Olen melkein 32 -vuotias nainen. Valmistuin kesällä toiseen ammattiini Medianomiksi. Media-alalla kilpailu työpaikoista on kova, enkä heti löytänyt oman alani töitä ja olin 4 kuukautta työttömänä, jonka aikana lähetin varmaan miljoona työhakemusta. Turhaan. Lopulta sitten hain harjoittelijaksi yhteen paikkaan jossa haettiin kaltaistani osaajaa, ja sain paikan. Harjoittelu kestää 6kk ja…

Hei! Kirjoitin otsikkoon kaikki päällimmäiset tuntemukseni tällä hetkellä. Olen 21-vuotias nuori nainen, ja olen ajautunut valtavaan taloudelliseen ahdinkoon. Löysin nettiä selatessani tällaisen foorumin, johon voisi tulla keskustelemaan vaikeista, omaa elämää koskettavista asioista. En ole kovin hyvä kirjoittaja, mutta nyt on sellainen tilanne elämässä, että on pakko päästä purkamaan näitä tuntemuksia.…

Tuntuu hölmöltä valittaa ystävien puutetta, kun olen introvertti. Lapsesta saakka olen ollut vailla oikeaa ystävää. Nyt en oikein osaa luottaa ihmisiin. On minulla sosiaalisia tilanteita päivittäin ja tapaan samoja ihmisiä mm. lasten kerhoissa, mutta kaikki tapaamani ihmiset jäävät hyvän päivän tutuiksi. 😑❓ Olen kiinnostunut muista ja kuuntelen mielelläni, mutta esim.…

En jaksa enää taistella. Kyllä kovinkin soturi jossain vaiheessa murtuu. Voimat on yksinkertaisesti loppu. Varmaan sitten joudun Helvettiin, jos se kerran on itsemurhan tehneiden paikka. Toivon vaan, että Jumala armahtais… Tai sitten vajoon tyhjyyteen, parempi kai sekin, kuin jatkuva kärsimys… En löydä exit kylttiä ahdistuksesta. Ovea, joka johtais vapauteen. En…

Moi Én tiedä enää mitä tehdä. Kävin tänään yksityisellä lääkärillä rintakivun takia ja sanoi että joudun luultavasti menemään ultraan ja saattaa pahimmassa tapauksessa olla kasvain rinnassa. Tää tästä enää puuttu, muutenkin niin helvetin vaikeeta ja sitten vielä tällanen pikku yllätys. Jos Jumala on olemassa sen täytyy olla sadisti ja pahempi…

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku sano Paasikivi. Se on ainakin faktaa, että ikuinen tämä meidän elomme maanpäällä ei ole. Jotkut lähtee tyytyväisenä elämästä, mutta suurimmalle osalle elämä on tragi-koominen näytelmä, jota vaan on yksinkertaisesti jatkettava niin pitkään, kun henki pihisee. Faktaa on myös se, että joillakin on niin paska…

Onko muita pitkän psykoterapian käyneitä? Itsellä muutamaa taukoa lukuunottamatta (rahat loppu silloin tällöin) takana 7 vuotta. Mikä sinusta on muuttunut? Terapiaan tietty vaikuttaa moni seikka, omat ja terapeutin.

Huh, nyt alkaa oikeasti pää hajota. Kun kaiken pitäisi olla hyvin, mutta ei ole. Itsemurha-ajatukset voimakkaampia kuin koskaan. Mies lähti juuri töihin, olen ajatellut jättää hänet ennen kuin teen itselleni mitään. Siis jos teen, ongelma on, etten uskalla. Lääkärille aika ensi viikolla. Mitä jos se ei auta? Unikaan ei tule…

Tuli mieleen tehdä aloitus kun katsoin juuri Inhimillinen tekijä-ohjelmaa jossa puhuttiin eläkkeelle jäämisestä. Millaisia tunteita ja fiiliksiä kelläkin on asiasta? Itse olen ollut ainoastaan suunnattoman helpottunut kun pääsin pois työstäni. Näin vuosia painajaisia joissa säntäilin ex-työpaikalla etsien ulospääsyä. Heräsin usein siihen että olin hiestä märkä ja epävarma ja kauhuissani kun…

😭 en tiedä miten jaksa