Hei, 6 viikko menossa Lamotriginilla 200mg. Sain sitä pitämään poissa masennusjaksot. Aikaisemmasta kokemuksesta en kokenut hyötyväni kauheasti SSRI-lääkkeistä. Cipralex, Cipramil, Seronil… aikaa sitten. Ehkä se johtuu mielialalääke vastaiisuudesta/kriittisyydestä ? Vaikka ne toisinaan puolusta varmaan paikkaansa. Viimeksi pari vuotta sitten oli Voxraa ja lisukkeeksi Cipralex. Olo olikin tässä välissä parempi. Tuntu…

Yliannostus, minkälainen määrä pitäis vetää lääkkeitä et saa itseltään hengen pois ? Tiedän että niitä aikapaljon sais ottaa että ne hengen veis. Toki jos on oikeet lääkkeet saatavilla niin ei se määrällisesti ole yhtä suuri.. en vaan saa näitä ajatuksia pois mielestäni ja siksi pakko kysyä .. enkä nyt tarkoita…

Tuntuu välillä siltä että ihmiset yrittävät piiloutua Jumalan selän taakse. Toisaalta jos ihminen on hauraassa tilassa, niin usko Jumalaan voi auttaa. Minusta vaan tuntuu siltä että jos tiede ei pysty selittämään jotain niin ilmiö laitetaan Jumalan vastuulle. Elämme nyt aikaa jolloin Jumalan arvoitus voi ratketa. Kvanttifysiikka on tuloillaan. Ja mielestäni…

Millaisia vinkkejä teillä on ahdituksen hallintaaan ja mitä lääkityksiä käytätte? onko kukaan ollut sairaalan osastohoidossa ahdistuksen takia.

Hei! Olisiko teillä vinkkejä työssä jaksamiseen? Että työt ei uuvuttaisi liikaa ja jaksaisi olla vapaa-ajallakin pirteä? Itse en ole juuri nyt töisä, mutta mahdollisesti aloitan ensi kuussa.

Miten teidän muiden masennusta sairastavien tunne-elämä? Itsellä ainoat tunteet, joita tunnen on syyllisyys, väsymys, vitutus, kiukku ja suuri ahdistus. Kaikki negatiivisia. Siinä se. Välillä iskee suunnaton suru, ja haluaisi päästää sen surun ulos itkemällä, mutta kyyneleitä ei tule, ei ole tullut vuosiin. Välillä kun joku kertoo hauskaa juttuja ja muut…

Olemme alkuvuodesta joutuneet luopumaan rakkaasta Leksa-koirastamme, joka oli kaverinamme 12 vuota. Vaikka kuolema olikin levollinen ja odotettavissa niin surun kipu on suunnaton ja koti tyhjyyttä täynnä. Mitä te muut lemmikinomistajat olette tehneet, jotta suru irrottaisi otteensa. Emme enää uutta koiraa ottane, koska olemme jo eläkeiässä. On vaikea päästä elämään taas…

Eli siis, tarvitsisin neuvoja nykyiseen elämäntilanteeseeni ja ennen kaikkea siitä selviytymiseen. Olen nyt reipas 20-vuotias nainen, työssäkäyvä. Olen täysi-ikäisyyden kynnyksellä menettänyt isäni, raskasta aikaa koska hoidin häntä kotona sairauden edetessä. Viime vuosina on myös lähtenyt pilven reunalle aivan liian monta, ja liian läheltä. Menettäminen on raskasta, mutta itse olen soppaani…

Kamala olo, mun hoito loppui helmikuussa 2018 Psyk. Pkl. Koska hoidossa saa olla vain 1 vuoden kuulemma samalla lähetteellä. Pari viikkoa sitten olo alkoi tulla huonommaksi ja huonommaksi ja 2 viikkoa sitten psyk. Sairaanhoitaja soitti mulle terveyskeskuksesta ja lääkäri aika on vasta 18.4. Ja 25.4. On tällä psyk. Sairaanhoitajalle. Sanoi…

Kymmenen vuotta sitten syksyllä tapasin nykyisen avovaimoni (jatkossa S) (s. 1989) ja kahden lasteni äidin. Elämä oli ihanaa. Tai no, ei se nyt ihan ihanaa ollut, mutta jotain uutta ja jännää, kuten aina parisuhteet alussa on. Meillä on ikäeroa viisi vuotta ja tulemme hyvin erilaisista lähtökohdista. Minulla on ollut hyvä…