Menneisyys koetuksella

Menneisyys koetuksella

Käyttäjä Nimetön aloittanut aikaan 24.10.2019 klo 06:22 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä kirjoittanut 24.10.2019 klo 06:22

😮 En saa nukkuttua. Pääni täyttyy menneisyyden riidoista isäni ja äitini kanssa. Olen kuin väkivaltaista ihmissuhdetta vailla. En haluaisi olla, mutta menneisyyden riidanaiheet asioina,

jotka ovat merkityksellisiä, tapahtuisi minullekin sillä tavoin, sanoo vaistoni, ja elämänkokemus puoltaa sitä linjaa.

En tiedä mitä pitäisi tehdä? Kokemus on psyykkinen rasite, kuin ajatuksien kaiku menneisyyden alttarilla. Jokin ei antaisi antaa anteeksi, eikä saada anteeksi antoa, unohdusta, ja lepoa.

Kokemus on traumaattinen.

Käyttäjä kirjoittanut 27.12.2019 klo 10:38

Kiitos Keskustelua!

Olen vain niin perus-rehellinen-tyyppi, että jos minulta kysyy miksi olen eläkkeellä, en osaa vastata; mitä se tähän kuuluu! Vaan vastaan ns. skitsofrenian tähden, joka...jne.

Käyttäjä kirjoittanut 28.12.2019 klo 11:49

Kävin eilen ostoksilla, ja ostin vaatteita. Se oli ihan hyvä teko, vaikka minulla on paljon vaatetta ennestään. Sain vähän lisää.

Käyttäjä kirjoittanut 31.12.2019 klo 10:06

Se unelmien prinssi halusi päästä minusta eroon, jonka hänelle soin. 😀

En ole sellainen niuhottaja kuin kuvitellaan, vain ihan epätavallinen naimaton ja lapseton nainen. Epätavallinen sen tähden että minulla on skitsofrenia, joka piti muistaa aina. 😀

Pitää tässä harkita mitä tekee seuraavaksi. 😀

Käyttäjä kirjoittanut 01.01.2020 klo 11:56

Hyvää uutta vuotta 2020 kaikille!

Olen uppoutunut romaanien maailmaan. Luen kirjaa jostain 1800-luvun englannista ja autraaliasta. Siinä nainen on joutanut naimisiin miehen kanssa josta hän ei erikoisemmin välitä vielä tässä vaiheessa. Ja matkustanut toiselle puolelle maailmaa miehensä kanssa.

Odotettavissa on neitsyyden menetys, ja raskaaksi tuleminen. 😀

Käyttäjä kirjoittanut 02.01.2020 klo 10:48

Sain kirjan luettua. 😀

Ja aloitin uuden kirjan, joka kertoo lapsesta joka kasvaa aikuiseksi näyttelijä äitinsä kotona, joka karkasi teenviljelijä isänsä luonta lapsen ollessa vauva. Kirja vuodelta 1800-luvulta englannista, äidillä on rakastaja, joka on ukkomies. 😀

Käyttäjä kirjoittanut 03.01.2020 klo 12:46

Olen edistynyt kirjassa, naiseksi vartuttuaan nainen menee naimisiin miehen kanssa jota hän himoitsee, sillä ei tunnu olevan tekemistä rakkauden kanssa. He muuttavat maapallon toiselle puolelle lähelle intiaa, ja viljelevät teetä.😀

Käyttäjä kirjoittanut 05.01.2020 klo 09:53

Vaihdoin kirjaa. 😣 En pitänyt juonesta.

Tänään menen ensin ystävättäreni kanssa kahville, sitten veljeni luo nimipäivää viettämään.

Illalla kotiin. 😃

Huomenna on pyhä, joten saatan istuskella kotona ja lukea hyvää romaania, en ole aivan varma luenko aloittamaani romaania loppuun, siinä on sellaisia tapahtumia joita en haluaisi lukea, toivottavasti se muuttuu vähän. 😁

Käyttäjä kirjoittanut 05.01.2020 klo 20:16

Päivä on ollut rasittava, olen ollut liikkeellä aamusta lähtien, nyt kaipaan jo nukkumaan. 😂

MIETIN; Kun tulee lunta, jääkö se maahan, vai sulaako se pois. 🙏😂

Käyttäjä kirjoittanut 06.01.2020 klo 10:17

Viime yönä oli satanut lunta, nyt se on jo loskaa, ja kohta sulanut pois. 😁🙏 Menin aamulla suihkun jälkeen ulos tupakalle ja yllätyin kuin näin lumen. 🙏😂

Käyttäjä kirjoittanut 06.01.2020 klo 12:49

Eikö ole kummia nämä säät nykyään? Ennen keväällä vaan loruttiin "..kevät tuli lumi suli..." nyt saa joka toinen päivä suunnilleen "lumi tuli, lumi suli".. Argh! En ole kuntosali-ihmisiä, niin kaipaan niitä kinoksien kolaamisia, nyt ei tällä menolla pysy kroppakaan kunnossa:/ ja tuo liukkaus! Ei uskalla normisti astella, luistimilla pitäis liikkua, aamuisin kun eivät ole ehtineet hiekotella. Vielä luistimet varastosta hakematta....

Käyttäjä kirjoittanut 06.01.2020 klo 16:52

Hei Keskustelua. Kelit ovat tosi kurjia nykyisin, ennen talvi oli talvi, ja lumikinokset koko talven ajan, sitten puolessa välissä kevättä ne suli pois, jos silloinkaan, nykyään loskaa.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 06.01.2020 klo 18:46

Nyt täällä on vielä lumi maassa. Luvanneet kuitenkin lämmintä tännekin... Eli ei ole näitä lumia enää keväällä sulaviksi...

Paistoin joulutorttuja.

Jouduin ottamaan ahdistukseen rauhoittavia paljon, joten oli käytävä unilla. Väsyttää silti. Nyt mulla on TV auki, ja kuuntelen/katselen mäkihyppyä.

Mun tekisi mieli lukea jotain, mutta en jaksa keskittyä. Olen sinulle, Pikemiten, tosi kade tuosta!

Käyttäjä kirjoittanut 07.01.2020 klo 07:34

Loppujen lopuksi luen kovin vähän siihen verrattuna, miten paljon nuorempana luin. 😁😂

Nyt täytyy lähteä kouluun. Toivottavasti keskittymisen puute ei vaivaa koulussa. Hyvää jatkoa kade JP.

Käyttäjä kirjoittanut 07.01.2020 klo 19:05

Peruin henkilökohtaisen tietojeni luovutuksen hoitohenkilökunnalle. 😁 Nyt on vähän hutera olo. 😁 Ehkä se siitä selviää, etten ole lääkärissä. 😁 Enkä edes sairaanhoitajilla. 😁

Mistä lienee tullut noita " sivu-persoonia " noin paljon, etten voi enää luottaa siihen että hoitohenkilökunta eroittaa meidät toisistansa. 😁 Eipä pääse toiset minun henkilötiedoilleni nyt enää. 😁 Ainakaan kanta-sivujen kautta, tai arkistosta. 😁 Taidan saada erityistä hoitoa.

Muuten menee ihan hyvin.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 08.01.2020 klo 21:00

Hei, Pikemiten! 🙂 Miltä vuoden alku tuntuu? Teitkö uuden vuoden lupauksia? Mä lupasin itselleni pyrkiväni liikkumaan ja laihtumaan. En ole aloittanut mitään vielä sen konkreettisemmin. Mutta ajatuksia olen suunnannut siihen suuntaan.

Mistä "sivu-persoonista" puhut?