Nuupahtanut salaatti

Nuupahtanut salaatti

Käyttäjä Salaatti aloittanut aikaan 07.09.2013 klo 12:04 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 07.09.2013 klo 12:04

Hieno otsikko ūüėÄ mutta en keksiny parempaa niin saa luvan kelvata

Tää voi olla sellanen ketju jossa minä kerron kuulumisia. Oon kohta 18-vuotias tyttö, asun yksin yksiössä ja aloitin lukion tänä vuonna. Koko kevään ja kesän taistelin syömishäiriön kanssa kaloreita ja lihomista vastaan. Laihdutin. Laihduinkin vähän, kymmenisen kiloa. Mutta arvaatkaan mitä, noin 6-7 niistä kiloista on tullut takaisin. Eikö oo ilouutinen? Vihaan itseäni kun en edes siinä sitten onnistunut. Ja nyt kumminkin haluan parantua. Ja syön nykyään tavallisten ihmisten tavoin. Epäonnistuin tuossakin.

”Jos on mahdollista ett√§ onnellinen, el√§m√§√§ rakastava tytt√∂ sairastuu niin ett√§ haluaa n√§√§nty√§ hengilt√§, on oltava mahdollista ett√§ sama tytt√∂ selvi√§√§ ja paranee.”

Yks minua ”pahemmin” sy√∂mish√§iri√∂inen tytt√∂ oli kirjottanu noin yhteen tekstiins√§ ja ku eilen luin tuon niin rupesin itkem√§√§n. Varmaan se on mullekin mahollista.

Mutta nyt ku menee sy√∂misvammailun kans paremmin niin menee sitten muuten huonommin… Minun itsetunto laski niin alas tuon paranemisp√§√§t√∂ksen takia ettei varmaan koskaan. En osaa yht√§√§n arvostaa itte√§ni. Kaikki mit√§ teen ja sanon on v√§√§rin. En ihmettele tuota it:n laskemista ku onhan se iso juttu ku yht√§kki√§ t√§rkein asia itselle, rakkain unelma ik√§√§n ku kaatuu, kuivuu k√§siin. Ku oman arvon ihmisen√§ on jo kauan m√§√§ritt√§ny laihuus, ja yht√§kki√§ pit√§isi oppia el√§m√§√§n ilman sit√§. Ja keksi√§ uusi tavoite ja uudet unelmat el√§m√§lle.

Niin tämä kaikki ja nämä muutokset tänä syksynä on syöny paljo mun voimia. En oo koskaan ollu näin väsyny. Minä joka oon aina tarvinnu tosi vähän unta. En tiiä toista ihmistä joka voi nukkua yhtä vähän ja silti ei nuku liian vähän. Minä en saa koskaan riittävästi unta ja tuntuu että ku aamulla herään niin oon yhtä väsyny ku illalla. Ja tuo sama onnettomuuden tunne on edelleen. En minä oo onnellinen ollu tänä syksynä, kuin harvoin harvoin on se tunne vähän aikaa. Nyt vaan on monesti huonoja päiviä ja tosi matalalla mieliala sillon. Koulua on mielettömän raskas käydä. Ihan lyhyt päivä koulussa tekee minut todella väsyneeksi.

Kävin eilen perjantaina kuraattorilla, mutta koska en uskaltanu puhua muusta ku tuosta väsymyksestä niin ei hän varmaan ymmärtänyt ihan kokonaan miten rankkaa tää nyt on. Tuntuu etten selviä edes ens viikosta kun pitäs olla joka ikinen päivä koulussa. Mutta kyllä silti on paljon paljon eteenpäin että kävin siellä. Oikeasti on aika ihme että laitoin viestiä. Olin aika sekaisin ku laitoin sen.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 09.10.2013 klo 15:32

Salaatti kirjoitti 7.10.2013 15:35

T√§n√§√§n en ole tehnyt mit√§√§n pahaa itselleni! ūüôā

Muahhahah! Enpä niin ollut vielä tuolloin mutta kyllä tuollekkin päivälle ehdin vielä. Ja eilen ja tänäänkin vähän. Semmosta nykyään tuokin. Mutta nyt taas tahtoisin yrittää olla ilman.

Menee hermot ku joka päivä syön liikaa. Tänään en vielä oo liikaa syöny mutta eilenkin. Hyihyihyi minua! Vauvanruoka on nykyään enimmäkseen se mikä maistuu. Ja puuro ja kasvissosekeitto. Ne on helppoja ruokia joita voin syyä. Ja tietysti suurin osa hedelmistä ja vihanneksista. Joskus syön muuta mutta siitä tulee paha mieli. Tänään olen jo porkkanaperunasosetta syönyt, kohta syön vielä jotain ruokasosetta. Varmaan 12kk vanhalle tarkoitettua.

Välillä mietin että voi kun pääsisin pois tästä pakosta. Mutta en osaa. Peilistä katsoo aina vain se lihava tyttö ja minä pelkään lihavuutta. Jos joskus peilistä katsoisi hoikka tai edes normaali tyttö niin minä hymyilisin ja nauraisin - tai sanoisin itseäni lihavaksi... Tuntuu että aina se menee siihen. Joskus harvoin minä mietin peilin katsoessa että ehkä minä ihan oikeasti en ole lihava vaan normaali. Ehkä sekuntin. Mutta sitten aina vaan hyökyy mieleen oikein tulvien tieto siitä että olenpas lihava, aivan liian lihava.

Maanantaina minulla on koululääkärin aika aamulla. Sille pitää yrittää jotain kertoa mutta laihduttamisesta en aio koska pelkään että se kiellettäisiin. Tai ei varmaan kiellettäisiin kun kumminkin olen niin lihava että on vara laihduttaa.

Enpä tiiä. En vaan jaksaisi elää.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 09.10.2013 klo 19:01

Huomenna on torstai ja S√ĄHLY!!! ūüôā

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 10.10.2013 klo 02:11

Tästä ei tuu mitään. Oon pilannu oman elämän jo tosi hyvin. Ei sitä enää saa kuntoon. Sama ois lopettaa koko elämä, mut ei ainakaan vielä.

Käyttäjä White princess2 kirjoittanut 10.10.2013 klo 07:45

Hei!

Mulla on ajoittain tarve kirjoittaa tänne, koska olen kokenut saman. Olisiko syömishäiriössäsi kyse jostain muusta kuin ruoasta? Itse tiedän, että minulla syömiset ovat tärkeitä loppuelämäni ajan, koska se on ainut tapa kestää sosiaalinen hylkääminen ratkaisevassa kehitysvaiheessa eli itsenäistymisvaihessa. Sitä ei minulla edes pidetä epänormaalina käytöksenä vaan osana identiteettiäni. Ei ruoalla reagoimisessa ole välttämättä mitään epänormaalia.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 10.10.2013 klo 11:16

Aamu aamulta paskempi fiilis... Sit se saattaa päivän aikana nousta tai laskea. Ei koskaan silti nollan yläpuolelle. Tänään ehkä kun on sähly.

Väsyttää.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 10.10.2013 klo 12:11

Tänään tein jotain joka olisi pitänyt tehdä jo melkein kaksi viikkoa. Laitoin tiskikoneeseen pyörimään. Loppui lusikat ja haarukat ja veitset, eilen söin jo puuhaarukallakin. En olis varmaan tänäänkään saanu mitään aikaa mut sanoin itselleni etten saa lähteä kauppaan ennen ku tiskikone pyörii = ei ruokaa ennen ku tiskikone pyörii. Ja sitten vielä nostelin tästä ruokapöydältä melkein kaikki ylimääräiset tavarat kuten koulukirjat ja sanomalehdet. Nyt taas kehtaa pitää keittiön ikkunan sälekaihtimia auki ja on kyllä ihana kun tulee päivänvaloa sisään!!<3 Noloa kun on näin saamaton ihminen...

T√§n√§√§n voi maanvaiva olla tyytyv√§inen mun sy√∂misiin. Vaikka en siis viel√§k√§√§n oo sy√∂ny kun en oo kauppaan viel√§ ehtinyt, mutta p√§√§tin jo eilen illalla ett√§ torstaina en v√§lit√§. Vaikka lihon siit√§ ku mik√§ki possu niin antaa olla. Tekis kyll√§ mieli kiroilla taas. √Ąrsytt√§√§ niin paljo. Ku enh√§n m√§√§ voi olla v√§litt√§m√§tt√§. Mutta silti aion syy√§. Paljon. Ainaki 1500 kaloria, ehk√§ enemm√§nki. Ja viikonloppuna my√∂s varmasti koska menen kotia, siis √§itin ja is√§n luo kotia, ja mulla on ollu syntt√§rit ja mun pikkuveljellell√§ on my√∂s ollu syntt√§rit enk√§ oo ollu kotona pitkiin aikoihin. Aikas ihanaa menn√§ pikkusisaruksia moikkaamaan<3 ja √§iti√§ ja is√§√§. Mutta v√§h√§n pelottaa ett√§ mit√§ vaaka n√§ytt√§√§ viikonlopun j√§lkeen. Nytkin n√§ytt√§√§ l√§ski√§.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 10.10.2013 klo 20:06

Mulla on tosi hyv√§ olla!! ūüôā En muista millon viimeksi on ollu n√§in hyv√§. Kiitos yhden s√§b√§kaverin, joka kysyi mit√§ kuuluu. Ja kerroin h√§nelle!! Asioita joita en oo viel√§ koskaan √§√§neen kenellek√§√§n kertonu. Niin hyv√§ olla. H√§n lupasi tulla maanantaina l√§√§k√§rille kaveriksi. Jeeee!! Ei tarvi yksin menn√§.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 11.10.2013 klo 09:24

munkin pitäis varmaan alkaa tekee tollasia rajoituksia itelleni, kun tiskit kerääntyy ja roskat myös. En vaan saa aikaiseksi tehä mitään.

Kivaa että sulla on tullut hyvä mieli. Ota pienistä ilonhetkistä kaikki irti.

Mukavaa viikonloppua sulle

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 11.10.2013 klo 09:28

White princess2 kirjoitti 10.10.2013 7:45

Hei!

Mulla on ajoittain tarve kirjoittaa tänne, koska olen kokenut saman. Olisiko syömishäiriössäsi kyse jostain muusta kuin ruoasta? Itse tiedän, että minulla syömiset ovat tärkeitä loppuelämäni ajan, koska se on ainut tapa kestää sosiaalinen hylkääminen ratkaisevassa kehitysvaiheessa eli itsenäistymisvaihessa. Sitä ei minulla edes pidetä epänormaalina käytöksenä vaan osana identiteettiäni. Ei ruoalla reagoimisessa ole välttämättä mitään epänormaalia.

Heipähei!

En tiiä onko minussa mitään normaalia tai epänormaalia. Sen vaan tiiän että reagoin syömisillä ja laihduttamalla. Mun syömishäiriössä on kyse siitä hallinnan tunteesta jonka sillä saa, siitä että koen itseni niin lihavaksi että täytyy laihduttaa, siitä että koen itseni niin huonoksi ihmiseksi että täytyy muuttua, en enää voi olla tällainen.

Käyttäjä White princess2 kirjoittanut 12.10.2013 klo 11:42

Kiitokset kiitoksista. Se lis√§√§ taas haluani auttaa niin hyvin kuin voi, vaikka kaikki ovat kuitenkin omia persooniaan. T√§√§ll√§ kysyttiin, ett√§ mit√§ tarkoitan sill√§, ett√§ j√§t√§ omaan arvoonsa heid√§t, jotka ovat j√§ljess√§ parantumisessasi. Vastauksena kysymykseesi: En usko, ett√§ kukaan ihminen haluaa olla pohjimmiltaan olemassa toiselle ihmiselle ja varsinkaan opinnoisaan ja yst√§villeen sek√∂ poikayst√§villeen sairaana. Tarkoitin l√§hinn√§ sit√§, ett√§ jos joku tarkkailee sinua sy√∂mish√§iri√∂isen√§ vaikka koulun ruokalassa, niin pid√§ puolesi ja n√§yt√§ heille kuka olet ihmisen√§. Mutta siis pyri hallitsemaan tunteesi kuitenkin, vaikka he her√§tt√§isiv√§kin sinussa kaikenlaisia tunteita. √Ąl√§ ota itseesi sit√§, ett√§ he eiv√§t tajua. T√§ll√§ tavalla osoitat ihmisille koulussa, kuka olet ihmisen√§. Toinen vaihtoehto on ottaa et√§isyytt√§ tilanteeseen, jossa et sosiaalisesti ole olemassa ihmisen√§ ja persoonana. Sy√∂mish√§iri√∂ on monella lahjakkaalla nuorella yksi kehitysvaihe ja reaktiotapa muiden joukossa, eik√§ siin√§ ole mit√§√§n ihmeellist√§. T√§ll√§ tavalla osoitat my√∂s tiet√§m√§tt√∂mille, ett√§ et suostu potilaan rooliin koulussa tms.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 12.10.2013 klo 14:52

saloka kirjoitti 11.10.2013 9:24

munkin pitäis varmaan alkaa tekee tollasia rajoituksia itelleni, kun tiskit kerääntyy ja roskat myös. En vaan saa aikaiseksi tehä mitään.

Kivaa että sulla on tullut hyvä mieli. Ota pienistä ilonhetkistä kaikki irti.

Mukavaa viikonloppua sulle

Kiitos saloka! Samoin sulle! (Jäi taas huomaamatta tää välistä...anteeksi...)

Ne rajoitukset on aika hyviä. Mut ei ihan aina toimi... Sit vaan kun on ihan pakko saada jotain tehtyä.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 12.10.2013 klo 14:59

White princess2 kirjoitti 12.10.2013 11:42

Kiitokset kiitoksista. Se lis√§√§ taas haluani auttaa niin hyvin kuin voi, vaikka kaikki ovat kuitenkin omia persooniaan. T√§√§ll√§ kysyttiin, ett√§ mit√§ tarkoitan sill√§, ett√§ j√§t√§ omaan arvoonsa heid√§t, jotka ovat j√§ljess√§ parantumisessasi. Vastauksena kysymykseesi: En usko, ett√§ kukaan ihminen haluaa olla pohjimmiltaan olemassa toiselle ihmiselle ja varsinkaan opinnoisaan ja yst√§villeen sek√∂ poikayst√§villeen sairaana. Tarkoitin l√§hinn√§ sit√§, ett√§ jos joku tarkkailee sinua sy√∂mish√§iri√∂isen√§ vaikka koulun ruokalassa, niin pid√§ puolesi ja n√§yt√§ heille kuka olet ihmisen√§. Mutta siis pyri hallitsemaan tunteesi kuitenkin, vaikka he her√§tt√§isiv√§kin sinussa kaikenlaisia tunteita. √Ąl√§ ota itseesi sit√§, ett√§ he eiv√§t tajua. T√§ll√§ tavalla osoitat ihmisille koulussa, kuka olet ihmisen√§. Toinen vaihtoehto on ottaa et√§isyytt√§ tilanteeseen, jossa et sosiaalisesti ole olemassa ihmisen√§ ja persoonana. Sy√∂mish√§iri√∂ on monella lahjakkaalla nuorella yksi kehitysvaihe ja reaktiotapa muiden joukossa, eik√§ siin√§ ole mit√§√§n ihmeellist√§. T√§ll√§ tavalla osoitat my√∂s tiet√§m√§tt√∂mille, ett√§ et suostu potilaan rooliin koulussa tms.

Nyt tajusin ton ja kiitos PALJON neuvosta. Tajusin tuon avulla ett√§ oikeesti ainaki osalle mun kavereista muutuin vaan sy√∂mish√§iri√∂ksi. Ja se rupes ahistaan mua niin sitten en en√§√§ voinutkaan puhua heille omista asioista ja yst√§vyys ei ehk√§ en√§√§ ookkaan yst√§vyytt√§. Pit√§√§ kyll√§ opetella toimimaan tuon mukaan!! Ja onneksi on silti semmosiakin ihmisi√§ joille en ole pelk√§st√§√§n ne minun ongelmat joita mulla on, vaan oma persoonani. Hienoo!! Kiitos!! ūüôā

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 12.10.2013 klo 23:39

Mua ei oo ikinä mikään jännittäny niin paljon kuin se ylihuominen lääkäri.

Käyttäjä kirjoittanut 13.10.2013 klo 15:41

Minäkin silloin sairauksieni alussa ajattelin etten ole mikään muu ihmisille kuin epileptikko diabeetikko tai tyttö jonka äiti teki itsarin.
Sitten, kun itse olen ne hyväksynyt ja oppinut elämään niiden asioiden kanssa, en enää syyttelekään muita, kun ei ne oikeastaa mua pidä kuin ihmisenä vaan. Joku ei minusta pidä mutta ei se johdu sairauksistani vaan siitä ettemme sovi yhteen muusta syystä.

En kyllä tiedä oliko tuosta mitään hyötyä sulle. Syömishäiriö ei kai ole sairaus jonka kanssa pitäisi oppia elämään??

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 13.10.2013 klo 17:24

Aion rajoittaa ittiä huomisaamunakin. Yhtään ainutta viiltoa ei saa tehdä, vaikka kuinka tahtoisi, ennen kuin on ulkovaatetusta vaille valmis lähtemään lääkäriin. Sillä varmistan mahollisimman pitkälle että kans meen sinne lääkärille.