Syyskuussa ku mä täytän 18, purkaantuko silloin kaikki huostaanotot ja sijoitukset ja mä voin lähteä minne haluan?
Sä kysyt kai mitä mulle kuuluu ja mä vastaan et oon edelleen jossain kuntoutuspaikassa, en siinä samassa sairaalassa mutta en tee mitään, päivät vaan makailen koko ajan. En ees jaksa olla netissä.
Mä toivoisin et kaikki miettis kannattaako jonkun toisen elämä pilata lastensuojeluilmoituksella? Mä kävisin koulua ja ottain musiikkitunteja, jos mun ois annettu olla kotona.

Mäki halusin tuohon vastauksen vaikka en oo vielä lähelläkään aikuisuutta mutta en halua enää kotiin.
Mut on usein aiottu antaa kokonaan kotiin mutta en oo lähteny. Mun vanhemmat osaa olla kieroja palavareissa ja mun ei kannata siellä mitään puhuu vaan nyökytellä ja ottaa syyt niskoille. Mun omahoitajakin on siellä mukana ja se sanoo et sulla on kyllä ihanat vanhemmat.

Tuttu tunne paavop <3
Voimia!!

Heippa taas!

Olipa hyvä kuulla susta trinks. Ehkäpä sun olo on paranemaan päin, kun taas jaksoit kirjoittaa. Toivon ainakin niin. Olet ollut paljon mielessä.

Vastaus kysymykseesi sijoituksen kestosta on, että kyllä huostaanotto ja kaikki muutkin lastensuojelun toimenpiteet loppuvat kun täyttää 18 vuotta. Sossut tekee huotsaanoton loppumisesta päätöksen ja se annetaan tiedoksi huoltajille sekä nuorelle. Väestörekisteriin menee tiedoksianto asiasta jne.

Monesti tukea saa senkin jälkeen ja esim. perhekodilla voi jäädä asumaan tai mennä tukiasumiseen, mutta se perustuu vapaaehtoisuuteen ja tietysti siihen mitä tukea tarvitsee tai on saatavilla. Pidempien sijoitusten jälkeen nuorella on ns. jälkihuolto-oikeus 21 ikävuoteen asti, milloin nuori saa selkeästi paremmin esim. taloudellista tukea muun tuen ohella. Muussa tapauksessa sitten aikuissosiaalityö tukee elämässä eteenpäin. Omaa aktiivisutta vaaditaan joka tapauksessa enemmän kun 18 täyttää. Mutta apua saa kun sitä pyytää. Tulevaisuuteen kannattaa valmistautua jo sijoituksen aikana. Olla mukana yhteistyössä, miettiä mikä vaihtoehto tuntuu itselle parhaalta. Nuoren mielipilde painaa sitä paitsi koko ajan enemmän, kun ikää tulee lisää. Aikuisia / auttajia kannattaa edes kuunnella, vaikkei aina olisikaan samaa mieltä.

Sun tilanne trinks on tosiaan saanut surulliseksi. Kuulostaa, että olet joutunut elämässä jalkoihin ja olemaan yksin jo kauan. Niin kauan, että nyt mietit ettei koko lastensuojeluilmoituksesta ollut mitään hyötyä. Ymmärrän, että susta todella tuntuu tältä aidosti. En kuitenkaan vastuullisena aikuisena voi olla samaa mieltä kanssasi. Olet kertonut tosi vakavista tapahtumista, mitä sulla on elämässäsi ollut tänä syksynä. Olet ollut lähellä menettää elämäsi ja teksteissäsi kuvastuu todella paha olo. Kun aikuiset sitten viimein havahtuivat siihen sun elämässä, olikin kiire turvata sun elämän jatkuvuus ja sun elämästä tuli todella rajattua. En voi edes kuvitella miten pahalta susta on tuntunut. Silloin kun nuori on hengenvaarassa, ottavat aikuiset usein aivan aukottoman linjan, ettei nuorelle pääse tapahtumaan mitään. Tämä siis on selitys niille tarkoille säännöille ja rajoituksille, mitä laitosasumisessa on. Laitoksen seinät ovat usein tarpeelliset, vaikka onkin surullista, että nuori koskaan joutuu näin vaikeaan tilanteeseen.

Hienoa kuulla, että olet kuntoutumisen parissa jo. Kun sä taas jaksat ja aikuiset tietää, että voi luottaa sun jaksavan, lauluharrastus on juuri sellainen mitä sun olisi hyvä tehdä. Asioita mistä sulle itselle tulee hyvä olo ja mitkä pitää sut liikkeessä. Ei kukaan toivo, että joutuisit makoilemaan kaikki päivät. Mutta joskus kestää aikaa kun toipuu.

Sydän särkyy, kun ajattelen ettei koti ole kaikille lapsille se paikka, missä saa olla oma itsensä, missä rakastetaan ja missä lapsi saa hoivaa, hellyyttä ja turvaa. Olen monta sellaista nuorta ja aikuista kohdanut viime syksynä. Toivon, että te kaikki joskus saatte kokea sen hyvän kodin ja rakkaita ihmisiä ympärillenne. Hakekaa apua, puhukaa asioistanne. Muutos on mahdollista. Kaikesta voi oppia, päästä eteenpäin ja päättää itse vahvistua.

Paukku 😳

paavop kirjoitti 9.1.2014 10:5

Mäki halusin tuohon vastauksen vaikka en oo vielä lähelläkään aikuisuutta mutta en halua enää kotiin.
Mut on usein aiottu antaa kokonaan kotiin mutta en oo lähteny. Mun vanhemmat osaa olla kieroja palavareissa ja mun ei kannata siellä mitään puhuu vaan nyökytellä ja ottaa syyt niskoille. Mun omahoitajakin on siellä mukana ja se sanoo et sulla on kyllä ihanat vanhemmat.

Toivottavasti Paavop jaksoit lukea tuon äskeisen pitkän sepustuksen, missä tuli vastaus myös sun kysymykseen sijoituksen loppumisesta. Huostaanotto on pitkäaikainen sijoitus, ja voimassa niin kauan kuin siihen on perusteita tai lapsi täyttää 18. Siis yleensä huostaanoton taustalla on niin vaikeita tilanteita, ettei sijoitusta kannata tehdä lyhyeksi aikaa.

Jos vanhempasi eivät ole avoimia omissa asioissa ja sinäkin koet että sun kannattaa vaieta totuudesta, sosiaalityöntekijät ovat pakotettuja toimimaan sen tiedon varassa mitä heillä on. Pelkkä arvaus, että asiat ei ole hyvin ei vain riitä. Ja uskon että monesti olen itse ollut tällaisissa asiakassuunnitelma palavereissa, tekemässä jonkun lapsen elämän tärkeistä asioista suunnitelmisa, mutta en ole saanut kuulla mitä lapselle ja vanhemmille oikeasti kuuluu. Olen ihmistuntemuksellani aavistanut, että koko totuus ei nyt ole tässä, mutta kun edes nuori ei kerro totuutta, niin keinot auttaa oikeasti on olleet aivan olemattomia.

Tiedän Paavop että asioiden puheeksiotto on vaikeaa, eikä ole sun syy että olet sijoituksessa. Sulla on myös lupa olla itsellesi armollinen tässä asiassa. Mietin kuitenkin, millaisia muutoksia sun elämässä voisi tapahtua, jos päättäisit olla avoin asioista? Ja miksi ihmeessä ottaa syytä niskoilleen asioista jotka eivät ole sun vastuulla?

Itse aina vain toivon, että nuoret puhuisivat mitä ajattelevat. Jos aikuiset ei teitä kuuntele, niin teillä on oikeus vaikka huutaa. Aikuisten on oikeasti kuunneltava mitä lapsella on sanottavaa, vaikka se ei aina ole helppoa aikuiselle. Tämä ei ole aikuisten maailma, vaan lasten etu menee aikuisten edun edelle. Näin on Suomessa.

Pauliina _R

Mie luin Pauliinan pitkän sepustuksen ja se jäkihoitojuttu siinä nyt on tärkein asia.
Ei kannata lähteä sieltä sijoituspaikasta ovet paukkuen kun täyttää 18v.
Vaikka mut adoptoitiin ja sain viimein oikein kunnon perheen, sain pitää tuon jälkihoito-oikeuden 21 ikään asti. Sanon oikeuden, koska se tuntui siltä ja vähän ikäänkuin yhteiskunta antoi takaisin niitä aikoja, kun kukaan ei välittänyt mitä mulle tapahui.

Kun muuttaa omaan kotiin,yksinään asumaan, iskee kaikki ne kokemukset todella lujaa vastaan. Illalla, kun sammuttaa valot, miettii miksi mulla ei ollut oikeutta onnelliseen lapsuuteen tai omaan äitiin ja isään vaan jotkut vieraat minut kasvattivat.
Tuota tunnetta ei voi tajuta ne nuoret joilla on omat vanhemmat tukena tai ovat koko lapsuutensa saaneet asua omassa kodissa.

Minä sain oman tukihenkilön, kun muutin omaan mökkiin, sain käydä terapiassa ja paljon muuta. Älkää missään nimessä luopuko jälkihoito-oikeudestanne, se teille kuuluu ja olette sen ansainneet korvaukseksi lapsuuden menettämisestä. Mietin hetken aikaa tuota menettämisen sanaa mutta kyllä se on oikea. Mun mielestä sijoituslapset menettävät lapsuutensa. Voi sen vielä kuitenkin saada aikuisena, siksi jälkihoito on tärkeä.

Missä iässä tukiasuntoon voisi päästä?
Voinko mä laillisesti ottaa nauhotuksia mitä kotona tapahtuu lomalla?
Mä oon nyt urheiluleirillä ja iskäni tuli tänne mua kattoo vaikka ei ollu siihen sovittu. Mä sanoin sille et lähe nosteleen ja se sanoi et tää on julkinen paikka ja saa olla täällä, saiko?

Me kokouksissa sovitaan et ku oon lomalla, ei käytetä viinaa yhtään. Sit isän mielestä se saa ottaa saunakaljan mutta ei siihen jää. Se myös tyrkyttää mulle saunakaljaa mutta jos ottasin, se sanos seuraavassa kokouksessa et olin kännissä.
Muutenki se kokouksissa äitin kaa puhu et äläs nyt poika jne. Sitten kotona mä oon vitun sälli jne. Pitääkö mun kestää et mua haukutaan kaikilla nimillä kotona?

Tämä on ainut paikka missä voin olla rehellinen.
Voinko mä tavata mun vanhempiani ainoastaan jonkun tukihenkilön kanssa?

Saako tukiasunnossa käyttää ite omat rahansa, jos en hae sossun tukia vaan iskä maksaa tai lainaa ja maksan takaisin joskus?
Paljonko niissä on vuokra yleensä? Mitä se tuki oikein tarkoittaa niissä?
Mä ehkä muutan tuollaiseen ensi kuussa ku alan voimaa paremmin.

Ennen jouluu äiskä yritti itsaria ja mä siitä väsyin aivan täysin. Mä sitä pidin kaikin keinoin elossa ja kun se pääsee hoitoon, niin kukaan ei sitä vahtinut. Nyt mä siitä jo alan toipuu ja ensi viikolla meen jo kouluun.

Trinks! Toi sun tilanne on kamala ☹️ Sä oot aina pitäny äitistäs huolta ja sit kun Se pääsi hoitoon ja sun piti voida olla rennommin niin sit äitis yrittää itsaria. Iha hirveetä. Koita jaksaa! Sä ansaitset parasta!
Virtuaalinen voimahali minulta

paavp, on tosi hieno asia että pystyt edes täällä puhumaan ja olemaan rehellinen. Mutta tietenkin olen sitä mieltä että ansaitsisit kotona paljon parempaa. Olis hyvä jos voisit myös sun tukihenkilöille olemaan rehellinen. Sun ei pitäis kestää nimittelyä kotona. Se on väärin.
Temppiä!☺️❤️

trinks, sulla on ollu vaikeaa mutta ihanaa että rupeat jo voimaan paremmin. Oon todella iloinen siitä!!☺️❤️

Jos nuori saa tukihenkilön ja hänen kauttaan tulee rahat, niin kuka valvoo, että rahat menee nuorelle eikä niitä huijata?

Minulla oli perintöni vuoksi edunvalvoja, hän joutui maistraattiin antamaan selvityksiä rahoistani kerran vuodessa. Joutuuko tukihenkilö samoin vai valvooko häntä joku toinen sosiaalitantta?

Lopettiko täma rouva vastaamisen kysymyksiin?
Meillä oli jus kokous ja mun kai on pakko lähteä lomalle vanhempien kanssa ulkomaille hiihtään. Ne ovat varannet jo loman eikä kysyneet multa mitään.
Aloittivat jo nyt vannomaan etteivät juo sillo mitään.

paavop kirjoitti 16.1.2014 13:12

Lopettiko täma rouva vastaamisen kysymyksiin?
Meillä oli jus kokous ja mun kai on pakko lähteä lomalle vanhempien kanssa ulkomaille hiihtään. Ne ovat varannet jo loman eikä kysyneet multa mitään.
Aloittivat jo nyt vannomaan etteivät juo sillo mitään.

En tiedä yhtään. Tai sitten hänellä on vain kiireistä.
Voi ei. Toivotan sulle tsemppiä matkaan! Jos ne puhuu sulle rumasti niin älä kuuntele ja muista että ainakin meille täällä oot arvokas ihminen.☺️❤️

paavop kirjoitti 16.1.2014 13:12

Lopettiko täma rouva vastaamisen kysymyksiin?
Meillä oli jus kokous ja mun kai on pakko lähteä lomalle vanhempien kanssa ulkomaille hiihtään. Ne ovat varannet jo loman eikä kysyneet multa mitään.
Aloittivat jo nyt vannomaan etteivät juo sillo mitään.

Hei Paavop ka muut,

toivottavasti ehdit vielä saada tämän vastauksen ennen reissua. Anteeksi kun en muistanut kerota, että nyt tammikuussa ehdin käydä vastailemassa kerran viikossa. Salaatti arvasi oikein, kiirusta on kun yritän koota Rikkinäiset pilottiloiminnassa opittuja asioita kokoon, että osataan jatkossa paremmin auttaa nuoria netissä (saa laittaa toiveita muuten!).

Tammikuun ajan käyn viikoittain täällä ketjussa, sen jälkeen yritän päästä myös, vaikka voi harventua. Mutta sitten meillä voi olla jo taas uusia aktiviteettejä Rikkinäisten nimellä tiedossa, joten seuratkaa vaan tätä Rikkinäiset ketjua ja ilmoittelua Tukinetissä muutenkin.

Olet tosiaan Paavop hankalassa välikädessä, en yhtään ihmettele ettei ole helppo olla avoin aikuisille. Ulkomaanreissu tuntuu kuitenkin hieman liikaa vaaditulta, kun vanhemmat ei pysty pysymään sanassaan. Toivon kovasti, että se jotenkin sujuu, tai jopa ettei sun tarvitse mennä. Sä voi kyllä tehdä nauhoituksia kotona, jos susta tuntuu siltä. Jos sun vanhemmat ei siitä pidä, niin sitten heidän olisi syytä opetella itse näkemään toimintansa ja sen vahingollisuus sulle. Julkisissa paikoissa ja vieraista ihmisistä tai kavereista tarvitset luvan ottaa kuvaa. Varsinkin kuvien julkaisu missään verkossa tarvitsee ihmisten luvan ja jos sen tekee ilman lupaa syyllistyy jo rikokseenkin.

Tämä sun ajatus että videointi auttaisi sua, saa monenlaisia ja ristiriitaisia tunteita aikaan mussa aikuisena. Miksi joku lapsi voi olla tilanteessa, että tarvitsee videosta todistetta kertoakseen vanhempien toimivan epärehellisesti ja haitallisesti? Ihan kamala ajatus, koska sulla on oikeus vastuullisiin ja rakastaviin aikuisiin sun elämässä. Ehkäpä tuo video auttaisi sun vanhempia ja auttajia pysähtymään todellisuuteen. Olisi sen aika, vihdoinkin. Nyt on kyse aikuisten ongelmista, joita he eivät ole valmiita kohtaamaan. Sun ei pitäisi kärsi äenää yhtään enempää. Toivon kyllä, että jotenkin saatte sun vanhemmat heräämään tähän todellisuuteen.

Sulla on myös oikeus olla rauhassa, ilman vanhempien haukkumista. Kyllä sosiaalityöntekijä voi rajata vanhempien tapaamisia jos ne ei suju. Perusteet on oltava vahvat kyllä silloin mutta onhan sulla vahvat perusteet ja oma tahtosi on tärkeä (on sun oikeudesta tavata vanhempaa kyse, eikä mistään muusta). Tuo tukihenkilön kanssa tapaaminen kuulostaa hyvältä idealta kertomassasi tilanteessa, ehdota sitä ja perustele näillä tännekin kertomillasi asioilla.

On hienoa että pystyt tänne olemaan rehellinen. Kysy mitä vaan, olen täällä ketjussa vielä jonkin aikaa ja ilmoitan kun aikani täällä päättyy. Jos pystyisit puhumaan tästä jonkun kanssa perhekodilla, ehkä voisit saada apua tähän puheeksiottoon. Ei ole helppoa, tiedän. Mutta kannattaa yrittää.

Toivottavasti asiat selviää. Tsemppiterkuin Pauliina_R🙂🌻

Tukiasumisesta ajatuksia

Yleensä aikaisintaan 17-vuoden iässä pääsee nuori tukiasumiseen, kun näyttää siltä että nuori on valmis itsenäistymään. Elikkä ihan perus elämisen juttuja pitäisi silloin osata tai olla kiinnostunut opettelemaan kuten kodista, ruoasta ja raha-asioista huolehtiminen. Oma psyykkinen vointi olisi hyvä olla melkoisen vakaa, tai ainakin hoito järjestelty siten, että tuntuu voivansa pärjätä. Joskus vanhempien ongelmat ovat syynä siihen, että nuoren olisi parempi olla ja asua omassa asunnossa. Tätä voi ehdottaa itsekin, jos näyttää että voisit pärjätä. Tukiverkostoja on tärkeä olla kun oman kodin hankkii, eli ihmisiä ympärillä, ihan jokaisella nuorella. Uusia asioita tulee varmuudella, joita tarvitsee miettiä. Se omaan kotiin muutto oli se tuettua tai ei, tuo mukanaan paljon uusia töitä arkeen, asioita mitä vain pitää hoitaa.

Tukiasuminen voi olla monenlaista ja riippuu toteuttajasta sekä myös nuoren tarpeista. Joskus tarvitaan tukevampaa tukea, jolloin aikuinen saattaa nähdä nuorta, hoitaa hänen kassa näitä em. asioita Kelasta asunnon kalustamiseen ja kouluun, joskus riittää paljon vähempikin tuki. Tukiasunnot vaihtelee tavallisista vuokra-asunnoista yhteisen asumisen yksiköihin, tai perhekodin yhteydessä oleviin rivitaloasuntoihin. Kunnissa on erilaista tukea kunnan koosta palveluista riippuen.

Raha-asioista on alaikäisen kanssa aina huolehtimassa aikuinen ihan lain vuoksi. Käytännöt varmasti vaihtelee, miten raha silloin ohjataan. Olen itse sopinut joskus toimeentulotuen maksamisesta alaikäiselle suoraan, mutta varmaan voivat vanhemmat tehdä näitä järjestelyitä myös. Jos vanhemmilla on varoja, voi heille määräytyä joku asiakasmaksu tukiasumisesta, samaan tapaan kuin lastensuojelun sijoituksistakin tehdään aina asiakasmaksupäätös tai vapautus. Asia suunnitellaan sosiasalityöntekijöidenkin kanssa. Perinnön ollessa kyseessä ollaan tarkkoja ja edunvalvoja huolehtii rahoista kyllä.

18 täyttäneen jälkihuoltonuoren kanssa tehdään samaan tyyliin toimeentulotukilaskelmat kuin aikuisasiakkaiden muutenkin. Jälkihuoltonuoren elämää tuetaan erilaisin keinoin, pitkissä sijoituksissa nuorelle on saattanut kertyä ns. itsenäistymisvaroja mitkä parhaimmillaan ovat suuria summia. Ne auttavat asunnon kalustamisessa tai voi vaikka mennä autokouluun. Sossu yleensäkin tukee useimmiten nuoren kalustehankinnoissa ja kodin perustamisessa, samoin koulunkäynnissä ja harrastamisessa. Lisää voitte lukea netistä kuntien sivuilta otsikoilla: oikeus toimeentulotukeen. Kodin perustaminen / nuoren itseänäistymisen tuki. Harkinnallinen / ennaltaehkäisevä toimeentulotuki.

On täysin vieras ajatus minulle, että nuori joutuisi lainaamaan rahaa vanhemmalta ja maksamaan joskus takaisin. Lain mukaan vanhemmalla on elatusvelvollisuus opiskeluiden ajan senkin jälkeen, kun nuori täyttää 18 v. Elatussopimuksia tehdessäkin tämä on yksi sovittava asia ja silloin puhutaan vanhemman nuorelle maksamasta koulutustuesta. Eli millä summalla vanhempi osallistuu nuoren koulutuksen kuluihin. Tämän toteutumista ei tosin ole mahdollisuus mitenkään valvoa tai edistää, muuta kuin että teidän on hyvä tietää ettei teidän odoteta heti 18 vuotiaina pystyvän täysin elättämään itseänne ilman mitään tukea. Moni asia meidän maassa toimii kyllä. Kysykää lisää sosiaalityöntekijöiltänne.

Vuokra tukiasunnoissa nuorelle on samaa luokkaa kuin tavalliset vuokrat (kunnasta ja pinta-alasta riippuen ehkä 300-500e). Tukiasuminen on todellisuudessa paljon kalliimpaa mutta ne maksut ei nuorelle näy, niistä vastaa sosiasalitoimi ja tekee maksusitoumuksen. Siksi kyllä pitää tuki ja raha-asiat sopia tarkkaan sossun kanssa.