Minä olen 14-v tyttö, jonka lapsuuteen/ varhaisnuoruuteen mahtu paljon vastoinkäymisiä, kuten koulukiusaamista ja kutos luokalta lähtien vaikea kotitilannekin.
Kotona kuulen koko ajan vaan haukkumista ja valitusta. Itsemurha on käynyt mielessä viimeisen vuoden aikana neljä kertaa ja sitä kerran jopa kokeilin, mutta en onnistunut. Tällä hetkellä vaikean kotitilanteen ja ala-asteen kiusaamisen takia mä oon ihan hukassa. Mä en tiedä kuka mä oon, mikä on mun elämän tehtävä ja onko mun elämä ees elämisen arvoista.
Mun pääsiäinen meni loistavasti partiossa to-la, sunnuntai meni vähän huonommin kun piti siivota ja musta tuntu ettei mikään riittäny vaan olin koko ajan mielessäni laiska surkimus. Onneks maanantaina oli veljen rippijuhlat ja kaikki meni loistavasti. Selvisin siis viikonlopun yhdellä pikaisella itsemurha-ajatuksella joka meni tosi pian ohi. Tänään oli aamulla vähän huono fiilis enkä ois jaksanu nousta sängystä ylös, mut selvisin kuitenkin ja tänään olikin sit koulun jälkeen (pääsin onneks oleen pois vikalta tunnilta jonne oisin nukahtanu ihan varmasti) terapia jossa setvin edellisviikon viikonlopun itsemurha-aaltoo 😭 Nyt yritän vaan selvitä viikonloppuun ja 40km 24tunnissa 8kg rinkka selässä vaellukselle 😎
Väsyttää, ahdistaa, itkettää ja haluun pois. Viime yönä nukuin kahestatoista kolmeen ja näin vaan painajaista. Mä haluun vaan nukkua pois... 😭
Katsa,
Halaan sua ajatuksissani. Älä tee itsellesi mitään pahaa, vaikka olo onkin varmasti kamala. Oot aivan mielettömän tärkeä ihminen ja sun elämä voi tarjota vielä paljon hyvää kun mieli parantuu ja vaikeita asioita saadaan käsiteltyä. Sä selviät kyllä tästä niin kuin oot selvinnyt kaikesta muustakin. Älä luovuta. Oot tärkeä ja korvaamaton ☺️❤️
Tosi paljon voimia Katsa!!! <3 Kyllä sää voitat nuo ajatukset vielä, joten älä tee itsellesi mitään pahaa. Minä niin tiedän, miltä tuntuu taistella niitä vastaan, kun itsellänikin oli tuo tosi vaikea aika, joka on nyt onneksi helpottanut. Tiedän kuitenkin, että jokainen meistä käy niitä läpi omalla tavallaan ja kokee ne eritavoin, mutta kyllä sää selviät ihan varmasti. Tiedän, ettei aina usko riitä, mutta niin sitä ollaan aina ennenkin selvitty vaikeista paikoista. Sun elämä on todella tärkeä ja ainutlaatuinen ja oot minullekin tosi tärkeä, kun aina jaksat minua auttaa, kun minulla menee surkeasti. Välitän susta niin paljon!! <3 Elämä voittaa vielä, vaikkei se siltä aina tunnukkaan (varsinkaan nuina pahoina hetkinä). Sinnittele ja lepää niin kaikki kääntyy vielä hyväks! Voimia ja toosi paljon halauksia <333
Te ootte niin ihania!!!!! 😍 😍 😍 Mulle tulee aina hymy ja onnenkyyneleet silmiin kun luen teijän vastauksia <3 Halaan teitä ajatuksissani lujaa ja pitkään <3
Väsymys, epätoivo, viha ja inho itseään kohtaan... Kaikkea tätä on mun olo tällä hetkellä. Tuntuu etten mä ansaitse enää mitään hyvää vaan pelkkää pahaa, eikä kukaan ansaitse mun seuraa, sillä en aiheuta kun pahaa oloo ja tuskaa ympärilleni. Oon niin kamala ihminen etten kestä!! 😭 😭 Kotona isä vaan haukkuu, mua väsyttää, mä oon äksy enkä hallitse enää itteeni vaan oon todella äksyilevä jopa ystäville, vaan sen takia etten jaksa enään. Eilen isä sano mulle että "Sä oot tehny väsymyksestä osan identiteettiäs etkä pyri siitä enää aktiivisesti eroon vaan kerjäät sillä huomioo!" Sen jälkeen mä menin yläkertaan ja yritin itkeä vaan en onnistunut. Sit jossain vaiheessa isä tuli sinne ja kysy mitä mä kattelin enkä mä vaan kertakaikkiaan saanu sanaa suustani jotta en huutais ja pillittäis nii se vaan sano et "jaha sitä pidetään taas mykkäkoulua" ja jäi siihen.
Tää viikko on ollu taas totaalinen kauhu. Ensin maanantaina, kun tyhjentelin rinkkaa vaelluksen jäljiltä, löysin sieltä välipalapatukoita ja totesin ettei äitin tarvii ostaa mulle täälä viikolla eväitä et mä pärjään niillä nii isä totes vaa "Tai sit voit jättää ne syömättä ettet liho enää enempää". Sit tiistaina yks poika rupes piinaan mua wapissa ja syytti et mä oon lähettäny siitä jonkun juorun. Keskiviikkona mun piti ottaa rokota 7.45, no 8.15 mä tajusin et mun ois pitäny olla ottamassa se rokote puol tuntia sitten ja se rokote on kotona jääkaapin vihannslokerossa, sain sen sit siirrettyä torstaille. Ja wappi pommitus jatku. No torstaina mä otin sen rokotteen jääkaapista ja olin varma et laitoin sen reppuuni, mut koululla tajusin et se rokote on edelleen keittiön pöydällä ja soitin itkukurkussa äitille ja ajattelin et "mä oon saamaton idiootti joka ei osaa hoitaa ees omia asioitaan", sain sen rokotteen ja koulupäivä alko normisti. Ruokavälkällä sain kuraattorilta viestiä että se haluu nähä ja menin syötyäni käymään siellä kun ajattelin että joku ope on taas huolestunu musta, mikä ois ollu oikeestaan ihan kiva, mut asia koskikin tätä mua häirinnyttä poikaa ja sitä juorua. No sen käynnin jälkeen mä sit itkin loppu ruokiksen jonka jälkeen tunnille niin kun mitään ei koskaan tapahtunukkaan. Torstain terapiakin meni pelkkään itkemiseen samoin kun ilta ja alku yö kun itkin äitin vieressä neljä tuntia ja loppu yön yksin. Perjantaina mä en enää pystyny ees itkeeen mua vaan ahdisti ja mulla oli ihan hirvee olo. Illalla mulle sit iski nää itsemurha-ajatukset ja vahva halu tehä se. Ja viikonlopunhan mä jo selostinkin. Mulla on vaan niin paha olla enkä mä kestä enää 😭 Mä oon niin kamala ja aiheutan vaan pahaa enkä tee mitään hyvää. Parempi vaan nukkahtaa lopullisesti, mutten osaa sitäkään, oon niin huono etten onnistu siinäkään. 😭 😭 😭
Katsa,
Sä et todellakaan ansaitse tuollaista puhetta ja kohtelua. Et missään nimessä ole huono, unohduksia sattuu kaikille ja sä yrität ihan varmasti parhaasi. Väsymys voi olla niin totaalista että se ihan oikeasti estää tekemästä asioita, ei sillä ole identiteetin kanssa mitään tekemistä. Kun tarpeeksi väsyttää niin sen kyllä tuntee, uskoi muut sitä tai ei. Sulla on varmasti ihan aidot tunteet, sanoi muut mitä tahansa.
Älä oikeasti vahingoita itseäsi. Sä voit vielä parantua tästä kaikesta ja nuo puheet ei kerro yhtään siitä, mitä sun sisällä on. Ketään toista Katsaa ei ole. Oot mittaamattoman arvokas ja ainutlaatuinen ☺️❤️
Tsemppiä ja halauksia! 🙂
Katsa, kyllä kaikki järjestyy! Älä kuuntele tuollaista puhetta, anna vain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Et ole tuollaisen arvoinen. Olet arvokas ja ihana ihminen.
Nuo unohdukset ovat minullekin arkipäivää - ei se kerro että olisit jotenkin huonompi. Unohtelen jatkuvasti tärkeitä asioita, joka ei ole ollut minulle ennen tyypillistä ja tiedän, että väsymys on yksi suuri vaikuttava tekijä tähänkin. Aina ei voi onnistua ja olla täydellinen kaikissa. Jokaiselle meille sattuu erehdyksiä, mutta ne eivät meidän maata kaada. Älä lähde pois vaan jaksa vielä eteenpäin! Olet minulle korvaamattoman tärkeä, enkä halua luopua sinusta <3 Paljon tsemppiä ja halauksia! <3
Nyt on ajatukset sekaisin. Mä lähen huomenna psykiatriselle osastolle. Tää on nyt parasta mitä mulle voi ees tapahtua ja oon ihan tyytyväinen, mutta samalla epävarmuus tulevasta, jännitys ja jopa pelko yrittää hiipiä sisimpääni. No nyt mä oon kuitenkin jo pakannu ja ilmottanu kaikille tärkeille ihmisille tilanteen joten en voi muuta kun odottaa...
Tsemppiä ja halauksia Katsa!
Me tuetaan sua edelleen täältä. Se voi olla ihan toimiva ratkaisu näin, kuten sanoitkin. Toivottavasti pääset eroon noista peloista ja voit alkaa suunnata voimiasi kohti parantumista. Oot tärkeä ja arvokas ihminen joka ansaitsee vain parasta! ☺️❤️
Valtavasti tsemppiä ja paljon pitkiä halauksia sinulle Katsa! <3 Kyllä kaikki järjestyy ja siellä saat varmasti apua. Minäkin tuen sua, oot minulle tärkeä!
Takana on ihana kokemus jota ei kyllä haluu toistaa. Hyvillä mielin pitkästä aikaa oikeesti iloisena ja mielelläni palasin kotiin loistavan osastokokemuksen jälkeen paljon vahvempana ja terveempänä 😀 Mutta takasin en toivottavasti ikinä enää päädy!
Hienoa, että siellä meni hyvin ja sait itseäsi kuntoon! Tsemppiä ja halauksia nyt arkeen <3
Katsa,
Huippua kuulla, että sulla meni hyvin! Tästä voi nyt jatkaa eteenpäin. Oot varmasti paljon vahvempi kuin moni tietääkään. Tuhannesti tsemppiä ja jaksamista huomiseen. Kerrohan kuulumisia, kun siltä tuntuu ☺️❤️
Kiitos ihanat!! ☺️❤️ Eilen oli ensimmäinen arkipäivä normaalielämässä ja mä olin onnellinen. Kaikki näyttää nykyään niin paljon valosammalta ja värikkäämmältä 🌻🙂🌻 Mä oon ollu ihan lapsenriemussa nää pari päivää "vapaana". Tää on vaan niin uskomatonta. Justhan mä olin varma että tapan itteni ja päästän muut tuskasta ja nyt tuntuu ettei oo mitään tuskaa ja elämä näyttää houkuttelevalta 😀 Oon vaan niin onnellinen! Ja TEILLE kuuluu VALTAVA kiitos!! Te ootte tukenu ja tsempannu mua eteenpäin ja antanu rohkeutta hakee apua ja nyt mä tein sen, sain apua ja olen iloinen! Kiitos rakkaat kiitos! Toivottavasti tekin saatte apua ja saatte elämään taas valoa sillä sen te ansaitsette ootte niin ihania! 😍