Hyvä idea! 😀 Saako lainata? Tuo, joka tuossa just nyt kieltää kirjoittamasta tänne, voisi olla nimeltään vaikkapa Masa. Sen mielestä pitäisi saada jotain muka järkevämpää aikaan. Miksi? Kysyn vain. Tämähän on ihan järkevää!

Mielettömän oivalluksen olette tehneet! Mikäpä auttaisi mielen synkkiin ajatuksiin paremmin kuin huumori?

Minunkin pääni sisällä on sellainen pikku riiviö, joka aina jaksaa muistuttaa minua siitä, miten turhaa ja hyödytöntä kaikki on. Ennen kuuntelin sen sanoja enemmän, mutta nykyään kykenen hiljentämään sen melko nopeasti.

On siellä mielessä kyllä toinenkin olento. Sellainen positiivisempi. Ehkä liiankin positiivinen: se jaksaa aina selittää minulle, että kyllä kaikki kääntyy vielä hyväksi ja että jokainen ihminen on perusluonteeltaan hyvä ja blaa blaa blaa.

On hyvä oppia suhtautumaan "sisäisiin ääniinsä" kevyesti ja pilke silmäkulmassa. Se kyyninen pikku riiviö on ehkä turhankin pessimistinen ja se positiivinen olento joskus aivan liian naiivi, joten joskus sanon niille molemmille että olkaa hiljaa. Ja sitten ne ovat.

zimba2 kirjoitti 3.5.2012 12:25

Hei. Minä olen löytänyt huumorista hyvän lyöntiaseen "Martta" masennusta (tästä lähin vaan Martta) vastaan. Tiedän, silloin kun ei jaksa nousta sängystä ylös, on siinä huumori aika kaukana. Itse olen kehittänyt ajatuksia kuukausien kuluessa siihen että kun pääsen edes istumaan niin voin jo ilkkua Martalle, etpäs pystynytkään pitämään minua vaakatasossa. (hmm, tulipa mieleeni "tuhmia" ajatuksia) Ihan pienistä palasista liikkeelle. Minulle huumori on parasta kun voin nauraa itselleni ja rökittää Marttaa. yhdistettynä tarinoiden kirjoittamiseen mikä minulla on vielä hyvin hakusessa niin a vot, hyvä tulee. Martta tuossa kuiskuttelee että lopeta ja ajattele synkkiä ajatuksia, niinpä nyt on tirsojen paikka siitä Martta vähiten tällä hrtkellä pitää. Palaillaan ja hyvää kevättä kaikille. tv: Zimba2

Jos joku vaan huolii niin mielelläni lainaisin Marttaa. Takaisin palautuksella ei todella ole mitään kiirettä tai sanoisinko niin että palautus oikeutta ei ole. Ei muuten vaan näkyy ulkoovella olevan Marttoja jonoksi asti. Käydä kokeilemassa ee et ovi on varmaan lukossa. Heippa

zimba2 kirjoitti 6.5.2012 19:57
Jos joku vaan huolii niin mielelläni lainaisin Marttaa. Takaisin palautuksella ei todella ole mitään kiirettä tai sanoisinko niin että palautus oikeutta ei ole. Ei muuten vaan näkyy ulkoovella olevan Marttoja jonoksi asti. Käydä kokeilemassa ee et ovi on varmaan lukossa. Heippa

Kiitos, täällä pärjäillään ilman. Masakin on näköjään häipynyt jonnekin. Meniköhän ilmoittautumaan kortistoon? Täytyypä laittaa tuo ulko-ovi reikeliin siltä varalta, että se vielä yrittää tänne.

Tuo Masa taitaa olla vähän valonarka, ehkä se on mennyt päiväksi johonkin pimeään loukkoon. Se ei tosiaankaan nykyään tykkää auringonpaisteesta. Mutta annas olla, kun hämärtää, heti se luikkii esiin, alkaa töniä ja nipistellä ja piereskeleekin, että olisi oikein paha ja ällöttävä olo. Yöllä se ei anna minkäänlaista rauhaa, silloin se on pahimmillaan, vähättelee ja nalkuttaa kaikista möhläyksistäni ja nauraa päälle. Ennen oli toisinpäin: keväällä auringon valo sai sen oikein riehaantumaan, se osoitteli likaisia ikkunoita ja muistutteli pölyn määrästä ja ähätteli sitä, kun koko muu luomakunta riemuitsee lemmenhuumassa paitsi minä. Kun se näki naamani kirkkaassa auringonvalossa, se suorastaan räjähti nauruun. Mikähän siihen on mennyt? Parempi kuitenkin näinpäin.

Massasta tulisi varmaan hyvä mies Martalle. Minä kun ottaisin siitä Martasta heti avio eron jos rouva vaan suostuisi. Kuutisen vuotta oltiinkin erossa vaan piti pirulaisen tulla takaisin. Siellähän taas kiljuu ulkona et avaa ovi vaan turha vaiva. Riehu viikonloppuna ihan tarpeeksi asti.

Voi vitsi te olette ihania! Vähänkö nauroin Desperin viimeiselle viestille 😀 Kiitos!

Taidan syyllistyä Masan piilotteluun, vaikka uloshan se pitäisi heittää. Vielä ei ole voimia ja uskallusta, mutta ehkä se päivä koettaa.

Olen sitten vissiin liian kiltti, kun Masa saa rauhassa mellastaa ja sotkea asioita.... 😉

Masa tuli kumminkin, ei se mitään valoa pelkää. En saa selvää, mitä sillä tällä kertaa on minua vastaan, se ei sano suoraan, vihjailee vain. Pelkkä sen läsnäolo pilaa kaiken, sen nuhruinen olemus, pistävät silmät ja vino hymy. Ja tiellä se on koko ajan. Kun tosiaan saisi sen lyöttäytymään sen Martan kanssa yksiin! Siinä mulla olis pari!

Minä sain Martan pidettyä ulkona. Aamulla panin pyykkikoneen käyntiin. Martta sai varmaan sydärin kun näki että minähän teen jotain. Olihan hän saanut minut viikonloppuna ihan työtä tekemättömään tilaan. Ei vieläkään kuulu mitään. Aika jännää, yleensä pesäpallo maila säikyttää häntä enempi kuin pesukone. Ei, en ole muuten väkivaltainen vaikka pesäpallo mailasta puhunkin. Tv:zimba2 🙂

Mitä lie yön aikana tapahtunut, kun heti aamusta sekä Martta että Masa ovat minua kiusaamassa... yritän päästä karkuun, mutta ovat penteleet vikkeliä.

Jos menisin piiloon peiton alle?

Minä jo ihmettelin mihin Martta häipynny. Vai sinne se tuli? Kävin äsken huutamassa et tulee takaisin omalle tontille eikä kiusaa muita ihmisiä. Ei sen puoleen että kaipaan sitä vaan muita ei kiusata.

Masa on kai luojan kiitos reissussa Martan kanssa, mutta unohtui sanoa, että on täällä vielä Ylermi. Ylermi on Masan kaksosveli, muttei identtinen. Masa on nuhjuinen, haiseva vätys, joka vetelehtii jalat pöydällä, huutelee hävyttömyyksiä ja haluaa, että kaikilla muillakin on yhtä mälsää. Siisteys, reippaus ja iloinen mieli ovat sille myrkkyä. Ylermi ei ole sen mukavampi, mutta se on tiukkapipo. Sen mielestä kaiken pitää olla täydellistä, ajatuksia myöten. Sanoi, teki tai ajatteli mitä tahansa, aina löytyy jotain huomauttamista. Kämpän pitää olla niinkuin nuoltu ja arvaa sen, että Masan kanssa on jatkuvaa sanaharkkaa - ihan kuin ei olisi tarpeeksi, että nuo riiviöt ylipäänsä ovat täällä, vielä pitää niitten tappelua kuunnella. No onneksi Masa on liesussa, Ylermin kanssa kyllä pärjäilee, on miellyttävää, kun paikat ovat järjestyksessä, eikä se ole koko ajan paikalla, vaan tietysti pitää kuntoaan yllä lenkkeilemällä ym. Se niissä on yhteinen piirre, että ne eivät anna olla rauhassa, vaan puuttuvat koko ajan toisten asioihin ja huomauttelevat jostakin.

Ylermin sielunveli on täällä! 🙂 Pitäisiköhän meidän tavata, Desper, ja tuoda tapaamiselle mukaamme nämä kaksi yksinäistä sielua, jotta he viimein löytävät toisensa ja voivat elää yhdessä onnellisina elämänsä loppuun asti?

He taitavat loppujen lopuksi olla aika yksinäisiä sieluja, vai mitä luulet? Tai kuka nyt sellaisia tiukkapipoja jaksaa ymmärtää tai katsella pitkään kodissaan (paitsi ehkä me)?

IisaMari, sehän olisi mainiota, jos Ylermillekin löytyisi kumppani, kun Masakin löysi Martan! Sittenhän tämä iloksi muuttuisi! Mutta miten sitten kävisi Elämä on kurjaa -keskustelun, jonka just menin aloittamaan??? Miten sitä ilman masennusta ja ankaraa yliminää pärjäisi?

Voi hyvinkin olla, että Ylermi on yksinäinen. Mutta luulen kyllä, että aina löytyy ihmisiä, jota eivät tule toimeen ilman tiukkapipoa. Seuraa löytyy.