Tuenhakija5 kirjoitti:
Minä en tahdo kestää, kun minulla on muutenkin pienet piirit kun olen työttömänä. oon saanu sisältöä käymällä esim. kahviloissa nyt sekin ilo viedään kun kahvilat suljetaan koronan takia. kaikki ravintolat ja yökerhot myös. Osa on jo suljettu.
Jotenkin kestämätön olo sen vuoksi. onko muita samoin tuntevia. Tuntuu kohta että ottais mieluummin sen sairauden kun että tulee kohta hulluksi tämän rajoitetun elämän takia!
Onhan tämä haastava tilanne, jonka kukin kokee tavallaan. Itseltäni korona vei ne vähätkin työt ja harrastuskin on jäissä, mutta ainakin toistaiseksi olen osannut ottaa kotona lojumisen vain lomana, vaikka kieltämättä olisi kiva päästä kirjastoon ja muihin julkisiin paikkoihin. Lisäksi minua lohduttaa tieto, että olemme kaikki samassa veneessä koronan suhteen.
Löytyisikö sinulle jotain muuta sisältöä tuottavaa tekemistä? 🙂 Verkon ylitse tapahtuva sosiaalisuus ei välttämättä ole sama asia kuin kasvokkain tapaaminen, mutta varmasti tyhjää parempi. Olisiko jotain ikuisuusprojektia, johon tarttua? Tai jos joka päivälle olisi yksi hoidettava asia? Kevätsiivous, käsityöt, hyllyssä jo pitkään lukemista odottanut kirja, tv-sarja joka on jäänyt kasomatta, kokeile tehdä uutta ruokaa...
Minulla on tavoitteena esimerkiksi siivota vaatekaappini, katsoa muutamaa tv-sarjaa, vaihtaa kukkiin uudet mullat, lukea kirja tai pari, katalogisoida valokuvat, tehdä vihdoin ja viimein valokuvakirja ja lenkkeillä (jos eivät julista yleistä karanteenia). Voin melkein luvata, että valtaosa noista jää tekemättä, mutta onpahan ainakin asioita to do -listalla. 😁