Lähtö, suunta kohti parempaa
Olen aikasemmin kirjottanut tänne elämästäni huonosta parisuhteesta. Asun siis avoliitossa ja olen kihloissa.
Nyt lähden täältä ”kotoani” pois ja rakennan itseni kokoon, luon uuden paremman ehyen elämän. Vaikka aikaa ja voimia se vaatiikin, tiedän sen, mutta teen sen itseni takia, minun sieluni takia. Minä vain pystyn päättämään omasta elämästäni.
Kriisikeskuksessa käytyjen keskustelujen jälkeen, totuus kaikesta sattuneesta pahasta, on vallannut tajunnan. Nyt sanoo sekä tunne että järki, että ei ole viisasta jäädä tänne.
Väkivallan ympyrää ollaan kriisityöntekijän kanssa käyty läpi ja kaikki minuun kohdistuva on ollut henkistä väkivaltaa ja ne asiat ovat totta, sekä fyysinen alistaminen ja vallanpito erilaisilla asioilla. Kun kuuntelin itsekin mitä puhuin, ensin järkytyin, jonka jälkeen koin älyttömästi ahdistusta, jonka jälkeen mietin, miksi minä olen täällä vielä? Miksen ole jo lähtenyt pois?
Olen vain toivonut parasta, yrittänyt sovitella, pitää suhdetta kasassa, uskoa parempaan… Mutta kuka minua pitää kasassa, ei kukaan muu kuin minä. Enkä ole tehnyt sitä, olen sallinut liikaa pahaa itselleni.
Olen antanut uuden mahdollisuuden, nyt se on käytetty.
Vatsani on kipeä oikeasti, muutenkin kroppa voi huonosti, elimistö ilmoittaa että nyt on liikaa tavaraa kasaantunut.
Voimia ja jaksamista tämä vaatii, mutta mä olen vahva. Mun on pakko olla! Sitten kun olen uudessa kodissa, saan olla heikko, silloin saan olla rauhassa, itkeä pahan oloni pois. Nyt minun pitää olla vahva, ettei mies saa minusta enää otetta, enkä kuuntele lupauksia tai kauniita sanoja, kun ne eivät ole totta. Totuus on paha ja ilkeä ja vallanpito. Rakkautta en mieheeni enää tunne. Miksi tuntisin.
Mulla ei ole vielä asuntoa, mutta kyllä se löytyy. Seison vaikka päälläni sen aikaa. Tiedän, että jaksan sen, kun tälle kaikelle tulee loppu! Mun on pakko vielä se jaksaa, että löydän uuden kodin, siellä rakennan uuden elämän. Minun oman elämäni.
Jonsku,
kun järki sanoo että lähde, sitä kandee kuunnella. Tunteet sekoittaa päätä, siksi minunkin lähteminen oli vaikeeta. Ajattelin että varmasti kaikki loppuu ja muuttuu paremmaksi. Olihan hyviäkin hetkiä. Mutta niin vain ei käynyt, eikä olisi koskaan tullut käymäänkään, paheni vaan.
Vaadi mieheltäsi todellisia muutoksia, vaadi että hän näyttää ne sinulle käytännössä ja jos sitä ei tapahdu, mitä hän lupaa, sitä ei tule tapahtumaan.
Totuus, se riipaisee ja kovaa, mutta joskus se vain tarvii hyväksyä.
En toivo sinulle samaa arkea kuin itselläni oli. Pelkoa päivästä toiseen.
Niin, kyllähän sitä aluksi uskoin minäkin, kun toinen sanoo rakastavansa, en mä tee mitää pahaa enää, tää oli vain yksi kerta. Mutta teot ei vastaa lupauksia, ne on vaan sanahelinää.
Jaksamista edelleen, älä luovuta!
Jonsku,
laitoin sulle muutaman linkin tilanteeseesi liittyen, toi jälkimmäinen voi auttaa kun mietit lähtöäsi:
https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=169
https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=7
Parempaa päivää sulle!
Kiitos sirpale viestistäsi.
Olen päättänyt lähteä. En jaksa enää☹️
Kiitos linkeistä. Olen käynyt aikaisemmin kyseisillä sivuilla ja jutellutkin siellä ammatti-ihmisen kanssa.
En vain tiedä miten kertoa asia miehelleni niin ettei hän raivostu.
Hei vain ja Hyvää Uutta Vuotta ja tietenkin parempaa sellaista.
Asiani ovat kääntymässä hyväksi..viimeinkin🙂
Sain kerrottua miehelleni että haluan lähteä suhteesta.
Hän otti asian aika rauhallisesti verrattuna siihen mitä kuvittelin🙂👍
Tietenkin hän hermostui jonkin verran mutta vähän aikaa mietittyään hän hyväksyi asian ja haluaa olla muuttoapuna.
Sanoi hän kuitemnkin että ei ole saanut olla oma itsensä suhteessamme.
Se oli mielestäni todella pahasti sanottu ja mielialani ei ole kovinkaan korkealla mutta jos hän koki niin en ainakaan rupea syyllistämään siitä itseäni koska olen itse ollut oma itseni.
Toivon että saan asiat nyt rullaamaan ja opeteltua olemaan yksin..tai no onhan mulla rakkaat kissani kaverina.
Haluan kiittää kaikkia tuesta ja kirjoituksistanne🙂🌻
Teidän avulla ymmärsin että olen huonossa suhteessa. Jatkan kirjoittelua täällä vielä tämänkin jälkeen🙂👍
Jonsku,
ajattelisin että kerrot asian rohkeesti ja jos hän raivostuu, niin sitten siinä käy niin.
Sä et ole vastuussa miehesi käytöksestä, vaan hän omastaan.
Sitten rupeat etsimään asuntoa, mies todella näkee että olet tosissasi.
Ei siinä ole varmastikaan muuta vaihtoehtoa, pelottavaa se voi olla mutta mieti etukäteen, missä sä kertoisit asian.
Mikä huone olisi turvallinen, josta pääset nopeasti pois, jos miehesi uhkaa tehdä jotain.
Jos tilanne riistäytyy käsistä ja miehesi tulee kimppuusi, lähde turvakotiin.
Pidä kännykkä taskussasi tai jossain lähelläsi, voit soittaa turvakotiin, poliisille tms.
Yritä itse pysyä rauhallisena.
Itse olen puhuessani ja työelämässä ihmisiä kohdatessani pyrkinyt pitämään etäisyyttä toiseen käsivarren mitan verran, siinä on aikaa reagoida ja tilaa lähteä karkuun.
Ikinä ei saisi olla seinän ja toisen ihmisen välissä.
Kyllä sä pystyt siihen, ole vahva, kerää kaikki voimasi ja voit sanoa itsellesi:
Olen tärkeä, tein tämän päätöksen itseni takia, minä en ole vastuussa mieheni käytöksestä, minä lähden. Saavutan jotain parempaa🙂👍
Voimia Jonsku!!
Moi Jonsku,
kerkesitkin jo kirjottelee hyviä uutisia, jeiiij😀
Onneks tilanne meni noin hyvin!
Joo itsekin totsein eilen, että yksinään olemisen opettelua tämä arki nyt sitten on. Aika hyvällä mallilla meikäläisellä, mut katsotaan päivä kerrallaan.
Mut ehkä joskus jonain päivänä, taas huomaa olevansa oman elämänsä kuningatar ja sitten tajuaa kuinka vahva onkaan ollut.
Ja sitten varmaan joskus jostain vastaan kävelee sellainen ihminen jonka kanssa vois jakaa elämänsä.
Joko olet asunnon löytänyt?
kirjottele toki kuulumisiasi, tsemppiä nyt uuteen elämänvaiheeseen🌻🙂🌻
Sirpale82 kirjoitti 2.1.2012 10:39
Moi Jonsku,
kerkesitkin jo kirjottelee hyviä uutisia, jeiiij😀
Onneks tilanne meni noin hyvin!
Joo itsekin totsein eilen, että yksinään olemisen opettelua tämä arki nyt sitten on. Aika hyvällä mallilla meikäläisellä, mut katsotaan päivä kerrallaan.Mut ehkä joskus jonain päivänä, taas huomaa olevansa oman elämänsä kuningatar ja sitten tajuaa kuinka vahva onkaan ollut.
Ja sitten varmaan joskus jostain vastaan kävelee sellainen ihminen jonka kanssa vois jakaa elämänsä.Joko olet asunnon löytänyt?
kirjottele toki kuulumisiasi, tsemppiä nyt uuteen elämänvaiheeseen🌻🙂🌻
Hei Sirpale!
asiat tosiaan meni hyvin mutta olen ihmetellyt miehen käytöstä tässä parin päivän ajan. Mies on niin kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan🙄
Asuntoa en ole vielä laittanut vireille koska olen ollut nyt sairaana. Heti kun oloni paranee menen asuntotoimistolle ja laitan hakemuksen kiireelliseksi.
Kyllä varmasti yksinoloon tottuu mutta jännittää ensimmäiset päivät.
Odotan innolla muuttoa ja sitä kun saan tehdä oman mielen mukaan😀
Toivon löytäväni ihanan miehen jonain päivänä joka pitää minua kuin kukkaa kämmenellä..se olisi toiveena mutta en nyt heti rupea haaveilemaan sellaisesta.
Heips Jonsku!
Pikasta paranemista sulle🙂🌻
Hyvä suunnitelma tosiaan,ei muuta kuin toteuttamaan, samaa iloa tunsin myös pakatessani tavaroita ja kun sain tän asunnon.
Laita hakemukseen perusteluksi sinuun kohdistunut väkivalta, niin se nopeuttaa asian käsittelyä.
Samoin se auttaa sua ettet peitä väkivaltaa, eli et anna sille valtaa vaientumalla.
Itse olen vienyt väkivallalta voiman, kun olen siitä kertonut ja puhunut.
Miehesi ei ehkä kestä hyväksyä asiaa, hän ei myönnä että on tässä asiassa heikko että lähdet pois, eli tässä asiassa hänellä ei ole valtaa sinuun.
Hän ei kestä pettymystä, siksi hän on kuin mitään ei olisi tapahtunut, hän haluaa sulkea ikävät asiat purkkiin ja laittaa kannen tiukasti kiinni.
Mutta älä anna sen hidastaa sua!
Sitten kun sulla on oma uusi koti, saat laittaa sen sellaiseksi kuin haluat, ottaa vaikka lemmikin, (jos et oo allerginen) tehdä vapaasti kaikkea sitä mitä sä haluat ja koska haluat!
Vapaus here I Come!
Mua hirveesti ilostuttaa tuo mun kissa, kun näen sen olevan onnellinen☺️❤️
Voimia tarviit vieläkin ja nyt vaan unelmoimaan omasta uudesta kodista🌻🙂🌻
Mieheni on ollut nyt pari päivää melkein kuin iilimato ja pyytänyt että harkitsisin vielä asiaa kun kuulemma teen päätökset yleensäkin liian nopeaa. Nyt luuli että olin tehnyt muuttopäätöksen kahdessa päivässä🙄
Laittaa syyksi mahdollisen add:n eli aikuisten adhd:n joka ei aina ilmene vilkkautena kuten ei minullakaan. Minulla ilmenee saamattomuutena enimmäkseen.
toivottavasti pääsen tässä piakkoin kokeeseen että saan senkin puolen elämästäni hallintaan.
Suutuin hänelle eilen puhelimessa kun ei meinannut yksinkertaisesti tajuta asiaa!
Lähden vaikka hän sanoisi mitä!
En rupea olemaan suhteessa vain sen takia että pidän mieheni äidistä.
🤨
Sinä itse tiedät kuinka vaikea päätös on ollut sinulle ja kuinka kauan sen ääneen sanomiseen on mennyt aikaa, olet varmasti miettinyt asiaa jo todella pitkään. Tuommoista ihme vähättelyä, siis miehen taholta ja että muka olisit tämän päätöksen tehnyt nyt hetkessä - sinä olet varmasti puntaroinut asiaa paljon, ehkä liikaakin. Kuulostaa, että sinun tunteisiisi yritetään vedota ja olet ehkä kiltti myöntymään siihen toisen tahtoon. Nyt päättäväisyyttä ja olet jo järjellä nämä asiat ajatellut. Tunteita varmasti on kaikenlaisia, mutta kyllä ne ajan oloon tasaantuu ja kun pääsee itse kuuntelemaan rauhassa itseään eikä toinen ole painostamassa vieressä. Tottakai tämä on kriisin paikka myös toiselle, mutta hän on vastuussa omasta kriisistään, sinä omastasi. Nyt ylpeänä eteenpäin ja älä paina asioita enään villaisella, vaan sano ne ääneen, kuten Sirpalekin kehoitti - siinä itse huomaat tosiasiat ja voimaannut ennemmin tai myöhemmin. : )
Heippis,
viimeisin viesti katosi jonnekin, kun nettiyhteys katkesi yhtäkkiä.
Niin, Valkoinen mieli on aivan oikeassa kirjoituksessaan, eipä siihen muuta lisättävää.
Sen voisin tähän kertoa, että kriisikeskuksen työntekijä kysyi multa kerran kun olin lähtöpäätöstä pohtimassa, että mitä sä surisit jos nyt lähtisit ja mitä sä menettäisit?
Sanoin että menettäisin hyvän anopin ja surisin sitä anoppisuhteen menettämistä...
se ratkaisi lopullisen lähtöpäätöksen eli että en surisi menettäväni ex-miestäni, ei mulla loppupeleissä ollut edes rakkautta häntä kohtaan.
Suhteeseen jääminen pelkän anopin/anoppiehdokkaan takia ei ole järkevää, että ammentaisi voimansa vieraasta ihmisestä. Eikä sekään olisi ollut kiveen kirjoitettua että anoppisuhde säilyisi hyvänä. Anoppi on kuitenkin miehen äiti ja aina on olemassa jokin "kilpailutilanne".
Nyt vain Jonsku pidät kiinni päätöksestäsi ja pysyt vahvana!
You Can Do It!🙂👍
Nyt olen suht koht tyytyväinen siihen että olen tehnyt päätöksen ja aion pitää sen🙂
Mieheni on naljaillut uudesta vuodesta asti(silloin kerroin hänelle lähteväni) joka ilta jostain ja asia alkaa pikkuhiljaa tympimään. Hän haukkuu minua yms mutta en anna sen vaikuttaa ja otan katseen sinne missä minun on hyvä olla omassa kodissa.
Olen saanut kovasti aikaiseksi. Kävin viemässä asuntohakemuksen eilen ja tänään kävin turvakodilla juttelemassa omasta tilanteestani asiantuntevan ihmisen kans.
Toivottavasti saan pian oman kodin jossa saan olla rauhassa ilman nalkuttajaa ja ketään ketä en halua sinne 😟
Toivottavasti otan nyt asiasta opikseni enkä ota miestä enää takaisin!
Parempi mies aina kelpaa😀 sitten jossain vaiheessa
Hyvä, kun asiat etenevät. Naljailu ja muu epämukava toiminta miehen taholta kertoo vain sen, että hän ei ole ymmärtänyt tosiasillista pointtia - että hänen oma toimintansa vaikuttaa siihen miksi nyt ollaan tässä ja miksi olet tehnyt sen päätöksen minkä olet tehnyt. Jos ihminen ymmärtäisi asian todellisen laidan, hän alkaisi työstämään asioita itsessään, eikä syyttelisi muita. Niinkuin sinäkin, sinä vastaat vain miten sinä toimit ja käyttäydyt muita ihmisiä kohtaan ja siihen sinä voit vain vaikuttaa. Toisen käyttäytymiseen ja toimintaan sinä et pysty vaikuttamaan. Varmasti on hyötyä, kun olet päässyt ja pääset yhä edelleen sanomaan ääneen asioita, miten sinä olet ne nähnyt. Luota vain itseesi ja ole rohkea! : )
jonsku84 kirjoitti 5.1.2012 16:7
Nyt olen suht koht tyytyväinen siihen että olen tehnyt päätöksen ja aion pitää sen🙂
Mieheni on naljaillut uudesta vuodesta asti(silloin kerroin hänelle lähteväni) joka ilta jostain ja asia alkaa pikkuhiljaa tympimään. Hän haukkuu minua yms mutta en anna sen vaikuttaa ja otan katseen sinne missä minun on hyvä olla omassa kodissa.Olen saanut kovasti aikaiseksi. Kävin viemässä asuntohakemuksen eilen ja tänään kävin turvakodilla juttelemassa omasta tilanteestani asiantuntevan ihmisen kans.
Toivottavasti saan pian oman kodin jossa saan olla rauhassa ilman nalkuttajaa ja ketään ketä en halua sinne 😟
Toivottavasti otan nyt asiasta opikseni enkä ota miestä enää takaisin!
Parempi mies aina kelpaa😀 sitten jossain vaiheessa
Typerä mies, hän ei ansaitse sympatiaasi, eikä sitä että kuuntelisit hänen naljailuansa, anna mennä toisesta korvasta ulos.
Sä olet saanut hyvin aikaiseksi! Hieno homma🙂
Ja oivaltanut asian hyvät puolet muutossasi!
Ketään ketä et halua uuteen kotiisi päästää ei ole pakko, se tässä kivaa onkin. Oma koti on ihan oma yksityinen paikka jota sinä itse hallitset.
Kyllä sinä opit ja luulenpa että tämän jälkeen et enää palaa miehen luo.
Siellä turvakodilla kun käyt juttelees saat vahvistusta siihen, että miehen luo ei enää kannata palata, koska se syö sua henkisesti.
Voin yhtyä kommenttiisi, että paremmat miehet kelpaa, sitte jossain vaiheessa🙂
Nyt pikkuhiljaa elämä hymyilee🙂
Kävin tänään katsomassa asuntoa ja näytti sellaiselta että voisimme kissojeni kanssa asua siellä hyvinkin. Iso asunto ei ollut mutta mahdumme hyvin🙂 Tämän kuun lopulla pääsen todennäköisesti muuttamaan ja aloittamaan uuden elämän
Soitin ex miehelleni että olen löytänyt asunnon eikä sieltä tosiaankaan hurraahuutoja kuulunu. Taisi nyt vasta tajuta että olen todellisuudessa lähdössä enkä jää hänen luokseen. Onhan hän yrittäny kaikin keinoin jopa seksillä että jäisin mutta mikään ei ole tehonnut.
Enää en ole niin tyhmä!!
Mies on tainnu löytää uuden kiikariinsa. Tämä nainen on kylläkin naimisissa ja odottaa miehelleen lasta mutta eipähän asia minulle kuulu.
Toki varoitin häntä ettei vaan joudu lasta ja naista elättämään.
Olen kyllä kertonut tämän naisen miehelle hänen syrjähypyistään useaan otteeseen mutta mies ei ole kiinnostunut ja veikkaan että tämä lapsi ei kyllä ole hänen.
Kerron heti kuulumisia uudesta asunnosta kunhan olen päässyt muuttamaan🙂👍