Aikuisen elämää

1 päivä sitten

Ryhmässä keskustellaan aikuisen arkea koskettavista kysymyksistä mm. työelämän paineista, yksinäisyydestä, syrjäytymisen uhasta ja taloudellisista ongelmista.

Sopii Aikuiset, Seniorit

Ryhmäkeskustelut
Pysyvä

Aikuisen elämää

Aikuisen elämää aiheet

Kaikki aihealueet

Tyhjennä haku
Tulokset: 4597
Käyttäjä Rose' aloittanut aikaan 09.12.2010 klo 00:26 kohteessa Aikuisen elämää

Hei! Enpä oikein tiedä, onko tää oikea paikka purkaa pahaa oloa? En nyt tiedä muutakaan?😑❓ Tällä hetkellä oon yksinäinen nainen. Olin pitkään parisuhteessa, jossa tulin hakatuksi, haukutuksi sekä sängyssä väkisin otetuksi. Sain lopulta virkavallalta apua ja pääsin irti suhteesta. Se vain jätti jäljelle pelon ja turvattomuuden tunteen. Pelkään ihmisiä. Pelkään…

Käyttäjä Etsijä aloittanut aikaan 01.02.2011 klo 12:25 kohteessa Aikuisen elämää

Yksinäisyys on kaikkien surumielisten kestoaihe, niin myös minun. Yksinäisyyden tunteesta olen kärsinyt lähes koko elämäni, vaikka on ollut onnellisempiakin jaksoja. Lapsena olin koulukiusattu, se on jättänyt syvät jäljet. Nuorena tyttönä oli lähes mahdotonta löytää poikaystävää. Ajauduin pettymykseen toisensa jälkeen. Nyt, keski-ikäisenä, minulla on muutama pitkäaikainen ystävä ja heistä olen onnellinen.…

Käyttäjä Catsy aloittanut aikaan 11.02.2011 klo 09:42 kohteessa Aikuisen elämää

Nyt on ollut todella ikävää, tuntuu että se viimeinen pisara on tullut. Ihmiset eivät pidä yhteyttä ja en voi sille mitään että suren tätä tilannetta. Yksi tosi pitkäaikainen äitikaveri ei pidä yhteyttä, emme ole tavanneet kuukausiin. Haluaisin tavata häntä ja hänen lapsiaan. Toinen äitituttu on kadoksissa, tuntuu että se tapaaminen…

Käyttäjä keijukuningatar1 aloittanut aikaan 10.02.2011 klo 15:56 kohteessa Aikuisen elämää

en ole aiemmin kirjoittanut näihin ryhmiin, mutta nyt ahdistaa niin paljon, että kirjoitan. Minul on valtavan paha pakko-oireinen pesupakkohäiriö, paha akne ja krooninen masennus. Pahasti masentunut olen ollut 20 vuotta niin ettei opiskelusta ja työelämästä ole tullut yhtään mitään. Poikaystävää minul ei ole. Asun yksin hoitokodis viel kuukauden ja sitten…

Käyttäjä Suruenkeli aloittanut aikaan 28.01.2011 klo 18:14 kohteessa Aikuisen elämää

Moikka! Miten uskallan kaiken kokemani jälkeen lähestyä miestä? Olen kaupassa töissä ja olen ihastunut työkaveriini söpöön mieheen. Pilaisinko hyvän kaveruuden kertomalla tunteistani? Hänestä oli suuresti apua keskenmenon jälkeen. Pelkään tehdä aloitetta. Pelkään vanhojen kokemusten perusteella tulevani hyväksikäytetyksi, raiskatuksi ja hakatuksi. Yritän tulla toimeen ilman alkoholia. Yritän turruttaa, sillä pelon, jota…

Käyttäjä vihreäsilmää aloittanut aikaan 08.02.2011 klo 21:32 kohteessa Aikuisen elämää

Mulla on hirvee ahdistus,, En ole pariin vuoteen hyväksynyt ihteäni ollenkaan, ja oon yrittänyt olla erilainen. Nyt sitte viime syksynä tuli semmonen olo, että en jaksa enää, ja en tienny mitä tehä.. Kävin sitte psykologilla kertomassa, ja se sanoi, että mun pitää hyväksyä itseni semmosena ko oon.. On ollu kaikenlaista…

Käyttäjä doomchild aloittanut aikaan 08.02.2011 klo 15:22 kohteessa Aikuisen elämää

Hei, taas talven keskellä palailen Tukinettiin. Pieni toivo säilyy, että kevät koittaisi ja olo paranisi sen myötä… mutta usko on aika vähäistä. Työssä on ollut stressiä pitkään, viime kevään kestin sen hyvin mutta syksystä asti en ole viihtynyt työssä juuri lainkaan. Syksyllä lihoinkin. Marras- joulukuussa alkoi väsymys, joka nyt on…

Käyttäjä Scara aloittanut aikaan 18.01.2011 klo 17:55 kohteessa Aikuisen elämää

Olisiko täällä ketään kohtalotoveria, jonka anoppi sattuisi olemaan myös psykoterapeutti? Omani käyttää mielestäni koulutustaan jonkinlaisena mandaattina arvostella läheistensä mielenterveyttä ja hoidon tarvetta. Minulle hän on toistuvasti vihjaillut, ja välillä suoraankin sanonut, että minun pitäisi mennä terapiaan. Omasta mielestäni hän ei juurikaan ymmärrä minua eikä luonnettani, eikä hänellä voi olla välineitä…

Käyttäjä Lauramaija aloittanut aikaan 31.01.2011 klo 17:55 kohteessa Aikuisen elämää

Hei, Olen aloittanut kognitiivisen terapian keskivaikean masennuksen vuoksi. Minulla on myös Escitalopram Actavis-lääkitys 15 mg/vrk ja Opamox satunnaisesti ajoittaiseen ahdistukseen. Kognitiivista terapiaa suositteli työterveyspsykologi. Olen käynyt terapeutilla kolme kertaa; kerran viikossa 45 minuuttia/kerta. Olen ollut niin ahdistunut ja alakuloinen, että kaksi läheistäni (työtoveri ja äiti) ovat ihmetelleet, onko terapiasta minulle…

Käyttäjä Gifuton aloittanut aikaan 08.02.2011 klo 12:42 kohteessa Aikuisen elämää

Tää on 38v. Olen räpiköinyt henkisellä esteradalla tuon 8 vuotta. Eilen ymmärsin ensikerran itsensä viiltelijää. Koska olen aikuinen, en viiltänyt vaan paukautin itseäni kauhalla päähän. Ja toisen kerran. Ei nyt sentään verille koska hallitsen elämääni, vain pienet kuhmut jäivät hiusten alle. Mutta se ajatuksen kirkkaus! Hetkessä eläminen! En muistanut ollenkaan…

Aikuisen elämää moderoimattomat aiheet

Kaikki moderoimattomat aiheet

Tyhjennä haku
Tulokset:

Aikuisen elämää moderoimattomat vastaukset

Kaikki moderoimattomat vastaukset

Tyhjennä haku
Tulokset: