Läsnäolemisen vaikeus

Läsnäolemisen vaikeus

Käyttäjä Sakira aloittanut aikaan 13.05.2017 klo 23:07 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Sakira kirjoittanut 13.05.2017 klo 23:07

Onko kukaan saanut apua hengitysharjoituksista masennukseen, ahdistukseen ja unettomuuteen. Kovasti nyt tuntuu siltä että ahdistus ja keskittymisvaikeus vie pohjan hyviltä harjoitteilta.Ja sitten siinä vielä tämä väsymys/uupumus.

Olis kiva lukea toisten kokemuksista, Nyt kun tähän uutena tupsahdin niin kaipaisin kohtalokaveria ja juttu seuraa muistakin mieleen liittyvistä asioista. Toivoisin sellaista tukea että voisin hyssyttelemättä kertoa miten paska olo on ja miten on lähes mahdotonta selviä kunnialla töista.

Niin ja mitä apua ois sairaslomasta jos sitten jääkin kotiin peitonalle kärvistelemään kaikessa yksinäisyydessä. Tarvitsisin sairaslomaa mutta pelkään sitä. Ja pelkään kohdata itseni

Käyttäjä Sakira kirjoittanut 17.06.2017 klo 20:32

Mollyan yritä siellä mökillä hakea voimaa luonnosta ja vedestä. Ota itsellesi välillä omaa aikaa. Laita miehesi passaamaan vieraita. Yritä nauttia vieraiden seurasta. Ammentaa itsellesi parempaa oloa. Kysyn sulta, ei tarvitse vastata, että onko sulta jo tippunut liikaa painoa.

Mulla on menossa vasta ensimmäinen kymmenen kiloa. Syöminen aina välillä karkaa lapaseeta ja muuttuu ahmimiseksi, Lääkärin mielestä jo yksi suklaalevy päivässä on syy syömishäiriö diagnoosiin. Sillä hänelle en oo puhunut mistään muust oireesta. No tämä lääkäri on yrittänyt taistella mun liikakiloja vastaan milloin lääkkeillä ja milloin opastamalla liikkimiseen ja ruoastakin on puhuttu. Ja se puntari on aina käytössä. Ja mittanauha,

Tänään ois tehnyt mieli mennä uimaan mutten mä yksin rohkaistunut. Kävelin koiran kanssa vaan rannan ohi. Oli sekin ihanaa tämän ahdistuksen vastapainona

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 17.06.2017 klo 22:25

Ilta yatävien kanssa meni kohtuullisen hyvin. Tuntuu,että kukaan ei ota tosissaan,kun elämän perusasiat ovat ikäänkuin kunnossa. Kuitenkin se kalvava tunne on läsnä joka hetki. En voi nimetä mistä tämä johtuu. Voin matkustella ja käyttää rahaakin,mutta mikään ei kiinnosta eikä huvita. Ennen olin perustyytyväinen ihminen,mutta jokin on särkenyt kuvion ja en tiedä,mikä se olisi. Olen tehnyt paljon elämäni eteen,paljon työtäkin. Mikään ei ole tullut ilmaiseksi. Nyt pitäisi jo olla tyytyväinen saavutuksistakin,mutta niin ei ole. En ole koskaan ollut nurisija ja tyhjästä valittaja, mutta nyt ei mikään ole kunnossa ja hyvin. Ruokahalun täydellinen puuttuminen on vain yksi oire siitä,että kaikki muukin on pielessä.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 18.06.2017 klo 09:40

Sateeseen sai tänään herätä. Pidän lukupäivän. Ei ole ruoankaan laittamista,kun jäi eiliseltä tähteeksi. En ole käynyt vaa'alla enää pitkään aikaan,joten en tiedä juuri nyt laihtumisen määrää kuin vaatteista.Kyllä mies on täällä mökillä jatkuvasti puuhaamassa ja en mielelläni häntä enää kotitöihin patista.
Kyllä vieraat tavallaan virkistävätkin,mutta pieninä annoksina. Koiran kanssa lenkkeilen kyllä iltaisin. Miehen kanssa se tekee pitkän aamulenkin maastossa. Persialaiskissaani ulkoilutan myös valjaissa joka päivä. Kissaa en uskalla pitää vapaana pihalla. Terassilla on kyllä valvonnan alla ja viihtyy mainiosti lintuja seuraten.

Käyttäjä Sakira kirjoittanut 18.06.2017 klo 19:47

Mollyan oletko puhunut kenenkään lääkärin kanssa sun olosta ja oireista. Jotenkin tuntuu että se voisi olla paikallaan. Kyllä voi masentua vaikka kaikki asiat elämässä näyttäisivät olevan hyvin. Hyvä että sulla on se mies siellä ja kissa ja koira. Mutta joskus vaan ulkopuolinen apu voisi olla parasta. Itse odotin taas liian kauan ennenkuin pyysin apua.

Mulla on nyt tosi kurja olo ja väsyttää. Mutta aamulla olin hetken ihan täynnä virtaa ja sain vihdoin vähän siivottua täällä kotona. Pitkästä aikaan sai aikaiseksi muutakin kuin lenkkeilyä. Pesin meinaan lattiat ja pari ikkunaa. Siivous jäi kyllä kesken kun väsähdin mutta toivottavasti joku toinenkin aamu on hyvä ja tarmokas olo. Ehkä mun vointi on muutenkin vähän parantunut.

Yöt on kyllä vieläkin vaikeita. Heräsin taas joskus yhdeltätoista ja aloin tuijottamaan kelloa. Heräilin ja heräilin. Joo mä menin aika aikaisin nukkumaan että kyllä mä muutaman tunnin nukuin ihan sikeästikin. Aamulla kun olisin halunut nousta alkoi sitten nukuttaan ja olin sängyssä puoli kahdeksaan saakka. Nyt haluaisin taas jo mennä nukkumaan mutta yritän vielä pysyä hereillä ja koirakin pitää iltapissattaa vielä.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 18.06.2017 klo 20:58

Hei Sakira. Tämä päivä mennyt vähän paremmin. Minun hyvä ystävä on lääkäri ja hänelle olen kertonut ruokahaluttomuudestani. Hän on yrittänyt auttaa jotenkin,mutta on varmaan ymmällään siitä,mistä on kysymys. En osaa kertoa muuta kuin ne kohonneet sokeriarvot,mutta eihän se ole syy kuin osaksi. En mielelläni hänellekään kerro huonosta olostani. Haluan,että meitä yhdistää rakkaus koiriimme ja muut hyvät asiat. Tuntuu pahalta olla se tarvitseva ja jotenkin heikko. En ole tottunut sellaiseen ja se on asia,joka vaivaa. Mielelläni sanon vain,että kaikki on kunnossa ja voin hyvin.
On totta, jos ei tunnusta ongelmaa,ei saa apuakaan. Valinta on itsellä.

Käyttäjä Sakira kirjoittanut 19.06.2017 klo 06:40

Taas on hankala yö takana. Miten nukkuminen voi olla niin vaikeeta. Nousin sitten ylös viideltä kun koko sänky ahdisti. Olin kyllä yölläkin jalkeilla mutta yritin silti mennä uudelleen nukkumaan. Taitaa tän päivänen lääkärissäkäynti vähän jännittää. Ja vähän ahdistaakin jo heti aamusta alkaen. Osaanko mä sille lääkärille kertoa miten asiat on ja oonko jo työkuntoinen. Niitä mietin kokoajan.

Hyvää alkanutta päivää kaikille!

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 19.06.2017 klo 11:30

Hei Sakira!Toivotan hyvää lääkärissä käyntiä siten,että voisit kertoa avoimesti mikä kuntosi on. Ehkä kuitenkin pitempi sairasloma on parempi kuin liian lyhyt. Se voi kostautua sitten ajan oloon.
Täällä tuivertaa kova tuuli, vaahtopäät aallokossa. Mies koiran "avustuksella" raivannut varastotiloja kaikesta tarpeettomasta. Kun ollaan täällä mökillä läpi vuoden kertyy tavaraa tännekin. Kyllä täytyy entistä paremmin miettiä mitä kannattaa ostaa ja voiko olla ilman.

Käyttäjä Sakira kirjoittanut 19.06.2017 klo 19:32

Mollyan kiitos tsemppauksesta. Lääkäri käynti sujui hyvin. Ihanaa kun on sellainen lääkäri joka välittää. Kirjoitti lisää sairaslomaa nyt elokuun alkupuolelle. Kyllä huojentaa. Enhän mä millään tavalla ees oo työkuntoinen. Jotain jaksaisin tehdä mutta oma työ on ihan liian vastuullinen hoitaa huonossa kunnossa. Tai siis mikä työ tahansa, jaksamisella ajattelin lähinnä jotain puuhailemista.

No kotona kyllä riittäis puuhattavaa. Tästä huushollista kuka vaan pystyis näkemään että kaikki ei oo ihan hyvin. Ikkunat pesemättä tai pesty huonosti, pölyt pyyhkimättä, vessa sotkuinen ja imuriakin pitäis taas lattioille näyttää. Ehkä sitten huomenna. Ois kyllä syytä kun ystävä on tulossa kylään.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 20.06.2017 klo 12:38

Hyvä kuulla,että sait lisää sairaslomaa ja pääset kunnolla toipumaan. Puolikuntoisena töissä olo on yhtä kidutusta,kun ei oikeasti jaksa,mutta silti täytyy jaksaa. Eihän sekään ole oikein,että lomalla pitäisi toipua. Niin ajattelen nyt,vaikka teen juuri niin. Työni on kuitenkin vähän vapaampaa ja voin tehdä omat aikatauluni.
Täällä on satanut yöstä lähtien. Koirakaan ei ole käynyt ulkona kuin pakolliset kuviot. Ei ole mukava kastua rankkasateessa. Ehkäpä tässä vielä kirkastuu niin mieli kuin sääkin!

Käyttäjä Sakira kirjoittanut 20.06.2017 klo 14:45

Meilläkin satoi aamupäivän vettä. Tein koiran kanssa vain pienen lenkin. Vaikka sitä ei kyllä vesisade haittaa , on aina vaan yhtä innoissaan menemään. Se on semmoinen. Nyt näyttää lupaavalta että seuraavasta lenkistä vois tehdä vähän pidemmän. Se ois hyväksi meille molemmille.

Mua kyllä taas ahdistaa kovin ja on muutenkin paha- ja levoton olo. Tätä varten lääkäri kirjoitti mulle oxaminia mutta nyt arvon että otanko vaiko en. Kuulin lapseltani eilen sellaisia asioita että jouduin melkei shokkiin. Niin kurjia asioita ei kenellekkään toivoisi saati omalle lapselle. Vaikka ite oon kokenut kovia juttuja ja osasta päässyt ylikin niin silti järkytyin lapsen asioista. Sain kyllä oltua rauhallinen ja hänen olonsa helpottui kun sai kerrottua mulle. Seuraavaksi sitten haetaan ammatti apua. Ja hän on jo apua itse hakenutkin. Harmittaa vaan ettei oo pystynyt mulle aikaisemmin puhumaan. Mä oon kyllä huomannut että kaikki ei oo ihan niinkuin ennen mutta en oo asiaan osannut reagoida. Hänellä on ollut kaikenlaisia ongelmia aikaisemminkin ja oon yrittänyt kyllä olla läsnä ja herkkänä mutta tää oma sairastumiseni on varmaan saanut musta jotenkin aloitekyvyttömän.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 20.06.2017 klo 18:19

On ikävä kuulla,että pojallesi on sattunut ikäviä asioita. Hän kuitenkin kertoi sinulle ja se kertoo luottamuksesta. Monet nuoret ei vanhemmille asioitaan kerro kuin pakkotilanteessa. Hän on kuitenkin hakenut apua ja se kertoo omatoimisuudestakin ja siitä,että ottaa vastuuta elämästään.
Täällä on sade vähän laantunut,mutta maisema on harmaa ja alakuloinen. Olen lukenut dekkaria pitkästä aikaa. Kevyt lukeminen jotenkin onnistuu vähän kerrallaan,mutta mihinkään ajattelua vastivaan en jaksa nyt keskittyä.
Huomenna pitäisi mennä kaupunkiin ostoksille juhannusta varten. Täällä maalla on vain yksi kyläkauppa ja valikoima tosi suppea.

Käyttäjä Sakira kirjoittanut 21.06.2017 klo 10:30

Mollyan mulla on ton lukemisen suhteen melko samanlainen tilanne. En oikein pysty keskittymään mihinkään pitkään tekstiin ja vaikka luen se ei jää mulle mieleen. Siksi olen melkein kokonaan lupunut lukemisesta.

Mun ei onneksi tarvii lähteä juhannuksenkaan takia mihinkään isoon kauppaan. Omaan paikalliseen kannattaa mennä kyllä hyvissä ajoin sillä kun mökkiläiset tulee niin juhannusaattona ei kaupassa pääse ees eteenpäin. Kesäasukkaiden myötä kyllä tuottteiden vaihtuvuus paranee ja vihannestiski on loistava. Saan kuiteskin lähikaupasta kaiken mitä tarvitsen.

Tänä aamuna oli tuulinen mutta melko aurinkoinen ilma. Järveltä puhalsi aika kylmästi mutta jaksoin tehdä kunnon lenkin ja nyt koira nukkuu jossain tyytyväisenä. Oma olokin on parempi kuin eilen. Uskon että pojan asiat lähtee avautumaan ja että hän alkaa saamaan tarpeeksi apua. Tukijoukko ympärillä on kummiskin melko hyvä.

Eilen illalla ei syöminenkään mennyt ihan putkeen. Aloin ennen nukkumaan menoa syömään kaikkea mahdollista kuten täksi päiväksi suunnittelemani lounaan. Plääh. Tänään sitten pidän paastopäivän oli se sitten kuinka järkevää tahansa.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 21.06.2017 klo 15:29

Tultiin koko porukka tänne kaupunkiin. Mies meni jo rautakauppaan pitkän listan kanssa ja minäkin kävin jo ruokakaupassa juhannusruokia ostamassa. Ollaan yön yli täällä ja huomenna sitten lisää. Tuntuu aina niin oudolta ostella noita ruokia,kun itselle ei maistu. Voi olla,että aattona on niin kylmää,ettei ulkona voi grillailla,mutta sisällä sitten voisi takassa paistella. Kiva,että tulee myös koiravieraita,niitä oma koira jo kaipailee. Koira ja kissa ottavat täällä kaupunkikodissa levon kannalta ja kumpikin nukkuu sohvassa täydessä unessa. Kai se maalaiselämä niitä väsyttää,kun ovat ulkona niin paljon. Eläimillä on kyky täydelliseen rentoutumiseen,kadehdittava kyky😡

Käyttäjä Sakira kirjoittanut 22.06.2017 klo 06:33

Mollyan joko ootte menneet takaisin maalle. Toivon ettei sun voimat mee ihan vähiin kun ssaat vieraita. Vaikka toisaalta voi olla piristävääkin saada ihmisiä ymärille mutta kun on mieeli maassa ja huono-olo niin kaipaa lepoa ja yksinäisyyttäkin.

Mun ystävä tuli eilen illalla. Odotin häntä koko päivän. Onneksi häntä ei tarvii sellait ruokkia ja hyysätä. Toi nytkin omat eväät mukaansa. Kyllä mä ruokaa teen. Sillä pitää mun ja pojankin syödä.

Niin ja saan lenkki seuraa. Yhdessä ei tehdä mitään huippu pitkiä lenkkejä mutta tehdään kuiteskin. Koiruuskin on ihan innoissaan kun kaveri tuli meille. Saa lisä huomiota kokoajan. Sehän on sellainen koira joka viihtyy paljon omissa oloissaan mutta kun joku meille tulee niin käy ihan hassuksi.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 22.06.2017 klo 10:26

Hei Sakira. Palattiin taas maalle. Onneksi ruokakaupat avautuvat varhain eikä ollut ruuhkaa. Eka vieraat tulevat nyt illalla ja asuvat omassa asuntovaunussa. Toiset huomenna ja asuvat mökillä sitten. Huone on laitettu valmiiksi. Tällä samalla poppoolla on juhannuksia vietetty eikä perinnettä haluaisi katkaista. Mukava näitä ihmisiä on tavata,mutta nyt on kyllä voimat vähissä ja se jaksaminen tässä epäilyttää.
Pilvipoutainen sää täällä. Sinulla varmasn mukava aika ystäväsi kanssa. Saatte keskustella ja ulkoilla koiran kanssa. Minä olin taas eilen illalla läheisimmän ystäväni kanssa puheissa. Juteltiin pitkälle yöhön. Ikävä kyllä hän asuu kaukana ja tapaamme harvoin,mutta yhteys on vahva ja se tärkeintä.