Taas jossakin ihmeellisessä elämän kääntöpisteessä. Ei olisi oikein śanoa että miksi aina näin. Vaikka taas se siltä tuntuukin. On kai elämään mahtunut joitakin onnen kantamoisiakin, Pitäisi kai muistella ja ajatella niitä eikä miettiä ikäviä asioita. Ei kai sen pitäis olla maailman loppu että on 50v, eihän sen tarvitse tarkoittaa että…

Hei ja tiedoksi kaikille: Tukinetissä on tammikuussa alkamassa suljettu teemaryhmä hiv-positiivisille. Ohessa lisää tietoa ryhmästä: — Vertaistukea hiv-positiivisille -ryhmä on Hiv-tukikeskuksen ylläpitämä keskustelufoorumi. Ryhmä alkaa 4.1.2016 ja on jatkuvasti täydentyvä. Ryhmän moderaattoreina toimivat Hiv-tukikeskuksen työntekijät Niina ja Anni. Ryhmän tavoite on tarjota vertaistukea hiv-positiivisille henkilöille ympäri Suomen. Ryhmässä voi keskustella…

Alotan tämän kevyesti….. että rassaako muitakin tämä siivous,ruoka koristelu lahja, pimputtelujuhla? Mun äiti teki aikoinaan kaikki, ja sitten se juhannuksena yritti tappaa ittensä… Jas moneen kertaan. Mun äiti on ollut vainaa jo ajat sitten, mutta kyllä se rassaa… ☹️

Mun mielestä pitäisi välillä pysähtyä ja miettiä sitä, vaikka näin joulun alla, mitä on olla elossa. Maailmankaikkeuden lait voisivat olla aivan hyvin sellaiset, että ihmis elämä ei voisi käytännössä olla mahdollista. Jos pois suljetaan jumalat tai muut uskonnolliset hahmot, mieti kuinka onnekas olet, että pystyt puhumaan, hengittämään, tekemään erilaisia asioita…

Tuntuu oudolta kirjoittaa ja murehtia jonnekkin palstalle, mutta ehkä tämä tuo hetken helpotuksen. Perhe-elämämme on yhtä helvettiä. Meillä on kaksi lasta 5- ja 2-vuotias. Kova meno päällä kokoajan, kuten arvata saattaa. Avopuolisoni huutaa heille kokopäivän naamapunaisena lähinnä tietokoneen tai TV:n luota. Itse puutuin tähän aikani, mutta se meni aina tappeluksi.…

Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa, koska juuri nyt on sellainen olo, että haluan puhua asioista näin. Nimettömästi ja kauempana niistä ihmisistä, joihin tämä seuraava teksti oikeasti liittyy. Kävin säännöt ja ohjeet läpi, kuin myös sen verran katselemassa muita keskustelun avauksia, että minulla on yleinen käsitys siitä miten minun pitäisi toimia täällä.…

Moikka, itsellä olut aina todella kova vaatimustaso itseä kohtaan. Oikeastaan olen aina ajatellut et muillakin ihmisillä on, mutta teini-iässä alkaneet masennus- ja ahdistukohtaukset (jatkuneet tähän päivään saakka -oon 25 v) ja terapiassa avautuneet asiat ovat paljastaneet että näin ei todellakaan ole. Oon muille rento, kuuntelen toisten asioita ja annan helposti…

Olen mennyt itseni kanssa ihan solmuun. Luulen että perimmäinen syy kaikkiin mt -ongelmiini (masennus, ahdistus, ajoittaiset pakkoajatukset ja kuolemantoiveet) lähtee liiallisesta ajattelusta ja pohdinnoistani. Olen lisäksi erittäin vaativa itseäni kohtaan ja muille todella kiltti ja miellyttäjä -tyyppi joten jokapäiväinen olemassaoloni on kyllä yhtä taistelua. Ajatteluni -valheellisesti- lähtee aina siitä oletuksesta…

moi olen s… en ole aikaisemmin käynyt täällä keskustelemassa koska en ole tiennyt että tällainen keskustelu palsta on. minusta olisi kiva löytää sellainen keskustelu kaveri joka olisi myös pyörätuolissa.

Mistä surullinen fiilis tulee? Olin tänään ahkera, siivosin kodin, hengailin lasten kanssa, illalla kävin elokuvissa. Kaikki oli hyvin! Saunassa olessani mieli musteni. En vaan jaksa tätä enää! Mitä pahaa olen tehnyt!? Miks en voi olla normaali!? Haluaisin haihtua savuna ilmaan!😭: