni mikä fiilis ja tuntemus on. Ja sit teen sen mukaan sit mitä kyen.

Mut kaipa mä alan tubee hetken kattoo. Nenäkin valuu ja limaa kurkussa. Toivottavasti on vaa jotain siitepölyy tai pölyjuttua va. No sen näkee yön aikana sit mitä käy...

olo huononi taas, vaikka olen juonut litran mehua. eli sokerit ei vissiin ainakaan o alhaalla. just ja just jaksoin paistaa muutama perunan ja makkaran ja syä. nyt ootan vaan, jos sais voimia takas.

nyt äiti soittaa ja kysyy taas missä vika. tuntuu et teen koko ajan jotain väärää.

ehkä tämä täs menee, pikku hiljaa. pitää ollava pirun varovainen tänään taas.

Saloka, lakanoiden pesu ja kukkien kasteleminen ovat minullekin useimpina päivinä aivan ylivoimaisen raskaita urakoita, joita en pysty tekemään. Välillä tulee vähän parempi olo. Välillä saan jotain tehtyä.

Tänään ostin valmiita eineksiä ja söin yhden lounaaksi. Huomiseksi ostin jauhelihaa. Täytyy tytölle laittaa ruokaa. Ajattelin tehdä lihamakaroonilaatikkoa, koska siitä hän tykkää. Siitä riittää ainakin pariksi päiväksi sitten ruokaa, kun teen ison kulhollisen.

Kykenin onneksi käymään kaupassa tänään ja ostamaan huomiseksikin ruokaa. Menin heti aamusta, koska silloin useimmiten on eniten voimia jäljellä.

6.30 jälkeen sain vasta unen päästä kii. Kivaa oli herätä taas kurkku kipuun. En tiä onko kurkku sit niin kuiva tai mistä moinen. Yritän nyt tässä sit juua. Olo ei muutenkaan mitenkään erikoinen ole. Hukan tuntuu että heikko olla, tässä kun istun. yritän tässä istua pakosta, etten makaisi koko aikaa. JOhta varmaan haen mehukeittoa, ettei mene huonoksi.

Tänään isä menee intervalliin. En tiä koska, kun ei ole mua pyydetty viejäksi. Yleensä olen, mut loppu viikon tapahtumat. Äitin pitäisi tänään illalla lähtee mökille. Saan viikon olla aika rauhassa täällä. Ei tarvii ku tytön perään katella. Siitäkin olen pe jälkeen yhen viestin kullu. Äiti sano eilen että hengissä se on, on kuulemma jonkun kaverin kanssa, onneks. Kaipa se joskus mulle sit ilmoittaa jotain.

Pitää miettii ruokajuttujakin. Pitääkö mun siirtää tytölle rahaa viikolla, jos se hakis mulle ruokaa. En ehkä ite jaksa lähtee kävelee kauppaan yksin. Olisin sitten ihan yksin. Ruokaa ei ehkä pakkasessa eikä kaapissa ole viikkoon. Tai onhan mulla 30 kpl munia, mut ei viitti munakuuria pitää, kun ei maha muutenka tykkää siitä ja siksi aina pitää kattoo koska munakokkelia (?) syö.

Mut kaipa mä alan koittaa kutoo. On taas muutaman päivän tauko ollu. Yritän keksii jotain tekemistä, että aika kuluis ja en pysähtyisi kokonaan. Että aivot liikkuisi päässä ja järki kulkisi. Mut nyt yritän alkaa juomaan ja ottaa ton yhen lääkkeen. Piru ku tarvis apteekissakin käydä kohta. Alkaa toi lääke loppua. Se onkin ainut lääke, mitä yritän ns. tosissaan b12 vitskun kanssa ottaa. No vitskua ei onneks tarvi ku 3kk välein muistaa pistää. Tä toinen pitäisi joka aamu, mut aina ei oikee muista. Sen huomaa sitten kun alkaa närästää niin maan perkuleesti. Ja se ei oo ihana tunne.

Mut nyt se lanka ja puikot käteen... Moikka!

Ulkona on näköjään 24 astetta lämmintä. En siis avaa ikkunoita enkä ovia. Mul on sopivan lämmintä täällä sisällä.

Äiti soitti 9 jälkeen. Päätin etten ala silloin nousee vielä, va koitan nukkua. Nukahin ja 12 aikoihin heräsin taas. Tuli sit yöllä nukuttuu 6h miinus heräämiset joita oli TODELLA PALJON. Toivon että jaksan tänään enemmän ku eilen. EN sortunut siihen että menen heti sohvalle, ni ku eilen. Istun tässä ja koitan kestää tätä olotilaa. Jotenkin tuntuu heikolta. EN sit tiä onko se va mun korvien välissä vikaa vai mistä moinen tunne. Mietin tässä koko ajan, mitä juotavaa laittaisin suuhuni. Mehut on sokerittomia, kun äiti silloin yks kerta toi ja otti tietenki halpaa, joka on nykyään sokeriton. Limu on sokeritonta. AInut olis ottaa pakkasesta jostain tyrnimehupaloja ja tehä niistä mehua, Mut en tiä onko siinäkään sokeria. Teetä en viitti tehä, kun alan heti hikoilee ihan hulluna kun juon sitä ja se ei o tarkoitus nyt. Ehkä mä juon ton yhen pepsi maxin tos olkan pöydältä, joka eilen jäi. Saan anakin jotain nestettä nyt ens hätää.

Äiti eilen soitti ja kysy koska mulla on labra ma. Sanoin että 9.45. Hän tulee kuulemma vissiin mukaan ja menemme vissiin taksilla. Kivaa, ei tarvii yksin mennä ja ennen kaikkee ku tarvii olla ravinnotta. Kyl mä sen matkat voin maksaa ihan hyvin. Kuhan pysyn turvassa va.

Isällä menee vähän surullisesti hoidossa. Isän puheiden perusteella hänellä on kurjat oltavat. SOitin sit tytölle ja kysyin, koska hän pääsis koiran kanssa sinne käymään. Se koira on aina sellainen ilopilleri ja akkujen lataaja. Vaikka taata ei paljoo pysty sen kans tekee, silti hän tykkää katella ja kuunnella sen touhuja. Ollaan laitettu pienoinen kielto koiraan, taataa kohtaan. Kaaos on niin sosiaallinen ja energisen villi. Sit kun siihen liittää vielä terävät tassut ja kynnet. Yritämme suojella ettei naarmuja tulisi, koska ne voi olla todella kohtalokkaita taatan terveydelle. Taata on hyväksynyt ja ymmärtänyt tämän, kun tos yks kerta kerroin. Kyl kaaos saa sylissä ja mahan päällä olla, mut leikit ei saa olla liian rajuja. Sama koskee kaikkia vanhoja ihmisiä tällä hetkellä.

Kaipa mä kokeilen kutoo hetken tässä, että jotenki saisin aikaani kulumaan. Koitan noita isoja sukkia tehä. Äiti oli antanut valmiita isoja sukkia pois, jotka oli tarkoitettu yhelle ihmiselle. Näin ollen pitää tehä uudet sukat hänelle. Onneks se ei ole hätä eikä mikään. EIkä kiire mihinkään. TOivon va ettei tulis liian rumia.

Hyvä kuulla että sait nukuttua vielä lisää aamupuolella! Kaaosterapia tekee varmasti hyvää taatalle, eikä varmaan koiruudellekaan tee pahaa opetella sitä että joissain tilanteissa on oltava rauhallisemmin.

Vähän huolestuttava juttu tuo bussipysäkillä tuupertuminen, joten tosi hyvä että olet menossa labroihin. Selviää siellä jotain tai ei, ainakin tarkistetaan onko jotain akuuttia johon pitäisi/voisi puuttua.

En nyt osaa kirjoittaa enempää, joten lähden kokeilemaan mitä kroppa tuumisi tänään liikunnasta. Hyviä vointeja, oot tärkeä!

Kiitos soroppi

Aamuyötä taas mennään. Tytön poikkis toi mulle 2 kassillista ruokaa. Sain jotain syötyy sentään. Tyttöä en nähny.

Tyttö oli käyny taatalla. Taatalla oli kaaoksen kans omat leikit. Taata oli kuulemma hieman väsyny ollu.

Mulla alko iltapäivällä päätä jomottaa ikävästi. Onneks se helpotti ku sain rauhassa levätä. Taisin olla va liian väsy, vaikka en nukkunukaa.

Ens viikko pelottaa tosi paljon. Jotenki en haluis tietää testien tuloksia ja jotenki haluaisin.  On nii ristiriitaisia ajatuksia. Pelkään et on joku pahasti vialla tai sit ei o mikään.

sain vihdoin käytyy suihkussa. Oli se riski, mut otin sen. Nyt olen hiukan väsynyt ym, mut yritän tässä jaksaa ees hiukan.

Yö oli huono taas. Mitenkään ei tuntunu uni tulevan ja en tiä kuinka vähän nukuin. Toivon ainakin että tarpeeksi että jaksaisin iltaan asti.

Huomasin tossa, että mulla on kädessä aika iso mustelma. Ihmettelin kun iho on ruskeampi siinä ja sit painoin sitä kohtaa hiukan ja se sattus. Ihmeelliseen paikkaan tullut, mut tossa on verisuonia. Se on tossa, mihin laitetaan yleensä tippa sairaalassa. En muista että oisin satuttanut tteäni, siksi ihmettelen.

Otin mehua tossa ja koitan sitä jua tässä pikku hiljaa. Ei pysty enää mukillista kerrallaan jua. Kestää kauan toi mukillinen jua. TÄytyy katella, mitä söiski tänään. Ei oikee kiinnostais mikään, mut pakko on. Jollen muuta ni, lämmitän lihapiirakan ja syön sitä. EIhän se mitään ravintorikasta oo, mut...

Su illalla pitäää muistaa että ei syö eikä juo enää. Pitää koittaa jua ainakin aika paljon, ennen ku kielto tulee. Hermostuttaa todella paljon ne koetulokset. Mahanko päästä sinne ideaparkkiin ees.

Kävin aika viileässä suihkussa. Ihan tietoisesti. AJattelin että jos se helpottais oloa siellä, ettei kuuma tulis. Oli oikeastaan ihan ok olla viileässä veessä.

Äiti soitti tossa ennen suihkuu että hän on saanut vissiin joskus klo 5 unta. Sanoin että tervetuloa mun maailmaan. Viime yönnä tais kello olla 7 ja sen jälkeen alko koomailu, eli yritin nukkuu, vaikka siitä ei mitään tullu. Nyt kun ajattelen, olen 4h sitten alkanut kokeilee nukkumista ja olen jo nyt ollut suihkussa ja istunut tässä. Kello tais olla jotain 10 paikkeilla kun nousin. Eli tais olla 3 h tai alle viime yönnä unta. Jippii.

Pitäis noi tölkitki kertätä säkkiin, et saa tohon olkan pöydälle tilaa. Saa nähä koska tyttö tulee hakee noi pullot ja tölkit, ei niitä ole ku 2-3 jätesäkillistä vasta ja hän on täysin tietoinen siitä. Tulee tytölle anakin hiukan rahaa.

Kukatkin pitäis jaksaa pikku hiljaa kastella. Pitää tässä kattoo, jos joku päivä ottais sen urakan. Siinä menee sit taas hetken ja monta litraa vettä. Pelkkä ajatuskin saa väsymään.

Mut eipä mulla tässä tämän ihmempiä ole. Yritän va jaksaa istua tässä tuolilla, ennen kun menen sohvalle taas makoilee loppu päiväksi. Kaipa otan sit kutimet käteen ja yritän niitä tehä eteenpäin.

Äiti soitti. Tarviitko kaupasta jotain. En. Haluatko / tarviitko sitä, tätä, tota? En. Tais pettyä. Soitin tytölle, et nyt mummi petty muhun tai jotain. Tyttö sano et oli häneltä pe kysyny, et meneekö kauppaan ja vie mulle ruokaa ym.

Nyt äiti tuli tänne. Saa nähä mitä täytyy alkaa tekee...

Äitin kans siivottiin hiuka ja kastelin kaikki kukat. Äiti toi kaakaota, sosetta ja pikku pitsan.

Päätä on sattunu koko päivän. Epäilen tätä kuumuutta.

Aamulabrat pelottaa. Miten jaksan mennä sinne ja miten pärjään matkan. En o yli viikkoon ollu ulkona. Nyt pitäis jotenki pärjätä ilman ravintoa, kunnes pääsen kotiin labrasta.

Mietin, jos alkais yrittää nukkuu jo näin aikaisemmin. On kumminki herätys klo 8 aamulla, et ehin hakee vaatteet ja avata silmät. Kassiki pitäis aamulla kattoa.

Oli se taas kokemus. Labran jutut on ihan muuttunut, mut onneks oli hyvät ohjeet. NÄytteen ottaja oli joku opiskelija, mutta todella kiltti ja kiva. Auttelin häntä minkä pystyin. Hän oli todella hellä myös. Huomasi että tarkisti asiat muutaman kerran ja oli hellä. Veri tuli todella hyvin, ei tarvinut ees painesidettäkään. Siinäkin hoitaja vissiin vähän katteli ku neulaa laitettuaa tuli samalla verta neulan ulkopuoleltakin. En muista et olis ennen käynyt noin. Mut selvisin hengissä.

Nyt sit ootellaan tuloksia ja ootellaan jos lääkäri ottaa yhteyttä. TÄ odottaminen on kettumaista.

Äiti osti jaffaa mulle. Sain ottaa kanttiinista ihan mitä va. Ei oikee ollu nälkä ja janokin aika mitätön. Otin sit ton jaffan ja lipitin sitä ennen lähtöä hiukan ja nyt kotona loput.

Äiti vei mun tyynyt ja peitot pesuun. Saan nähä koska ne tulee sit. Äiti käy apteekissa ostamassa mun yhen lääkkeen. Äiti kyl toi mulle puhtaan peiton ja tyynyt, ni ei tarvii ilman olla. Sain sanomista tyynyistä, mut äiti ei tajuu etten käytä korkeita tyynyjä, va sellaisia lyttänöitä.

En sit vissiin eilen syönyt ku 2 makkaraa koko päivän aikana. Join jonkin verran onneks. Mun on pakko saada alkaa syötyy paljon enemmän, mut en tiä miten. Pienikin määrä saa mut täyden tuntuiseksi. Ennen on mennyt hyvin 6 leipääkin, nykyään 2-3 on jo liikaa. Juomalla mukillisen niin tulee niin huono olo ku voi olla va. Pitää ainakin 2 erässä jua. Mut ehkä tämä tässä menee pikku hiljaa, jotenki.

TUkari sai mun viestin. Pelästy sekin kai. Mietin nyt sitä ideaparkki juttua, uskallanko lähtee sinne.

Pitää varmaan alkaa metsästää jotain urheilujuoma tyylisiä juttuja. Äiti kuulemma isälle kattelee semmoisia.

Mut joo, mä jatkan hermoilua ja jännittämistä. Tässähän tämäkin päivä sitten menee, näköjään.

Olen nyt yksin enkä tiedä, mihin keskittyisin. Huomenna pitäisi jaksaa tehdä töitäkin. Nyt on sellainen olo, etten pysty, mutta aamulla yritän saada itseni ylös.

Tytön kanssa yhdessä siivottiin vähän. Yksin en olisi saanut aikaiseksi.

Yritän miettiä, mitä iltaruuaksi söisin ja miten saisin huomisen työpäivän hoidettua. Mieli tuntuu tyhjältä ja silti levottomalta.