En jaksa kirjottaa koko tarinaa, joten tässä tilanne lyhyesti: Viime kesänä saatiin miehen kanssa viimein viiden vuoden jälkeen asumuseron ja terapian kautta suhde toimimaan. Tunne oli mahtava! Ehkä siitä hullaantuneena tein jotain todella typerää, kun olimme viettämässä anopin kanssa kesäpäivää ravintolaterassilla. Koitin pölliä laukun erään pöydän alta, anoppi näki kaiken.…

Kirjoitin jo pitkän pätkän tähän asiaa. Poistin sen. en pysty laittamaan sanoiksi tätä kaikkea.

Oletteko te onnistunu hakemaan ammattiapua? Mulla on syömishäiriö päällänsä ja mä niin tahtoisin siihen apua ja tahtoisin parantua, mut tuntuu niin mahdottomalta mennä kellekään lääkärille puhumaan. Jotenkin just se et on aikuinen (24vee) ja kaikki perusasiat on silleen kunnossa jne. Niin tuntuu täysin mahdottomalta mennä puhumaan siitä ettei osaa syödä…

Kaikki on ulkopuolisen silmissä hyvin. Vietän vapaa-aikaa hyvien kavereiden kanssa, minulla on rakas harrastus ja käyn osa-aikaisesti töissä. Kouluun hakeminen stressaa mutta eiköhän siitäkin selvitä hengissä. ☺️ Viime aikoina itselläni on kuitenkin ollut hirveä läheisyyden, lohdun ja huolenpidon kaipuu. Tänään sain hullun ajatuksen päähäni – itkisin suihkussa ja toivoisin, että…

Olen 26v nainen. Menneisyyteni aika kamala, lapsuudessa oli viinaa, väkivaltaa, heitteillöjättöjä, sadistinen isäpuoli. Näin isäni surman kun olin 5:n vanha. Tähän asti elämä on kuitenkin ollut suht ok. Jotain masennuskausia on ollut näin jälkikäteen ajateltuna, mutta silloin en niitä ole osannut nähdä. Mutta nyt n. 6kk sitten aloin saada _kamalia_…

Kirjoitan tänne kun en (taaskaan) muuta keksi. Minulla on pitkä historia takana erilaisia ongelmia mutta nyt tuntuu että pohja on löydetty. Kärsin nuorena masennuksesta ja kait vieläkin liitettynä erittäin huono itsetunto. Vihdoin löysin ihanan kumppanin ja mielekästä työtäkin jota pystyin tekemään ilman kamalaa ahdistusta. Mutta masennus ei vaa hellittänyt, vaikka…

Pakko saada kirjoittaa ja kertoa jollekin asiasta.. Ja tässä tarinani.. Olen 20-vuotias nainen. Kesällä -07 ystäväni oli eripaikkakunnalla töissä, joten suunnistin juhannukseksi hänen luokseen. Juhannusta vietettiin hyvällä mielellä ja lähdettiin vieraan porukan mukaan baariin. Jäin ”seinäruusuksi”, kunnes mukava 28-vuotias mies tuli juttelemaan niitä näitä. Ilta meni mukavasti, vähän liiankin humalassa.…

Pelkään yksin, siis ilman paria, jäämistä. Pelkään sitä koko ajan enemmän vaikka suurimman osan elämästäni (melkein 40 v.) olen elänyt ilman parisuhdetta ja ne muutamat suhteetkin aivan väärältä pohjalta. Luulisi että yksinolemiseen olisi jo tottunut ja alistunut. Tai ainakin kannattaisi, oman mielenterveyden takia. Mutta mä en halua!! En halua elää…

Jouduin tossa 8.1.2009 saralaan ja olen oolut suuriman osan ovomella akuutillaa osastolla siistä lähtien mulla modetiin Bipo tai diaknosointiin 5.2.2009 olen alotanut toki lääkityksen jä vookon loput kotona olen. pikasen nyt kun alko näytää paremalta kaikkki särkyi pirstaileiksi sain työn antajalta kirjeen että minut on irtisanottu koska en ole voinut…

.. tai katkeruus. Yksinäisyys. Uuvuttavaa. Kun tajuaa että ei ole kenellekään paljon mitään. Siis sitä vähän enemmän, tarkoitan. On lähinnä mukava tuttu tai kiva kaveri. Yksin sitä on kotona ellei nuku, harrasta tai ole töissä. Ajattelee, että mikäs tässä. Asiat hyvin. Tyhjää vain, pyörittää arkea ei minkään takia. Tyhmää valitusta,…